Koronapotilaiden sairaalahoito tulisi järjestää uudella tavalla
Jos jatkamme nykyisellä tavalla, muiden sairauksien hoitovelka kasvaa.
Koronaviruspandemian aikana monien muiden sairauksien hoito on viivästynyt. KUVA: RONI LEHTI / LEHTIKUVA
14.10. 15:00
KORONAPANDEMIAA on hoidettu Suomessa yli puolitoista vuotta. Ennen rokotteiden saapumista tehdyt taudin leviämisen rajoitustoimet olivat tehokkaita. Sairaaloihin joutuneiden koronapotilaiden hoito on ollut korkeatasoista ja kuolleisuus muihin maihin verrattuna matala. Terveydenhuollon kapasiteetti on ollut riittävä koronapotilaiden hoitamiseksi koko pandemian ajan.
Toimintamalli on aiheuttanut kuitenkin kapasiteetin laskua muilla tärkeillä terveydenhuollon sektoreilla. Lisäksi rajoitustoimien vaikutukset muun yhteiskunnan toimintoihin ovat olleet seurauksiltaan vakavia.
YLI 12-vuotiaiden rokotuskattavuuden oletettiin nousevan rokotteiden saatavuuden myötä syksyllä ongelmitta 80 prosentin tasolle ja ylikin. Tässä on jouduttu pettymään. On todennäköistä, että suuri määrä eri ikäryhmien edustajia jää rokottamatta.
Paluuta merkittäviin rajoitustoimiin ei voida enää perustella välttämättömyysperiaatteilla, jos rokotusten saatavuus on maassamme turvattu. Seurauksena on rokottamattoman väestönosan hyvin todennäköinen sairastuminen koronaan, ennemmin tai myöhemmin.
SAIRAALOIDEN kuormitus on jo syksyn aikana vakiintunut odotettua korkeammalle tasolle. Toimintoja on jouduttu mukauttamaan tähän. Esimerkiksi Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri (Hus) toimii edelleen valmiusjohdon alaisena, ja kaikkien Uudenmaan alueen sairaaloiden kapasiteettia on tarkasteltu koronapotilaiden hoidon ehdoilla.
Erikoissairaanhoidon kapasiteetti maassamme on ollut vuosikymmenet tarkkaan mitoitettu. Osin toiminnot ovat olleet riittämättömällä tasolla jo ennen pandemiaa synnyttäen hoitovelkaa. Pandemian aikana tämä velka on kasvanut entisestään. Henkilöstöä on siirtynyt muista tehtävistään testaustoimintaan, jäljitykseen, rokotustoimintoihin ja myös muihin tehtäviin. Henkilöstövaje on kiihtynyt terveydenhuollon tärkeissä toimipisteissä. Monien sairauksien, myös vakavien, diagnosointi ja hoito ovat viivästyneet.
Näköpiirissä on vähintäänkin tuhansien, ellei kymmenientuhansien rokottamattomien henkilöiden vakava sairastuminen lähivuosina, jos rokotusvastaisuus säilyy nykyisellä tasollaan. Tästä aiheutuu pysyvä tuotantohäiriö tärkeille terveydenhuollon osa-alueille, jos koronapotilaiden hoito järjestetään nykyisellä tavalla. Kehityksen salliminen näin ei ole lääketieteellisesti arvioiden oikein. Onkin tärkeää kysyä, miten tämän potilasryhmän hoito tulisi järjestää. Jos jatkamme nykyisellä tavalla ja hoidamme koronapotilaat korkealla prioriteetilla muun potilashoidon osana, muiden sairauksien hoitovelka kasvaa.
TOINEN vaihtoehto on hyväksyä uuden sairauden aiheuttama ylimääräinen ja budjetoimaton rasite sairaaloiden muun toiminnan lisänä. Koska sairaaloiden nykykapasiteetti on tähän riittämätön, olisi tarkasteltava mahdollisuutta perustaa erilliset koronayksiköt alueellisesti siten, että koronapotilaiden sairaalahoito voidaan eriyttää muusta erikoissairaanhoidon toiminnasta. Tämä malli edellyttäisi sopivien sairaalatilojen, välineiden ja henkilöstön järjestämistä ja myös erityisrahoituksen turvaamista.
Järjestely voisi parhaimmillaan johtaa muiden sairauksien hoidon osalta normaalin sairaalatoiminnan paluuseen, henkilöstöpaon virran kääntymiseen takaisin sairaaloihin ja hoitovelan purkuun.
Eero Hirvensalo
lääkintäpäällikkö, ylilääkäri, Hus