Älkää syökö soijaproteiinia/soijaa

Liittynyt
1.3.2004
Viestejä
75
Soija on myrkkyä. Alentaa testotasoja ja aiheuttaa hypothyroidismia. ÄLKÄÄ KÄYTTÄKÖ MISSÄÄN MUODOSSA. Sai sitä itsekkin ennen ihmetellä miksi tissit tuli aina kipeäksi kun käytti soijaproteiinia. Ohessa linkki juttuun, jos osaatte englantia. Ja Suomessa sitä tungetaan joka paikkaan, moni ruoka pilattu tällä ja muka terveellistä!

http://www.t-mag.com/nation_articles/302poison.jsp
 
10% ALENNUS KOODILLA PAKKOTOISTO
Eiköhän tästä aiheesta ole tarpeeksi keskusteltu tällä palstalla ja tuloksena on ollut, että kohtuullisissa määrin syötynä ei vaarallista edes niillä testotasoille.
 
Siitä vaan...

Sakael sanoi:
Eiköhän tästä aiheesta ole tarpeeksi keskusteltu tällä palstalla ja tuloksena on ollut, että kohtuullisissa määrin syötynä ei vaarallista edes niillä testotasoille.

Tämä on vapaa maailma ja kaikki saa tehdä tietyissä rajoissa mitä haluaa. Itse vältän nykyään kaikkia tuotteita joihin on lisätty soijaa. Mulla on erittäin estrogeeniherkkä elimistö ja soija on yksi pahimpia tässä asiassa. Ainakin samankaltaisten ihmisten kannattaa välttää soijaa kaikin keinoin. Muidenkin käyttää erittäin rajoitetussa määrin.
 
Sakael sanoi:
Eiköhän tästä aiheesta ole tarpeeksi keskusteltu tällä palstalla ja tuloksena on ollut, että kohtuullisissa määrin syötynä ei vaarallista edes niillä testotasoille.

Olet oikeassa...

OOooh kasvaako minulle nyt sitten rinnat, muuttuuko gynoni pahanlaatuiseksi soijan ansiosta... kivekseni ovat pienentyneet siitä kun aloitin soijan käytön.... Parta ei enää kasva.. voikohan minua nyt mitenkään pelastaa... 25 kilon säkistä ei ole enää kuin pölyt jäljellä... onko mitään tehtävissä...

Ei siitä mitään tule...

:lol2: :evil: :lol2:

ps. Oli pakko kirjottaa.. sori threadin aloittajalle.. :love:
 
Sen enempää kommentoimatta artikkelin väitteitä, muistuttaisin nyt kuitenkin, että T-magin juttuihin kannattaa aina suhtautua tietyllä varauksella..

Vain :arvi: :iin voi luottaa kuin kiveen.
 
Aina kaikkeen varauksella

Jason82 sanoi:
Sen enempää kommentoimatta artikkelin väitteitä, muistuttaisin nyt kuitenkin, että T-magin juttuihin kannattaa aina suhtautua tietyllä varauksella..

Vain :arvi: :iin voi luottaa kuin kiveen.

Kaikkeen pitää aina suhtautua varauksella. Noilla väittämillä kun on tieteellistä pohjaakin ja viitteet löytyy kun viitsii etsiä. Mulla nämä artikkelit tuki omakohtaisia havaintoja. Jätin soijan käytön pois jo aiemmin omien kokemusten pohjalta. Hienoa huomata tälle ihan tieteelliset perusteet. Ja se, että nuo puheet terveysvaikutuksesta on täyttä sontaa.
 
pecbuster72 sanoi:
Hienoa huomata tälle ihan tieteelliset perusteet. Ja se, että nuo puheet terveysvaikutuksesta on täyttä sontaa.

En nyt ihan näinkään sanoisi. "Tiedettä" on helppo käännellä ja väännellä mielensä mukaan.

Ei silti suuria vastaväitteitä, itse olen aina ollut sitä mieltä, ette terveydellisiltä kanteilta katsottuna soija on ihan ok lisä, mutta kehonrakennusmielessä ei niinkään, korkeintaan kohtuukäytettynä.
 
Terveydelliset perusteet...

Jason82 sanoi:
En nyt ihan näinkään sanoisi. "Tiedettä" on helppo käännellä ja väännellä mielensä mukaan.

Ei silti suuria vastaväitteitä, itse olen aina ollut sitä mieltä, ette terveydellisiltä kanteilta katsottuna soija on ihan ok lisä, mutta kehonrakennusmielessä ei niinkään, korkeintaan kohtuukäytettynä.

Tässä lainaus tuosta jutusta. Aiemmin lukemani ja tämän perusteella soijan käytölle ei ole kriittistä tarkastelua kestävää pohjaa sen terveyttä edistäville vaikutuksille. Päinvastoin.

"Dr. Daniel: The original petition submitted by Protein Technologies International requested that the health claim be made for the soy isoflavones, the plant estrogens found abundantly in soybeans. Provided with only weak and conflicting proofs that isoflavones lower cholesterol and besieged by strong evidence of toxicity and hormone disruption, the FDA should have thrown out the PTA petition. It had a duty to do so.

Instead, the agency took the unprecedented step of rewriting PTI’s petition and substituting a claim for soy protein. This step violated the industry’s own regulations. Then the FDA speeded the decision-making process by reducing the time in which members of the public could protest to only 30 days. In doing so, they disregarded the testimony of top scientists at the FDA’s own National Center of Toxicological Research, British government researchers and other qualified experts providing strong evidence of danger from allergens, protease, inhibitors, and other soy components as well as the plant hormones.

It's all the more shocking because the FDA never had good evidence of soy’s cholesterol lowering effect to begin with! It relied almost entirely on just one study — a 1995 meta analysis of 29 studies by James W. Anderson that was sponsored by Protein Technologies International."
 
pecbuster72 sanoi:
Itse vältän nykyään kaikkia tuotteita joihin on lisätty soijaa. Mulla on erittäin estrogeeniherkkä elimistö ja soija on yksi pahimpia tässä asiassa.

Kannattaa välttää myös ruisleipää, siinäkin on phytoestrogeenejä. Pellavansiemenrouhe se vasta tappaakin.
 
Joopa joo..

kekexx sanoi:
Kannattaa välttää myös ruisleipää, siinäkin on phytoestrogeenejä. Pellavansiemenrouhe se vasta tappaakin.

Eipä ole vielä ruisleivästä tullut tissit kipeiksi, tosin pellavansiemenrouhetta en ole kokeillut. :kakka:
 
No jatketaan vielä..

pecbuster72 sanoi:
Eipä ole vielä ruisleivästä tullut tissit kipeiksi, tosin pellavansiemenrouhetta en ole kokeillut. :kakka:

Genistein on ilmeisesti se isoflavoni joka on pääsyyllinen. Ruisleivän tms. isoflavonikoostumuksesta ei ole sen parempaa tietoa. Tässä lainauksessa sanotaan kuitenkin myös:" For the isoflavones, we additionally have evidence of two types of adverse effects in humans, despite the very few studies that have addressed this subject. While isoflavones may have beneficial effects at some ages or circumstances, this cannot be assumed to be true at all ages. Isoflavones are like other estrogens in that they are two-edged swords, conferring both benefits and risk (Sheehan and Medlock, 1995; Sheehan, 1997)."

Tässä koko juttu:


DEPARTMENT OF HEALTH and HUMAN SERVICES Public Health Service Food and Drug Administration National Center For Toxicological Research Jefferson, Ark. 72079-9502 Daniel M. Sheehan, Ph.D. Director, Estrogen Base Program Division of Genetic and Reproductive Toxicology and Daniel R. Doerge, Ph.D. Division of Biochemical Toxicology February 18, 1999 Dockets Management Branch (HFA-305) Food and Drug Administration Rockville, MD 20852

To whom it may concern,

We are writing in reference to Docket # 98P-0683; "Food Labeling: Health Claims; Soy Protein and Coronary Heart Disease." We oppose this health claim because there is abundant evidence that some of the isoflavones found in soy, including genistein and equol, a metabolize of daidzen, demonstrate toxicity in estrogen sensitive tissues and in the thyroid. This is true for a number of species, including humans.

Additionally, the adverse effects in humans occur in several tissues and, apparently, by several distinct mechanisms. Genistein is clearly estrogenic; it possesses the chemical structural features necessary for estrogenic activity (; Sheehan and Medlock, 1995; Tong, et al, 1997; Miksicek, 1998) and induces estrogenic responses in developing and adult animals and in adult humans.

In rodents, equol is estrogenic and acts as an estrogenic endocrine disruptor during development (Medlock, et al, 1995a,b). Faber and Hughes (1993) showed alterations in LH regulation following this developmental treatment with genistein. Thus, during pregnancy in humans, isoflavones per se could be a risk factor for abnormal brain and reproductive tract development.

Furthermore, pregnant Rhesus monkeys fed genistein had serum estradiol levels 50- 100 percent higher than the controls in three different areas of the maternal circulation (Harrison, et al, 1998). Given that the Rhesus monkey is the best experimental model for humans, and that a women's own estrogens are a very significant risk factor for breast cancer, it is unreasonable to approve the health claim until complete safety studies of soy protein are conducted.

Of equally grave concern is the finding that the fetuses of genistein fed monkeys had a 70 percent higher serum estradiol level than did the controls (Harrison, et al, 1998). Development is recognized as the most sensitive life stage for estrogen toxicity because of the indisputable evidence of a very wide variety of frank malformations and serious functional deficits in experimental animals and humans.

In the human population, DES exposure stands as a prime example of adverse estrogenic effects during development. About 50 percent of the female offspring and a smaller fraction of male offspring displayed one or more malformations in the reproductive tract, as well as a lower prevalence (about 1 in a thousand) of malignancies.

In adults, genistein could be a risk factor for a number of estrogen-associated diseases. Even without the evidence of elevated serum estradiol levels in Rhesus fetuses, potency and dose differences between DES and the soy isoflavones do not provide any assurance that the soy protein isoflavones per se will be without adverse effects.

First, calculations, based on the literature, show that doses of soy protein isoflavones used in clinical trials which demonstrated estrogenic effects were as potent as low but active doses of DES in Rhesus monkeys (Sheehan, unpublished data). Second, we have recently shown that estradiol shows no threshold in an extremely large dose-response experiment (Sheehan, et al, 1999), and we subsequently have found 31 dose-response curves for hormone-mimicking chemicals that also fail to show a threshold (Sheehan, 1998a).

Our conclusions are that no dose is without risk; the extent of risk is simply a function of dose. These two features support and extend the conclusion that it is inappropriate to allow health claims for soy protein isolate. Additionally, isoflavones are inhibitors of the thyroid peroxidase which makes T3 and T4. Inhibition can be expected to generate thyroid abnormalities, including goiter and autoimmune thyroiditis. There exists a significant body of animal data that demonstrates goitrogenic and even carcinogenic effects of soy products (cf., Kimura et al., 1976). Moreover, there are significant reports of goitrogenic effects from soy consumption in human infants (cf., Van Wyk et al., 1959; Hydovitz, 1960; Shepard et al., 1960; Pinchers et al., 1965; Chorazy et al., 1995) and adults (McCarrison, 1933; Ishizuki, et al., 1991).

Recently, we have identified genistein and daidzein as the goitrogenic isoflavonoid components of soy and defined the mechanisms for inhibition of thyroid peroxidase (TPO)- catalyzed thyroid hormone synthesis in vitro (Divi et al., 1997; Divi et al., 1996). The observed suicide inactivation of TPO by isoflavones, through covalent binding to TPO, raises the possibility of neoantigen formation and because anti-TPO is the principal autoantibody present in auto immune thyroid disease. This hypothetical mechanism is consistent with the reports of Fort et al. (1986, 1990) of a doubling of risk for autoimmune thyroiditis in children who had received soy formulas as infants compared to infants receiving other forms of milk.

The serum levels of isoflavones in infants receiving soy formula that are about five times higher than in women receiving soy supplements who show menstrual cycle disturbances, including an increased estradiol level in the follicular phase (Setchell, et al, 1997). Assuming a dose-dependent risk, it is unreasonable to assert that the infant findings are irrelevant to adults who may consume smaller amounts of isoflavones.

Additionally, while there is an unambiguous biological effect on menstrual cycle length (Cassidy, et al, 1994), it is unclear whether the soy effects are beneficial or adverse. Furthermore, we need to be concerned about transplacental passage of isoflavones as the DES case has shown us that estrogens can pass the placenta. No such studies have been conducted with genistein in humans or primates. As all estrogens which have been studied carefully in human populations are two-edged swords in humans (Sheehan and Medlock, 1995; Sheehan, 1997), with both beneficial and adverse effects resulting from the administration of the same estrogen, it is likely that the same characteristic is shared by the isoflavones. The animal data is also consistent with adverse effects in humans.

Finally, initial data fi-om a robust (7,000 men) long-term (30+ years) prospective epidemiological study in Hawaii showed that Alzheimer's disease prevalence in Hawaiian men was similar to European-ancestry Americans and to Japanese (White, et al, 1996a). In contrast, vascular dementia prevalence is similar in Hawaii and Japan and both are higher than in European-ancestry Americans.

This suggests that common ancestry or environmental factors in Japan and Hawaii are responsible for the higher prevalence of vascular dementia in these locations. Subsequently, this same group showed a significant dose-dependent risk (up to 2.4 fold) for development of vascular dementia and brain atrophy from consumption of tofu, a soy product rich in isoflavones (White, et al, 1996b).

This finding is consistent with the environmental causation suggested from the earlier analysis, and provides evidence that soy (tofu) phytoestrogens causes vascular dementia. Given that estrogens are important for maintenance of brain function in women; that the male brain contains aromatase, the enzyme that converts testosterone to estradiol; and that isoflavones inhibit this enzymatic activity (Irvine, 1998), there is a mechanistic basis for the human findings. Given the great difficulty in discerning the relationship between exposures and long latency adverse effects in the human population (Sheehan, 1998b), and the potential mechanistic explanation for the epidemiological findings, this is an important study.

It is one of the more robust, well-designed prospective epidemiological studies generally available. We rarely have such power in human studies, as well as a potential mechanism, and thus the results should be interpreted in this context. Does the Asian experience provide us with reassurance that the isoflavones are safe? A review of several examples lead to the conclusion, — "Given the parallels with herbal medicines with respect to attitudes, monitoring deficiencies, and the general difficulty of detecting toxicities with long Iatencies, I am unconvinced that the long history of apparent safe use of soy products can provide confidence that they are indeed without risk." (Sheehan, 1998b).

It should also be noted that the claim on p. 62978 that soy protein foods are GRAS is in conflict with the recent return by CFSAN to Archer Daniels Midland of a petition for GRAS status for soy protein because of deficiencies in reporting adverse effects in the petition. Thus GRAS status has not been granted. Linda Kahl can provide you with details. It would seem appropriate for FDA to speak with a single voice regarding soy protein isolate. Taken together, the findings presented here are self-consistent and demonstrate that genistein and other isoflavones can have adverse effects in a variety of species, including humans. Animal studies are the front line in evaluating toxicity, as they predict, with good accuracy, adverse effects in humans.

For the isoflavones, we additionally have evidence of two types of adverse effects in humans, despite the very few studies that have addressed this subject. While isoflavones may have beneficial effects at some ages or circumstances, this cannot be assumed to be true at all ages. Isoflavones are like other estrogens in that they are two-edged swords, conferring both benefits and risk (Sheehan and Medlock, 1995; Sheehan, 1997).

The health labeling of soy protein isolate for foods needs to considered just as would the addition of any estrogen or goitrogen to foods, which are bad ideas. Estrogenic and goitrogenic drugs are regulated by FDA, and are taken under a physician's care. Patients are informed of risks, and are monitored by their physicians for evidence of toxicity. There are no similar safeguards in place for foods, so the public will be put at potential risk from soy isoflavones in soy protein isolate without adequate warning and information.

Finally, NCTR is currently conducting a long-term multigeneration study of genistein administered in feed to rats. The analysis of the dose range-finding studies are nearly complete now. As preliminary data, which is still confidential, may be relevant to your decision, I suggest you contact Dr. Barry Delclos at the address on the letterhead, or email him.

Sincerely,

Daniel M. Sheehan
Daniel R. Doerge
 
Sitähän minäkin olen yrittänyt saarnata, että rypsiöljy on hengenvaarallista ja että se kannattaisi vaihtaa oliiviöljyyn, mutta ei vaan mene viesti perille :itku:
Joten tyydyn mussuttamaan oliivini hiljaa nurkassa murjottaen.
 
Turhaa säätämistä. Pitäisi olla todellinen soija-lover ja syödä, juoda, vetää nenäänsä ja muihin ruumiinaukkoihin monta kiloa päivässä että sillä olisi jotain todellista vaikutusta.

Jos nyt haluaa kuitenkin ahistua estrogeenista, niin kannattaa muistaa että myös pellavasiemenöljy sisältää kasviestrogeeneja.

Naistenlehtien lukeminen saattaa myös aiheuttaa estrogeenitasojen nousua.
 
pecbuster72 sanoi:
Soija on myrkkyä. Alentaa testotasoja ja aiheuttaa hypothyroidismia. ÄLKÄÄ KÄYTTÄKÖ MISSÄÄN MUODOSSA. Sai sitä itsekkin ennen ihmetellä miksi tissit tuli aina kipeäksi kun käytti soijaproteiinia.
Et sitten epäile, että tissit tuli kipeäksi, koska käytät roinaa?
 
Jos asiasta on keskusteltu paljon niin voisiko joku kiteyttää, mitkä ovat ne negatiiviset vaikutukset, jotka soijalla pitäisi oleman.

Haluan kuitenkin muistuttaa, että maailmassa on valtaisi joukko ihmisiä, joille soija on merkittävin yksittäinen ravinnonlähde.
 
luumu sanoi:
Jos asiasta on keskusteltu paljon niin voisiko joku kiteyttää, mitkä ovat ne negatiiviset vaikutukset, jotka soijalla pitäisi oleman.

Haluan kuitenkin muistuttaa, että maailmassa on valtaisi joukko ihmisiä, joille soija on merkittävin yksittäinen ravinnonlähde.

Lue tuo yksi lainaus, vai onko englanti niin vaikeaa tajuta. Siinähän niitä haittoja mainitaan :wall:

Keitähän nämä ihmiset ovat joille soija on merkittävin ravinnonlähde? Jos syödään muutama kerta viikossa, onko se merkittävä ravinnonlähde? Sen sijaan, että sitä tulee lähes jokaisessa valmisruoassa päivittäin, melkein joka aterialla, kuten tämä länsimaissa yleistynyt soijan lisääminen lähes kaikkiin ruokavalmisteisiin on saanut aikaan? Ja toiseksi Japanissa soija valmistetaan niin, että suurin osa sen sisältämistä haitta-aineista saadaan pois itse syötävästä tuotteesta (tofu), länsimaissa soijaa ei valmisteta tällä tavoin.
 

Suositut

Back
Ylös Bottom