STRONGMAN Mika Törrö

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja Jooppe
  • Aloitettu Aloitettu
MESSU100: ilmainen M-Nutrition Protein Bar (Crispy Caramel)! Yli 100 € tilauksiin
Räjähtäviä liikkeiden puolesta puhui liikkuvuuden ylläpitäjänä. Toki liian laajaa liikelaajuutta ei erikseen spesifisti sanottu, ja oletin että kaikki muuttujat olisi muuten samat paitsi nopeus. Toki on muutenkin hieman kohonnut loukkaantumisherkkyys, kun nopeus lisääntyy. Silti toki edelleen puhutaan esim. painnostossa todella turvallisesta lajista tilastollisesti. Enkä nyt urheilijoilla lähtisi rajoittamaan intentiota tuottaa voimaa maksimaalisesti ja "räjähtävästi". Kontrolloitu räjähtävyys konsentriseen osioon kuitenkin hyvä ajattelutapa jos voimaa tai nopeutta haluaa.

Sanoisin, että artroosin riski on kilpaurheilijoilla yleisesti ottaen kohonnut muutenkin verrattuna terveysliikunnan kriteerit täyttävään verrokkiin, mutta toisaalta aika sama verrattuna inaktiiviseen väestöön. Toki myös kilpaurheilujat keskimäärin hyvinkin toimintakykyisinä adl verrattuna inaktiivisiin. Lähinnä etten nyt liikaa lähtisi artroosia pelkäämään jos sattuu tempausta tekemään.
Tästäpä kyllä erimieltä. Tällainen typerä esimerkki eli otetaan koroke. Esim 10 - 15cm. Hyppäät siitä aina lähes samalla voimalla pienesti lattialle / maahan niin että laskeudut kantapää edellä lattiaan. Ilman kenkiä tottakai. Toistat sitä 3-5 krt viikossa toisto määrinä varmasti useita kuten minkä tahansa nivelen liikuttaminen suorituskykyä ja lihasmassaa hankittaessa.

Tämä typerä esimerkki simuloi sitä samaa efektiä mikä tapahtuu nivelessä joka kerta kun liikkeen suuntaa vaihdetaan terävästi tai toistuvasti tuotetaan mahdollisimman paljon voimaa samoista nivel kulmista = tietty osa nivelen pinnasta joutuu toistuvasti suuremman rasituksen kohteeksi. Rusto pehmenee toistuvan iskevän voiman seurauksesta ja jos liikelaajuus ei ole aktiivisella alueella niin ostepfyytit ovat yleisesti tavattavia.

Tästä on esim hyvä esimerkki rowers knee. Ihan nuorista lähtien tavattu nivel rikkoja tulehduksia yms yms. Muistaakseni myös tutkimuksia löytyy.

Myöskin kädenväännöstä löytyy hyviä esimerkkejä kyynärnivelen osalta. Joten kyseessä on ihan todellinen ongelma joka varmasti on ainakin järkevää tunnistaa, tiedostaa ja miettiä mitenkä yksilön valitsemassa lajissa ks ongelmia voitaisiin kiertää tai torjua.
 
MESSU150: Ilmainen MWEBSTORE.FI Shaker! Yli 150 € tilauksiin
Tästäpä kyllä erimieltä. Tällainen typerä esimerkki eli otetaan koroke. Esim 10 - 15cm. Hyppäät siitä aina lähes samalla voimalla pienesti lattialle / maahan niin että laskeudut kantapää edellä lattiaan. Ilman kenkiä tottakai. Toistat sitä 3-5 krt viikossa toisto määrinä varmasti useita kuten minkä tahansa nivelen liikuttaminen suorituskykyä ja lihasmassaa hankittaessa.

Tämä typerä esimerkki simuloi sitä samaa efektiä mikä tapahtuu nivelessä joka kerta kun liikkeen suuntaa vaihdetaan terävästi tai toistuvasti tuotetaan mahdollisimman paljon voimaa samoista nivel kulmista = tietty osa nivelen pinnasta joutuu toistuvasti suuremman rasituksen kohteeksi. Rusto pehmenee toistuvan iskevän voiman seurauksesta ja jos liikelaajuus ei ole aktiivisella alueella niin ostepfyytit ovat yleisesti tavattavia.

Tästä on esim hyvä esimerkki rowers knee. Ihan nuorista lähtien tavattu nivel rikkoja tulehduksia yms yms. Muistaakseni myös tutkimuksia löytyy.

Myöskin kädenväännöstä löytyy hyviä esimerkkejä kyynärnivelen osalta. Joten kyseessä on ihan todellinen ongelma joka varmasti on ainakin järkevää tunnistaa, tiedostaa ja miettiä mitenkä yksilön valitsemassa lajissa ks ongelmia voitaisiin kiertää tai torjua.
Nyt en ihan ymmärtänyt mistä olit eri mieltä? En ihan saanut esimerkkienkään kautta kiinni.

Nivelrikkoa ja muutenkin tule ongelmia esiintyy ehdottomasti enemmän kilpaurheilijoilla (jo nuorilla), ja toistuva yksipuolinen kuormitus myös todennäköisesti riskiä tulevaisuuden ongelmille ja kuormitusperäisille vaivoille ihan uranaikana lisää. En eri mieltä tästä asiasta ollut. Mainitset myös aktiivisen liikelaajudeen ulkopuolella tapahtuvan liikkeen mitä en tietääkseni maininnut, enkä tietääkseni yksipuolisen nivelkulman kuormittamisen puolestai tai myöskään maininnut loikkaharjoittelua tai nopeaa suunnanmuutosta. Intention nopeaan ja maksimaaliseen voimantuottoon liikkeen konsentrisessa vaiheessa mainitsen, mutta se ei varsinaisesti näihin liity. Toki voi olla osana niitä, mutta siitä en nyt puhunut 😅 Olen pahoillani jos kirjoitin epäselvästi.
 
Viimeksi muokattu:
Nyt en ihan ymmärtänyt mistä olit eri mieltä? En ihan saanut esimerkkienkään kautta kiinni.

Nivelrikkoa ja muutenkin tule ongelmia esiintyy ehdottomasti enemmän kilpaurheilijoilla, ja toistuva yksipuolinen kuormitus myös todennäköisesti riskiä tulevaisuuden ongelmille ja kuormitusperäisille vaivoille ihan uranaikana lisää. En eri mieltä tästä asiasta ollut. Mainitset myös aktiivisen liikelaajudeen ulkopuolella tapahtuvan liikkeen mitä en tietääkseni maininnut, enkä myöskään loikkaharjoittelua tai nopeaa suunnanmuutosta.
Esimerkillä hain että kun me toistuvasti nivelessä sen kontakti pintaalaan nähden tuotetaan suhteellisen pistemäisesti (esim. tietystä nivelkulmasta) "suurta" = / räjähtäävää voimaa voi muutoksia nivelen rustoon alkaa muodostua suhteellisen nopeastikin huomioiden yksilölliset erot.

Räjähtävä nosto = nopea suunnan vaihdos.

Minusta suurempi ongelma on valmennuksessa kun esimerkiksi monissa itse lajeissa. Moni valmentaja on ihan hukassa peruskaavan F=ma kanssa ja mitenkä sitä sovelletaan harjoittelussa. Tästä alkaa paska myrsky mutta sanonpahan nyt että lihakset eivät kykene tuottamaan kun yhtä ainutta voimaa (ei ole nopeus, kestävyys ja maksimi voimaa) vaan on sisältäpäin luotu tarve sekä vastakkaisten voimien välinen suuruus ero mikä määrittelee sen liikkuuko joku massa matkallisesti pitkälle vai voiko sitä liikuttaa esim jotain koreografiaa ainoastaan kerran yms yms.
 
Esimerkillä hain että kun me toistuvasti nivelessä sen kontakti pintaalaan nähden tuotetaan suhteellisen pistemäisesti (esim. tietystä nivelkulmasta) "suurta" = / räjähtäävää voimaa voi muutoksia nivelen rustoon alkaa muodostua suhteellisen nopeastikin huomioiden yksilölliset erot.

Räjähtävä nosto = nopea suunnan vaihdos.

Minusta suurempi ongelma on valmennuksessa kun esimerkiksi monissa itse lajeissa. Moni valmentaja on ihan hukassa peruskaavan F=ma kanssa ja mitenkä sitä sovelletaan harjoittelussa. Tästä alkaa paska myrsky mutta sanonpahan nyt että lihakset eivät kykene tuottamaan kun yhtä ainutta voimaa (ei ole nopeus, kestävyys ja maksimi voimaa) vaan on sisältäpäin luotu tarve sekä vastakkaisten voimien välinen suuruus ero mikä määrittelee sen liikkuuko joku massa matkallisesti pitkälle vai voiko sitä liikuttaa esim jotain koreografiaa ainoastaan kerran yms yms.

En oikein tiedä miten vastata kun tuntuu että puhutaan eri asioista (yst.ks. äskeinen viesti), kun itse vieläkin puhuin intentiosta nopeaan ja maksimaaliseen voimaan liikkeen konsentrisessa vaiheessa. Toki foorumilla saa ihan kaikesta kirjoittaa viestejä, sekä ajatuksiaan jakaa aiheesta kuin aiheesta viesteissä. Minun vuorovaikutustaidoille kuitenkin hieman haastavaa tässä keskustelussa perässä pysyminen.
 
@Mywor predatorin kanssa keskustelitte pystypunnerruksesta, penkkaamisesta ja urheilija vs voimalijan tekniset erot oli jossain vaiheessa esillä.

Ja siitä mitenkä se penkki näiden kahden välillä on ilmeisesti vaikuttanut jonkun olkapäiden liikelaajuuksiin. Ymmärsin että liikelaajuutta rajoittavasti. Keskustelussa myös otettiin esiin että suoritus tekniikka tai nopeus on yhtenä erona.

Sitten yleisesti kysyin tähän ehkä enemmän predatorille suunnaten että mistä voitiin päätellä että se penkki rajoitti tätä liikelaajuutta ja heikensi pystypunnerrus tulosta.

Johon sitten pohdin jälkeen että jos liikkeitä on suoritettu mm. räjähtävästi, laajoilla liikelaajuuksilla ne mainitsemani osteofyytit artiitti ja artroosi voivat hyvinkin olla tekijöitä joka on rajoittanut tämän predatorin yksilön liikelaajuuksia.

Sitten lähdettiin keskustelemaan mahdollisista syistä tai aiheuttajista jne. Menikö tämä yhtään noin? 😅
 
@Mywor predatorin kanssa keskustelitte pystypunnerruksesta, penkkaamisesta ja urheilija vs voimalijan tekniset erot oli jossain vaiheessa esillä.

Ja siitä mitenkä se penkki näiden kahden välillä on ilmeisesti vaikuttanut jonkun olkapäiden liikelaajuuksiin. Ymmärsin että liikelaajuutta rajoittavasti. Keskustelussa myös otettiin esiin että suoritus tekniikka tai nopeus on yhtenä erona.

Sitten yleisesti kysyin tähän ehkä enemmän predatorille suunnaten että mistä voitiin päätellä että se penkki rajoitti tätä liikelaajuutta ja heikensi pystypunnerrus tulosta.

Johon sitten pohdin jälkeen että jos liikkeitä on suoritettu mm. räjähtävästi, laajoilla liikelaajuuksilla ne mainitsemani osteofyytit artiitti ja artroosi voivat hyvinkin olla tekijöitä joka on rajoittanut tämän predatorin yksilön liikelaajuuksia.

Sitten lähdettiin keskustelemaan mahdollisista syistä tai aiheuttajista jne. Menikö tämä yhtään noin? 😅
Juu, tässä vaiheessa vielä olin ihan kärryillä 😄 Tosin siis Predatorin esimerkki henkilöt jolla on liikelaajuus rajoittunut ei ole tehty laajoilla liikelaajuuksilla vaan penkki oli liikelaajuttaa rajoittanut*
 
Vai onkohan ennemminkin kyse siitä, että liikkuvuutta ei ole koskaan hankittukaan eikä sitä ylläpidetä sillä aikaa, kun keskitytään penkkiin? Tunnetko monta ihmistä, joka olisi tuhonnut hyvän liikkuvuuden pelkästään lisäämällä penkin ohjelmistoon?
Otan paremman esimerkin. Jaakko Kailajärvi mainitsee painonnostajan podcastissa suomalaisen painonnostajan, jolla on voimanostotausta, ja jonka ura painonnostossa olisi siksi pelattu. Vahinko on väitteen mukaan peruuttamaton.

Toivottavasti muistan oikein, että tuon lausui juurikin Kailajärvi eikä esim. Pekka Niemi tai Kaarlo Kangasniemi, jotka myös esittävät ohjelmassa vahvoja mielipiteitä. Joku se näistä kuitenkin oli. Jos tästä nyt lähtee isompikin polemiikki liikkeelle niin voin kuunnella lähetykset uudestaan ja tarkistaa kuka lausui ja mitä.
 
Otan paremman esimerkin. Jaakko Kailajärvi mainitsee painonnostajan podcastissa suomalaisen painonnostajan, jolla on voimanostotausta, ja jonka ura painonnostossa olisi siksi pelattu. Vahinko on väitteen mukaan peruuttamaton.

Toivottavasti muistan oikein, että tuon lausui juurikin Kailajärvi eikä esim. Pekka Niemi tai Kaarlo Kangasniemi, jotka myös esittävät ohjelmassa vahvoja mielipiteitä. Joku se näistä kuitenkin oli. Jos tästä nyt lähtee isompikin polemiikki liikkeelle niin voin kuunnella lähetykset uudestaan ja tarkistaa kuka lausui ja mitä.
En epäile etteikö näin olisi voinut väittää. Itseltäni onkin kirjoitettu jo useampi viesti liittyen siihen mitä kannattaa huomioida kun tälläisen väitteen kuulee. Lisäksi on viesti missä useita kysymyksiä mihin toivoisin vastausta, ja muutenkin pohdittavaksi tälläisen väitteen sanojalle. Nämä löytyy helposti varmaan edeltäviltä sivuilta 😊 Jos on jotain hyviä vastauksia niihin ja perusteluja, niin mielellään varmasti monet kuulee.
 
Otan paremman esimerkin. Jaakko Kailajärvi mainitsee painonnostajan podcastissa suomalaisen painonnostajan, jolla on voimanostotausta, ja jonka ura painonnostossa olisi siksi pelattu. Vahinko on väitteen mukaan peruuttamaton.
Eli on treenattu lähinnä penkkiä eikä nostettu juurikaan koskaan mitään suorille käsille pään yläpuolelle? Kyllä mä ymmärrän että juuri tuollaisissa tapauksissa voi olla hankala saada liikkuvuutta. En nyt ihan ymmärrä millä lailla tuo esimerkki oli parempi tai kumosi mitään väitettäni.
 
Juu, tässä vaiheessa vielä olin ihan kärryillä 😄 Tosin siis Predatorin esimerkki henkilöt jolla on liikelaajuus rajoittunut ei ole tehty laajoilla liikelaajuuksilla vaan penkki oli liikelaajuttaa rajoittanut*
Tämä on juuri se että kun ei tiedetä oikein keissistä enempää mitä tässä yhtälössä laajaliikelaajuus on sitten tarkoittanut. 👍🏻

Joo nyt olen kärryillä eli se että me tuotetaan räjähtävästi voimaa aina nivelen liikkeen samasta kohdasta oli se sitten penkki tai kyykky tai hauiskääntö se lisää merkittävästi sen hetkisten rustopintoihin kohdistuvaa kuormitusta (hyppy kantapäille esimerkki) ja se ei ole todellakaan ainoa tapa tulla esim nopeammaksi. (F=ma).

Eli kun me sitten keskuteltiin sitten että et koe yksilölle kovinkaan suureksi ongelmaksi harjoitella räjähtävästi nostamista eli tarkoitatko pääsääntöisesti vai jonkunlaisissa jaksoissa?

Poikkeuksetta aina mitä olen urheilijoita nähnyt ja seurannut treenaavan kaikki pyritään tekemään räjähtävästi ja se usein pohjautuu tähän tietoon kestävyysvoima maksimivoima ja nopeusvoima.

Urheilusuoritus voi vaatia nopeutta tai suurta voimantuottoa hetkellisesti mutta se ei tarkoita että sitä tulisi niin harjoitella yksilöstä riippuen kovinkaan useim eli jos esim se keihään heittäjä ei tee räjähtävästi liikettä niin hän ei kehitä tätä "nopeusvoimaa". Lihas ei tuota eri "voima" tyyppejä vaan kevyt kuorma liikkuu nopeasti ja raskas kuorma liikkuu hitaasti. Mutta molemmissa tapauksissa voimaa voidaan tuottaa yhtä paljon. Toisessa se näkyy kuormana toisessa liikenopeutena. (F=ma)

Tätä kautta päästiin tähän nykyiseen keskustelun tilanteeseen. 👍🏻
 

3 kpl Supermass Nutrition GOOD MORNING

Loistava viherjauhe

-50%
En vieläkään puhunut yksipuolisen kuormittamisen puolesta samasta nivelkulmasta vaan tässä jo monta sivua myös sitä vastaan puhunut 😅 Tämän yhtenä syynä mainitsinkin miksi myös vahvamiesten tai naisten kannattaa myös horisontaalista punnerrusta hyödyntää.

Henkilön intentio konsentrisessa vaiheessa ehdottomasti vaikuttaa liikkeen nopeuteen, sekä edistää voima ja nopeusominaisuuksien kehittymistä. Ehdottomasti toki aika voimakas sana, mutta uskallan käyttää tutkimusnäytön ja kentän käytännönkokemuksien perusteella. Tämä ei pohjaudu kesto, nopeus tai maksimivoima ajatteluun vaan yksinkertaisesti siihen et yrittämällä ja keskittymällä saadaan parempia tuloksia. Henkilöllä on ehdottomasti kyky liikuttaa esim. 60rm1 eri nopeuksia riippuen hänen intentiosta, ja se mitä nopeutta hän kyseistä painoa pyrkii liikuttamaan vaikuttaa adaptaatioihin.

Eli, henkilö joka pyrkii tietoisesti liikuttamaan 4 viikon jakson aikana esim. stoppipenkissä kuormaa on se sitten 60%/80%rm1 kehittyy keskimäärin paremmin kuin verrokki jota ei tälläiseen tietoiseen voimantuottoon kannusteta.

Toivoisin siis tarkalleen tähän vastausta mikäli olet eri mieltä
 
Poikkeuksetta aina mitä olen urheilijoita nähnyt ja seurannut treenaavan kaikki pyritään tekemään räjähtävästi ja se usein pohjautuu tähän tietoon kestävyysvoima maksimivoima ja nopeusvoima.

Urheilusuoritus voi vaatia nopeutta tai suurta voimantuottoa hetkellisesti mutta se ei tarkoita että sitä tulisi niin harjoitella yksilöstä riippuen kovinkaan useim eli jos esim se keihään heittäjä ei tee räjähtävästi liikettä niin hän ei kehitä tätä "nopeusvoimaa". Lihas ei tuota eri "voima" tyyppejä vaan kevyt kuorma liikkuu nopeasti ja raskas kuorma liikkuu hitaasti. Mutta molemmissa tapauksissa voimaa voidaan tuottaa yhtä paljon. Toisessa se näkyy kuormana toisessa liikenopeutena. (F=ma)
Kyllä noilla voimantuottoajoilla harjoituksissa esim. heittolajien urheilijoille on paljonkin merkitystä. Asiaa tarkemmin selitetty tässä Tuomas Rytkösen erinomaisessa kirjoituksessa.
 
Tipuin jo kärryiltä. Nostaisin esiin myös penkin oteleveyden merkityksen. Leveä ote ( yleensä voimanostajat ) on riskialttein nosto muoto. Kiertäjäkalvosimet sekä hauiksen pitkän pään jänne heikoimmillaan silloin. Tästä löytyy ihan linkkikin jos joku epäilee asiaa. Edelleen olen sitä mieltä että penkillä rikotaan eniten paikkoja. Maven lisäksi. Penkin aiheuttamat olkapää vammat eivät oireile aina heti. Tulehdustila voi kestää vuosia ja haurastuttaa jänteitä pikkuhiljaa. Moniko on kuullut että joku on rikkonut paikkansa yläselkä treenillä ? Tai prässillä, käsiliikkeillä jne..Vaikka niitä tehdään yhtä paljon kuin penkkiä. Viitaten siihen kun @Mywor mainitsi ettei penkki ole yhtään riskialttiimpi liike kuin mikään muukaan. Mywor sinähän penkkaat kapealla. Jo sillä on iso merkitys pienempään loukkaantumisriskiin.
 
Mitään ei tehdä niin paljon ja niin kovalla intensiteetillä kun penkkiä, perus reenaajien kesken. Worst case ei edes tehdä tarpeeksi selälle reeniä, joka tasapainottaisi. .
 
Kyllä noilla voimantuottoajoilla harjoituksissa esim. heittolajien urheilijoille on paljonkin merkitystä. Asiaa tarkemmin selitetty tässä Tuomas Rytkösen erinomaisessa kirjoituksessa.
Heitän tähän yhden heidän koulukuntansa opeista.

Jos liike on nopeaa, EI voida tuottaa paljoa voimaa. Heidän selityksenä tälle on hetkellisten poikkisiltojen määrä lihaksissa on vähäinen. Koska niitä muodostetaan ja puretaan nopeasti.

F=ma. Jos kappaleen massa on sama, toinen liikkuu hitaasti ja toinen liikkuu nopeasti mitä se nopeasti liikkuva kappale vaatii liikkuakseen kuvatulla tavalla????? He tietämättään/ tietoisesti väittävät että kyseinen fysiikan laki ei päde ihmiskehossa.

(Tämä johtuu siitä että oppimateriaali on koulutuksessa sama. Eli kukaan ei edes uhraa ajatusta että yhtälö voisi olla joltain osin "väärin". Samat proffat opettaa ja samoja proffia lainataan.)
 
Tipuin jo kärryiltä. Nostaisin esiin myös penkin oteleveyden merkityksen. Leveä ote ( yleensä voimanostajat ) on riskialttein nosto muoto. Kiertäjäkalvosimet sekä hauiksen pitkän pään jänne heikoimmillaan silloin. Tästä löytyy ihan linkkikin jos joku epäilee asiaa. Edelleen olen sitä mieltä että penkillä rikotaan eniten paikkoja. Maven lisäksi. Penkin aiheuttamat olkapää vammat eivät oireile aina heti. Tulehdustila voi kestää vuosia ja haurastuttaa jänteitä pikkuhiljaa. Moniko on kuullut että joku on rikkonut paikkansa yläselkä treenillä ? Tai prässillä, käsiliikkeillä jne..Vaikka niitä tehdään yhtä paljon kuin penkkiä. Viitaten siihen kun @Mywor mainitsi ettei penkki ole yhtään riskialttiimpi liike kuin mikään muukaan. Mywor sinähän penkkaat kapealla. Jo sillä on iso merkitys pienempään loukkaantumisriskiin.
Eli onko lihakset venyneessä tilassa sellainen kuormituksen muoto mitä pitäisi välttää kaikissa liikkeissä eikä vain horisontaalisessa punnertamisessa? Vai millä tavalla heikoimmillaan tarkoitat? Edelleen viittaisiin edellisiin viesteihin sekä missä nostan esiin kuinka paljon absoluuttisesti enemmän penkkiä tehdään, sekä vielä kuormitetaan hakiessa rm1. Tälläinen vinouma syntyy herkästi, ja siksi onkin syytä tarkastella kriittisesti omia kokemuksiaan. Nostat esille lähinnä omassa kuplassa tapahtuneita asioita.

Mun kokemuksen mukaan eniten jänteitä "tuhoaa" ikääntyminen ja inaktiivisuus. Kaikki on kuplasta riippuvaisia.
 
Tämän yhtenä syynä mainitsinkin miksi myös vahvamiesten tai naisten kannattaa myös horisontaalista punnerrusta hyödyntää.
Tästä samaa mieltä.
Henkilön intentio konsentrisessa vaiheessa ehdottomasti vaikuttaa liikkeen nopeuteen, sekä edistää voima ja nopeusominaisuuksien kehittymistä.
Kyllä "taito" peräinen ominaisuus kussakin suoritettavassa liikkeessä. Jos esimerkiksi tukissa saadaan sarjapainoja ylöspäin ei se automaattisesti ole voiman kehittyminen vaan samoilla voimatasoilla opittiin tuottamaan liikettä taloudellisemmin.

60rm1 eri nopeuksia riippuen hänen intentiosta, ja se mitä nopeutta hän kyseistä painoa pyrkii liikuttamaan vaikuttaa adaptaatioihin.
Tuotetun voiman määrään. Sama kuorma suuri liikenopeus = enemmän voimantuottoa. Sama kuorma vähemmän liikenopeutta = vähemmän tuotettua voimaa. Laitan nämä vain tähän että tästäkin oltiin varmaan samaa mieltä. 👍🏻
 
Heitän tähän yhden heidän koulukuntansa opeista.

Jos liike on nopeaa, EI voida tuottaa paljoa voimaa. Heidän selityksenä tälle on hetkellisten poikkisiltojen määrä lihaksissa on vähäinen. Koska niitä muodostetaan ja puretaan nopeasti.

F=ma. Jos kappaleen massa on sama, toinen liikkuu hitaasti ja toinen liikkuu nopeasti mitä se nopeasti liikkuva kappale vaatii liikkuakseen kuvatulla tavalla????? He tietämättään/ tietoisesti väittävät että kyseinen fysiikan laki ei päde ihmiskehossa.

(Tämä johtuu siitä että oppimateriaali on koulutuksessa sama. Eli kukaan ei edes uhraa ajatusta että yhtälö voisi olla joltain osin "väärin". Samat proffat opettaa ja samoja proffia lainataan.)

Ketä tähän 'heidän koulukuntaan' kuuluu? Onko maailmassa jotain muuta koulukuntaakin edustavia esim. yleisurheilun heittolajien voimavalmentajia? Siis menestyneitä sellaisia.
 
kuinka paljon absoluuttisesti enemmän penkkiä tehdään
Tottakai tämä merkitsee paljon. Mutta teepä leuanvetoja, alataljaa, pystäriä, rivea, kyykkyä, pohkeita tai hauista yhtä paljon kuin penkkiä. Et taatusti saa vammoja niin paljon kuin penkatessa. Olkapää on loukkaantumisherkimpiä lihaksia. Ja penkki valitettavasti syö sitä seutua pahiten. Vaikka kuinka väännetään penkistä ei saada olkapää ystävällistä liikettä. Riittää kun kulma on ala tai yläviisto niin heti parempi olkapään terveyden kannalta.
 
Henkilöllä on ehdottomasti kyky liikuttaa esim. 60rm1 eri nopeuksia riippuen hänen intentiosta, ja se mitä nopeutta hän kyseistä painoa pyrkii liikuttamaan vaikuttaa adaptaatioihin.

Eli, henkilö joka pyrkii tietoisesti liikuttamaan 4 viikon jakson aikana esim. stoppipenkissä kuormaa on se sitten 60%/80%rm1 kehittyy keskimäärin paremmin kuin verrokki jota ei tälläiseen tietoiseen voimantuottoon kannusteta.
En tiedä ymmärsinkö tätä nyt oikein mutta meidän pitää vielä tarkentaa esimerkkiä mikäli se sopii että esimerkki % kuormilla pyritään mahdollisimman suureen voimantuottoon. Vakioidaan se intentio.

Eli oli se kuorma 60% tai 80% voimaa tällöin tuotetaan saman verran. Se että 60% kuorma ulkoisesti tarkastellessa liikkuu nopeampaa ei tarkoita läheskään suoraan että se kasvattaa/ parantaa nopeus adaptaatiota enempää mitä hitaammin liikkuva 80% kuorma. Nyt keskustellaan todella skenaario spesifisesti eli yksittäinen pieni ajatus ero meidän välillä muuttaa vastausta. 👍🏻

Se mitä esimerkin 60% kuormalla tehtävä liike tuottaa enemmän on inertian vaikutuksia. Eli osa nostosta tanko liikkuu ilman lihaksen tarvetta tehdä työtä suuremmissa määrin. Kun taas 80% kuormalla nostossa joudutaan jo tekemään työtä koko tangon liikelaajuudella koska inertian vaikutukset vähenevät merkittävästi.

Varmistan itselleni että olemmeko vielä samalla sivulla? 😅
 

Latest posts

Suositut

Back
Ylös Bottom