Kreatiinifosfaatti unohtui tuossa mistä energia tulee lyhyisiin pyrähdyksiin ilman hiilaria.
Piti oikein tarkistaa ja sitähän minäkin, että ei varmasti jäänyt mainitsematta
Heti kohdasta
5:36min alkaen... ensisijaiset energialähteet ATP ja kreatiinifosfaatti välittömiin 1-10 sek voimapyrähdyksiin.
Eihän perus punttitreeni 6-12 alueella hirveesti hiilaria kuluta, tai vasta sitten kun tehdään paljon voluumia. Ite oon huomannu että kropassa on yhtä paineinen treenin jälkeen VHH:lla kuin treenin alussa. Treenaan kohtuu matalalla voluumilla ja treenin ympärillä ei tule hiilaria, mutta päivässä tulee 150-200g hiilaria illasta.
150-200g HH päivässä matalan volyymin salitreenaajalle ei ole mitenkään erityisen vähän (riippuu henkilön massoista) ja ajoituksella vasta iltaan ei periaatteessa pitäisikään merkitystä juuri olla, koska käytännössä bodaustreenissä "oleellisin" energianlähde on lihaksessa jo oleva glykogeeni eikä akuutti sellainen.
En muista sanoinko podcastissa, mutta miten asian aina porukoille muotoilen on, että salitreeni tapahtuu aina enemmän edellisen kuin saman päivään hiilareilla.
Glykogeenien säilymisessä unohtui kans muutama seikka. Ekaks jos viittaus oli Volekin faster tutkimukseen, niin siinähän tosiaan säilyi glykogeenit samana 3 tunnin juoksun jälkeen. Markku kyseenalaisti tuon mahdollisuuden säilyttää samat glykogeenit, mutta itse pidän sitä mahdollisena, koska kyseessä oli kestävyysurheilijat joiden lihasmassa ei ole kovin iso, sama ei takuulla tapahtuisi isolla bodarilla. Sitten pitää muistaa myös se, että kun kroppa käyttää paljon enemmän rasvaa energiaksi niin se myös säästää enemmän hiilaria. Kova kestävyysurhrilija pystyy puskemaan zone 2 tasoa ylemmäs ja liikkumaan melko kovaakin pääasiassa käyttäen rasvaa energiaksi.
Kyllä ... kyseenalaistan, mutta en kuitenkaan tyrmää. Haluaisin nähdä asiasta laajempaa näyttöä ja enemmän parempia tutkimuksia sekä varsinkin useammalta porukalta. Niin kuuluisa kuin esim. FASTER-tutkimus onkin niin aina viitataan siihen ja se nyt kuitenkin on jo 10 vuotta vanha. Ei sillä, että vanha tutkimus tarkoittaa huonoa, mutta missä sitä vahvistava laajempi näyttö?
Lisäksi usein kun saadaan "
poikkeavan kovia tuloksia" keto/vhh maailmassa, niin asialla on sama sakki eli
Phinney, Volek, Noakes, Koutnik ja kumppanit... ja jos saa suoraan sanoa, niin osalla näistä herroista on kyllä mielestäni selvää "puolueellisuutta" oman agendansa suuntaan, kun dataa tulkitsevat. Kun taas muut eivät saa samoja tuloksia, esim.
McSwiney et. al 2019 tai
Burke et. al 2021 sanovat, että näyttö ei ole ollenkaan niin suoraviivaista ja raportoivat alentuneita glykogeenitasoja keto-urheilijoilla.
Lihasmassan kokonaismäärällä voisi olettaa olevan tässä merkitystä, mutta toisaalta on todettava, että glykogeenin muodostus varsinkin glykoneogeneesin kautta sanotaan olevan enemmän kiinni TARPEESTA kuin lähtöaineiden saatavuudesta (ja kyllähän kropassa rasvaa siihen riittää), joten jos täytettävää massaa on enemmän ja tekee paljon glykolyyttistä harjoittelua, niin kropan TARVE tuottaa glykogeenia voisi olla myös korkeampi.
PS. Tuollaisia AI-yhteenvetoja, mitä tuossa postaat lähteenä nähtävästi YouTube en pidä yhtään minään
.
