Saksan lakisääteisten sairausvakuutuskassojen tiedot osoittavat, että sikäläisen lääkevalvontaviranomaisen, Paul Ehrlich -instituutin (jatkossa: PEI), lukemat koronainjektioiden haittavaikutuksista ovat huomattavan aliraportoituja ja että maassa ollaan menossa kohti kansanterveydellistä katastrofia.
PEI on raportoinut 244 576 rokotehaittailmoitusta 14 kuukauden aikana rokotuskampanjan alusta lukien.
Kuitenkin yritysten sairausvakuutuskassojen kattojärjestö BKK:n (
Betriebskrankenkassen) tiedossa on – 7,5 kuukauden ajalta vuonna 2021 – jo 224 360 lääkärin laskuttamaa hoitokäyntiä, jossa lääkäri on hoitanut potilasta rokottamisen jälkeen ja kirjoittanut *diagnoosin* rokotehaitasta. Nämä tiedot koskevat luonnollisesti vain BKK:n lähes 11 miljoonaa jäsentä. [1]
Kun tiedot ekstrapoloidaan eli yleistetään laskennallisesti koko Saksan väestöön PEI:n 14 kuukauden raportointijaksolle, päädytään yli 3,1 miljoonaan rokotekomplikaatioon (vs. PEI:n 244 575). Sairausvakuutuskassojen tietojen pohjalta voidaan siten puhua 13-kertaisesta määrästä rokotehaittoja lääkevalvontavirasto PEI:n lukuihin verrattuna. Rokotteisiin liittyvien kuolemantapausten osalta ero näyttäytyy kuvassa 3 (alla: Abbildung 3: Tödliche AE).
Lääkäri
Florian Schilling toteaa, että tämä sopisi hyvin Saksan tilastokeskuksen kuolleisuustilastoihin, joissa näkyy kesästä 2021 alkaen kasvava, jopa 26 prosentin viikottainen ylikuolleisuus, jota ei voida selittää koronalla kuin osittain (8 prosentin osalta). Osan ylikuolleisuudesta selittävät hänen mukaansa koronasulut. Muutoin, toteaa Schilling, kuolleisuutta selittävien, koko väestöä koskevien toimenpiteiden listalle jää vain yksi tekijä: rokotuskampanja.
BKK:n tiedot lääkärien laskuttamasta rokotekomplikaatioiden hoidosta vuodelta 2020 ja 7,5 kuukauden ajalta vuonna 2021 näkyvät kuvasta 5 (alla: Abbildung 5).
Todellisuudessa nämäkin laskutuslukemat ilmentävät huomattavaa alidiagnosointia, sillä monet lääkärit kieltäytyvät kirjoittamasta diagnoosiin haittavaikutusepäilyä rokotteesta, vaikka ajallinen yhteys olisi vahvakin tai haittavaikutus olisi tunnettu. Florian Schilling arvioi, että alidiagnosointi on 20–40-kertaista. Tähän vaikuttavat sekä psykologiset tekijät (kuten se, etteivät rokotteita suosittaneet lääkärit halua myöntää aiheuttaneensa vahinkoa) että työmäärään liittyvät tekijät.
Alla on suomennos BKK:hon kuuluvan
Pro Vita -sairausvakuutuskassan silloisen johtajan
Andreas Schöfbeckin 21. helmikuuta lähettämästä kirjeestä Paul Ehrlich -instituutille.[2] Miksi ”silloisen”? Siksi, että kassan hallitus irtisanoi Schöfbeckin 1. maaliskuuta. Hallitus ei kerro syytä irtisanomiselle vedoten ”henkilösuojaan” (Persönlichkeitschutz). [3]
Vakava varoitussignaali koronarokotusten sivuvaikutuksista
Arvoisa professori Cichutek,
Paul Ehrlich -instituutti kertoo lehdistötiedotteessaan, että kalenterivuoden 2021 osalta ilmoitettiin 244 576 epäiltyä koronarokotusten haittavaikutusta.
Käytettävissämme olevat tiedot antavat meille aiheen uskoa, että koronarokotteen epäiltyjä haittavaikutustapauksia aliraportoidaan merkittävästi. Liitän kirjeeseeni analyysin tästä.
Arviointimme tietopohjana ovat lääkäreiden laskutustiedot. Näytteemme on otettu yritysten sairausvakuutuskassojen anonymisoiduista tiedoista ja koostuu 10 937 716 vakuutetusta. Tähän mennessä olemme saaneet lääkäreiden laskutustiedot vuoden 2021 ensimmäiseltä puoliskolta ja kolmannen vuosineljänneksen puolikkaalta. Tiedot sisältävät
rokotusten sivuvaikutusten voimassa olevat ICD-koodit.
Tämä arviointi on osoittanut, että vaikka meillä ei vielä olekaan käytettävissämme täydellisiä tietoja vuodelta 2021, käytettävissä olevien lukujen perusteella voimme jo nyt todeta 216 695 käsiteltyä tapausta, joissa koronarokotuksen jälkeen ilmeni rokotteen haittavaikutuksia. Kun nämä luvut ekstrapoloidaan koko vuodelle ja Saksan koko väestöön, maassa on luultavasti 2,5–3 miljoonaa ihmistä, jotka ovat joutuneet lääkärin hoitoon koronarokotteen haittavaikutusten vuoksi.
Näemme tämän merkittävänä hälytyssignaalina, joka on otettava huomioon rokotteiden jatkokäytössä. Nähdäksemme luvut voidaan suhteellisen helposti ja nopeasti vahvistaa pyytämällä muunlaisilta sairausvakuutuskassoilta (AOK-kassat, korvaavat sairausvakuutuskassat jne.) vastaavia tietoja vastaavalta ajanjaksolta. Ekstapoloituna rokotettujen ihmisten määrään Saksassa tämä tarkoittaa, että noin 4–5 % rokotetuista on ollut lääkärin hoidossa rokotuksen sivuvaikutusten vuoksi.
Meidän mielestämme rokotusten haittavaikutuksia aliraportoidaan huomattavasti. Tähän on tärkeää löytää syyt nopealla aikataululla. Ensimmäinen oletuksemme on, että koska rokotusten haittatapahtumien ilmoittamisesta ei makseta palkkiota ja koska siihen liittyy paljon työtä, raportit haittavaikutuksista Paul Ehrlich -instituutille jäävät usein tekemättä. Lääkärit ovat kertoneet meille, että rokotevaurioepäilystä ilmoittaminen kestää noin puoli tuntia. Tämä tarkoittaa, että kolme miljoonaa haittavaikutusilmoitusta vie lääkäreiltä noin 1,5 miljoonaa työtuntia. Se vastaisi lähes tuhannen lääkärin vuosittaista työpanosta. Myös tämä olisi selvitettävä yhtä nopeassa aikataulussa. Tämän vuoksi jäljennös tästä kirjeestä lähetetään myös Saksan lääkäriliitolle ja Saksan sairausvakuutuslääkäreiden liitolle.
Lakisääteisen sairasvakuutuksen keskusliitto saa myös jäljennöksen tästä kirjeestä sekä pyynnön hankkia vastaavia data-analyysejä kaikilta sairausvakuutuskassoilta.
Koska ihmishengille aiheutuvaa vaaraa ei voida sulkea pois, pyydämme teiltä vastausta toimenpidepyyntöömme viimeistään 22.2.2022 klo 18.00.
Ystävällisin terveisin
Andreas Schöfbeck
Koronainjektioiden haittavaikutukset aliraportoituja.
avoin.media