Putosin vähän kärryiltä mitä tässä oltiin tutkittu..
0,5% oli täysin rokotettuja ja 1.8% saanut yhden piikin? Tutkimus aloitettu kun Hollannissa rokotekattavuus 2%? No koskee Alpha-varianttia että tuon hyöty nyt muutenkin lienee aika lähellä nollaa..?
Tartunnan jäljitys dataa. Saman katon alla asuvista joilla on rokote vs ei ole rokotus kuka on saanu tartunnan ja kuka ei. Ja Muut lähikontaktit. Karanteenissa myös.
Näyttää siltä, että rokotettu ei saa, eikä tartuta ihan niin paljoa kuin rokotettu. Lisää luotettavuutta kun kyseessä on samantalouden henkilöistä kyse. Toki omikron voi muuttaa tilannetta. Eikä rokote täysin tietenkään estä. Vähentää ainakin tämän datan perusteella.
'' Additional data on index cases and contacts who tested positive, including the vaccine received and date of symptom onset, was extracted from the national infectious disease notification registry. Of note, a contact becomes an index case when testing positive, so our study could include some persons both as contact and as index case.''
''During our study period, household members and other close contacts of confirmed cases needed to quarantine for 10 days post exposure. All close contacts of a confirmed case were encouraged to get tested as soon as possible after exposure.''
----------------
Ministeri Krista Kiuru: Hätäjarrusta on päätettävä jo ensi viikolla ja rajoitustoimia on lisättävä merkittävästi
Kiuru toivoo, että Italian tapaan Suomi alkaa vaatia myös eurooppalaisilta ennen maahan tuloa otettua koronatestitodistusta.
”Meidänkin täytyy tehdä näitä toimia, joita [Euroopan tartuntatautivirasto] ECDC on todennut tarpeellisiksi. Niitä ovat muun muassa rajoitustoimien merkittävä vahvistaminen, maskien käytön lisääminen ja kokoontumisrajoitusten kiristäminen sekä testaus- ja jäljitystoiminnan tehostaminen”, perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru (sd) sanoo. KUVA: OUTI PYHÄRANTA / HS
Teemu Luukka HS
2:00 | Päivitetty 6:37
PERHE- ja peruspalveluministeri
Krista Kiurulla (sd) on tapana varoitella koronatilanteesta, mutta tällä kertaa hän on jopa Kiuru-mittarilla tarkasteltuna äärimmäisen huolestunut.
Erityisen paljon huoli kasvoi perjantaina, kun Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri (Hus) ilmoitti, että koronapotilaiden määrä uhkaa
kasvaa voimakkaasti.
”Olen erittäin huolissani, erityisesti Husin tilanteesta omikron-aallon alla. Potilasmäärien ennustetaan nousevan lähiviikkoina hurjasti. Samalla merkittävä osa hoitohenkilöstöstä on vuosilomilla. Henkilöstön sairauspoissaolotkin ovat tietääkseni nousussa”, Kiuru sanoo.
”Sosiaali- ja terveysministeriö (STM) onkin perjantaina esittänyt sote-ministerityöryhmälle, että hallitus päättäisi hätäjarrun käyttöönoton aikataulun ensi viikolla hallituksen neuvottelussa”, Kiuru sanoi perjantaina.
KIURU pelkää, etteivät edes kaikki päättäjät ole vielä tajunneet tilanteen vakavuutta, vaikka tilanne on jo pahin koko pandemian aikana.
Hän arvelee, että Norjan viranomaisten ennuste satojentuhansien päivittäisestä tartunnoista ei ole aivan tuulesta temmattu.
”Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n arvion mukaan omikronmuunnos on deltamuunnosta 3–4 kertaa tarttuvampi. Nyt tartunnat ovat päälle 2 000 päivässä. Jos ne kertautuvat tätä vauhtia korkoa koron päälle, meilläkin päivittäiset tartunnat voivat olla nopeasti aivan eri luokkaa.”
”Tämä hyökyaalto tulee joka tapauksessa, mutta meidän pitää tehdä kaikkemme, että se tulisi edes vähän vaimeampana. Aaltoa vastaan kasatuilla hiekkasäkeillä on yhä käyttöä”, perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru (sd) sanoo. KUVA: OUTI PYHÄRANTA / HS
”Nyt on viimeinen hetki osoittaa, että tilanteen vakavuus on ymmärretty ja ottaa käyttöön kaikki mahdolliset lain suomat välttämättömät keinot käyttöön.”
EUROOPAN tartuntatautivirasto ECDC:n on varoittanut riskistä, että omikron aiheuttaa erittäin suuren sairaalakuormituksen ja kuolleisuuden nousun Euroopassa.
”Sen vahva viesti on, että välittömiä toimenpiteitä tarvitaan nyt. Tästä minäkin olen puhunut”, Kiuru sanoo.
”Meillä pitää olla päätöksentekokykyä, ja valtio on näiden päätösten edessä ensi viikolla. Meidänkin täytyy tehdä näitä toimia, joita ECDC on todennut tarpeellisiksi.”
”Niitä ovat muun muassa rajoitustoimien merkittävä vahvistaminen, maskien käytön lisääminen ja kokoontumisrajoitusten kiristäminen sekä testaus- ja jäljitystoiminnan tehostaminen.”
Kiurun mukaan perheen ulkopuolisia kontakteja pitää nyt alkaa rajoittaa. Hän muistuttaa, että ECDC suositteli myös harkitsemaan kaikkea muuta kuin välttämätöntä matkustamista vakavasti.
ERI ministeriöissä on valmisteltu niin sanottua hätäjarrua, joka toisi nykyistä selvästi kovempia rajoitustoimia.
Lue lisää:
Suomi ei ole kovin kaukana tilanteesta, jossa hallituksen oman suunnitelman mukaan tulisi ottaa käyttöön koronatoimien hätäjarru – tätä se tarkoittaisi
Kaikki tärkeimmät hätäjarrun käytön kriteerit täyttyvät jo.
Hätäjarrua koskeva poikkihallinnollinen virkamiesarvio odottaa vielä kuitenkin tietoja alueiden tilanteesta viikonloppuna.
Hallitus käsittelee koronatilannetta neuvotteluissaan ensi tiistaina.
HÄTÄJARRUN käyttöönotto tarkoittaisi kovimmillaan p
aluuta varsin samanlaiseen ”sulkutilaan” kuin Suomessa koettiin vuosien
2020 ja 2021 keväällä.
Hätäjarrun käyttöönoton jälkeen erilaisia tiloja voitaisiin sulkea niin, ettei edes koronapassilla pääse niihin sisään. Asetuksella voidaan säätää, ettei ravintoloissa voi nauttia alkoholia kello 17 jälkeen, vaikka ihmisellä olisi näyttää koronapassi. Koulut voidaan määrätä etäopiskeluun.
Suurimman osan rajoituksista toteuttaisivat edelleen aluehallintovirastot, mikäli ne katsovat toimet aiheellisiksi.
Ovatko ECDC:n ehdotukset myös Krista Kiurun ehdotukset hallitukselle?
”Pidän ECDC:n ohjeita tärkeinä ja ne pitää ottaa vakavasti. Hallituksen pitää tehdä omat päätöksensä ensi viikolla.”
”Rajoitustoimia on jo nyt voimassa kattavasti Suomessa, mutta kysymys kuuluu, ovatko ne riittäviä. Nyt on viimeinen hetki osoittaa, että tilanteen vakavuus on ymmärretty ja ottaa käyttöön kaikki mahdolliset lain suomat välttämättömät keinot käyttöön.”
Ellei hätäjarrua oteta ensi viikolla käyttöön, eikö tämä tarkoita, että hallitus ei toteuta omaa strategiaansa ?
”Olemme valmistelleet hätäjarrua eri ministeriöiden kanssa yhdessä sovitun linjauksen mukaisesti. Ensi viikolla hallituksen neuvottelussa käydään läpi tuorein alueellinen tilanne.”
Missä järjestyksessä hätäjarrun toimet otetaan käyttöön?
”En lähde spekuloimaan hätäjarrun sisältöjä vielä, koska ne ovat ensi viikon asioita ja ensi viikolla arvioidaan, ovatko alueelliset toimenpiteet riittämättömiä. Sitten valtioneuvoston käsissä on, millaisin toimin ja millä aikataululla jatketaan.”
”Rokottaminen on edennyt luvattoman hitaasti.”
KIURU toivoo, että Suomessa alettaisiin muun muassa Italian tapaan vaatia myös Euroopan sisärajojen sisältä tulevilta alle 48 tuntia vanhaa negatiivista koronatestitulosta.
Uusi rajoitus voitaisiin tehdä niin, että käyttöön otetaan jälleen sisärajavalvonta ja sisäministeriö alkaa vaatia rajatarkastuksen yhteydessä todistusta negatiivisesta koronatestituloksesta. Tartuntatautilaki ei tällaista mahdollista.
Suomalaisia ja Suomessa vakituisesti asuvia vaatimus ei koskisi.
Kiuru sanoo olevansa hyvin tietoinen, ettei moni lääkäri pidä rajatoimia enää tarpeellisina, koska omikron on jo levinnyt Suomeen.
”Tämä hyökyaalto tulee joka tapauksessa, mutta meidän pitää tehdä kaikkemme, että se tulisi edes vähän vaimeampana. Aaltoa vastaan kasatuilla hiekkasäkeillä on yhä käyttöä.”
TODISTUKSEN vaatiminen vähentää Kiurun mukaan testien tarvetta rajoilla. Ainoa lohtu aikaisempaan on hänen mukaansa Suomen varsin korkea rokotuskattavuus.
”Uusi ongelma on, että sote-ministerityöryhmä kuuli torstaina arvion, jonka mukaan vasta kolmas annos suojaa omikron-muunnokselta yhtä hyvin kuin toinen annos nyt vallalla olevaa deltamuunnosta vastaan.”
Kiuru sanoo, että rokotuksilla on todella kiire nyt. Hänen mukaansa rokotteita riittää hyvin, vaikka suomalaista rokotettaisiin puolikin miljoonaa viikossa.
”Rokottaminen on edennyt luvattoman hitaasti.”
Vuoden loppuun mennessä varastossa on 2,5 miljoonaa rokotetta ja alkuvuodesta tulee satojatuhansia joka viikko lisää.
Hän myös paljastaa, että Suomi on juuri tehnyt sopimuksen, joka takaa, että Suomeen tulee heti omikronia varten kehitettyjä rokotteita, mikäli ne saadaan suunnitelmien mukaan kehitettyä.
HALLITUS valmistelee todennäköiseksi ensi viikolle asetusta, jonka turvin myös lähihoitajat ja Puolustusvoimat voivat auttaa rokotuksissa.
Rokotuksista vastaavat kunnat, mutta STM on keskitetysti etsinyt, ketkä voisivat osallistua pikapikaa rokotuksiin. Ministeriö lähettää lähiaikoina ohjeita alueiden pandemiaryhmille muun muassa siitä, mistä lisää rokottajia voi kysyä.
”Suomi rokottaa nyt toistasataatuhatta viikossa, ja Tanska saman verran päivässä. Nyt pitää toimia ja nopeasti, eikä ihmetellä riittävätkö rokotteet tai onnistuuko rokottamisen järjestäminen”, Kiuru sanoo.
THL on arvioinut, että Suomessa voitaisiin aika nopeasti rokottaa jopa 600 000 ihmistä viikossa.
KIURU varoitteli elokuussa HS:n haastattelussa, että kansalaiset tulevat pettymään, jos rajoituksia puretaan liian aikaisin. Hän sanoi, että tilanne voi muuttua vielä pahaksi.
Suomi on nyt ehkä vielä pahemmassa tilanteessa kuin se, mistä Kiuru varoitteli HS:n haastattelussa.
”Liian suuri tautimäärä syksyllä tulee johtamaan siihen, että rokotuskattavuuden pitää olla jopa noin 90 prosenttia, jotta yhteiskuntaa voidaan vapaasti avata”, hän sanoi tuolloin.
Kiurun haastattelun aikaan ihmiset ja media vaativat sekä poliitikot puhuivat maan avaamisesta.
Terveysviranomaiset ja media eivät jakaneet Kiurun pessimismiä.
Kiurun varoitteluihin eivät uskoneet esimerkiksi Husin vs. johtajaylilääkäri
Jari Petäjä ja THL:n ylilääkäri
Hanna Nohynek.
”Kun saavutetaan 80 prosentin rokotuskattavuus, niin Suomen resursseilla ei pitäisi enää olla yhteiskuntaa heiluttavaa pulmaa sairaanhoidon näkökulmasta”, Husin Petäjä sanoi samassa haastattelussa.
Krista Kiuru, mitä olisi pitänyt tehdä toisin, jotta nyt tilanne olisi parempi?
”Olisi pitänyt ottaa vakavasti se suuri määrä tartuntoja, joka silloin oli. Menimme syksyyn aivan liian suurella tartuntamäärällä, joka on nyt pohjalla kun omikron tuli.”