Kiitos selvityksestä ja linkeistä. Niissä toistuu sama tarina kuin käypä hoito -suosituksessa, jossa puhutaan prosenteista ja merkittävyydestä. Tämä ei aukene nopealla lukemisella suhteessa kokonaisterveyteen ja konkreettiseen riskiin. Täytyy perehtyä asiaan tarkemmin myöhemmin.
Netissähän on laskureita, joissa voi arvioida omaa riskitasoaan. Linkit THL:n FINRISKI:in ja Brittien QRisk3:seen alla.
THL
QRISK3
Kummassakaan ei kysytä suoraan LDL-tasoa. Voisi ajatella, että jos tämä olisi merkittävä asia niin sitä kysyttäisiin. Toisaalta kysytään ilmeisesti kokonaiskolesterolia ja HDL-arvoa (näiden suhdelukua Qrisk3:ssa). Oliko se niin, että LDL on karkeasti näiden erotus?
Syötin omat tietoni THL:n laskuriin (kaikkiin kysymyksiin ei) ja laitoin kokonaiskoleksi 5 ja HDL-arvoksi 2. Verisuonitaudin riski oli 1%. Kun muutin kokonaiskoleksi 8 ja pidin HDL:n 2, riskiarvio oli 2%.
Jos tämä pitää paikkansa niin tästä voisi tulkita, että riskin kaksinkertaistuminen on "merkittävä" asia. Jos riskiä ajattelee eri tulokulmasta niin kyse on siitä, että hyvin marginaalinen riskimittari värähtää hitusen huonoon suuntaan. Asia on tällä perusteella enemmänkin elämänfilosofinen kysymys siitä, kuinka kukin erilaisiin terveysriskeihin suhtautuu. Jos haluaa mahdollisimman monen asian optimoida, on LDL-arvo tällöin tärkeä seikka. Itse ajattelen pikemminkin niin, että terveysasioissa kyllä riittää aika lailla tällaisia 1-2% riskitekijöitä. Terveys on kokonaisuus eikä tällaisella yhdellä numeroarvolla ole suurta merkitystä.