Flunssakausi alkoi voimalla – näin lääkärit arvioivat korona-ajan vaikuttavan vastustuskykyyn
Flunssaa on nyt liikkeellä runsaasti, mutta lääkäreiden arviot koronaepidemian vaikutuksista ihmisten vastustuskykyyn vaihtelevat.
JAA
Tavallinen kausiflunssa oireilee tavallisesti nuhana, kurkkukipuna tai kuumeiluna. KUVA: IVAN BESSEDIN / IS
Fanni Toimela
10:27
NUHANA, kurkkukipuna ja kuumeiluna oireilevaa kausiflunssaa on nyt liikkeellä, mutta työpaikoilla flunssaoireisiin liittyvien sairauspoissaolojen määrä näyttää olevan tavallista pienempi, sillä etätyötä tehdään yhä runsaasti, Lääkärikeskus Aavan liiketoimintajohtaja, työterveyslääkäri
Timo Vänttinen kertoo.
– Lähipalveluammateissa tai muussa ihmisten kokoontumista edellyttävässä työssä flunssapoissaolot ovat korkeintaan pandemiaa edeltävällä tasolla, ehkä hieman matalammalla.
Lue lisää:
Ensimmäinen infektio rikkoo limakalvon ja tekee tietä seuraavalle – syksyllä rokottamattomia uhkaa tuplatauti
Flunssatartuntojen määrä on näkynyt viime vuoden tapaan koronanäytteenoton kysynnässä, Helsingin terveysasemien johtajalääkäri
Timo Lukkarinen sanoo. Esimerkiksi loppukesästä koronaa muistuttavaa oireilua oli paljon, kun ihmiset palasivat kesälomilta takaisin työpaikoille.
Suurin osa koronanäytteistä on ollut koko epidemian ajan negatiivisia. Tämä viittaa siihen, että tavallista flunssaa on ollut liikkeellä jatkuvasti. KUVA: MARKKU ULANDER / LEHTIKUVA
– Flunssia on ollut nyt liikkeellä, siitä on tullut raporttia. Mutta tavanomaisia ylähengitystieoireita ei tavallisesti seurata samalla tavalla kuin vaikeampia taudinaiheuttajia.
Influenssakausi jäi viime vuonna välistä
Tavallista flunssavirusta on ollut liikkeellä koko koronaepidemian ajan. Tästä kertoo se, että sadoista tuhansista koronatestissä käyneistä vain muutama prosentti on saanut positiivisen tuloksen. Suurin osan oirelevien negatiivisista tuloksista selittyy esimerkiksi tavanomaisilla flunssilla.
MAINOS (TEKSTI JATKUU ALLA)
MAINOS PÄÄTTYY
– Meillä on flunssan aiheuttajia, jotka muuntuvat jatkuvasti ja niitä on kierrossakin lukuisia erilaisia. Jos flunssan on sairastanut puoli vuotta sitten keväällä, siltä ei ole välttämättä yhtään enempää suojassa nyt syksyllä. Tällaisia ovat esimerkiksi erilaiset rino-, adeno- ja koronavirukset, Lukkarinen sanoo.
Influenssaviruksista voi myös olla liikkeellä samanaikaisesti eri kantoja. Influenssakausi alkaa tyypillisesti marraskuun ja tammikuun välillä ja kestää maalis–huhtikuulle. Viime vuonna influenssakausi jäi koronatoimien vuoksi lähes kokonaan välistä.
Rokotekattavuus vaikuttaa influenssakauden vaikeusasteeseen merkitsevästi. KUVA: ENNA RAUTIAINEN / AAMULEHTI
– Kun influenssakausi jäi täysin välistä, epävarmuuksia on aiempaa enemmän. Kokonaisuus riippuu eniten siitä, miten eri kannat kiertävät. Ei ole tavatonta myöskään normaalilanteessa, että influenssakauteen liittyy epävarmuuksia, Lukkarinen arvioi.
MAINOS (TEKSTI JATKUU ALLA)
MAINOS PÄÄTTYY
Hygieniatoimet auttavat torjumaan myös flunssaa
Taudin vaikeusasteeseen väestötasolla vaikuttaa merkitsevästi rokotekattavuus. Influenssarokote suojaa nykyään yleensä neljältä eri kannalta, joten sairastuminen on rokotettuna entistä epätodennäköisempää.
– Viime kaudella suomalaiset rokottautuivat hyvin, ja monessa paikkaa rokotteet loppuivat jo ennen kauden alkua. Tänä vuonna influenssarokotteita on pyritty saamaan aiempaa enemmän, mutta alustavien tietojen mukaan niitä ei saada Suomeen aivan haluttua määrää, Vänttinen kertoo.
Käsidesi on tehokas ase taistelussa flunssatartuntaa vastaan. KUVA: MIKKO STIG / LEHTIKUVA
Koronatautia vastaan on pyritty suojautumaan muun muassa turvavälein, kasvomaskein ja tehostetulla käsihygienialla. Samat asiat toimivat myös flunssan ja influenssan torjunnassa.
– Hyvin todennäköisesti juuri näiden toimien takia myös influenssakausi jäi viime kaudella väliin, Lukkarinen toteaa.
Arviot korona-ajan vaikutuksesta vastustuskykyyn vaihtelevat
Mehiläisen johtava työterveyslääkäri
Annika Jalli arvioi Ilta-Sanomille toissa viikolla, että Suomeen on odotettavissa viime syksyä rankempi flunssakausi.
Lue lisää:
Moni on sairastanut korona-aikana tavallista flunssaa vähän tai ei lainkaan – lääkäri arvioi, miten se on vaikuttanut vastustuskykyyn
Hänen mukaansa koronapandemian aikana tavanomaisten hengitystieinfektioiden määrä väheni, minkä vuoksi ihmisten vastustuskyky niille aleni.
– Samalla kun torjuimme pandemiaa, torjuimme tavallisia hengitystieinfektioita. Ihmiset eivät ole sairastaneet ja siksi heillä ei ole vastustuskykyä tavallisen tapaan, Jalli sanoi tuolloin.
Lukkarinen ei sen sijaan usko, että koronaepidemialla olisi ollut merkittävää vaikutusta ihmisten puolustuskykyyn.
– Jos joku sellaista lähtee puhumaan, niin aikamoiselta pelottelulta tuntuu. Immuniteetti on kuitenkin niin paljon laajempi käsite, kuin se, että yksi talvi ollaan vähän voimakkaammin eristyksissä.
Myös Vänttisen mukaan on epätodennäköistä, että reilun vuoden kestäneen korona-ajan toimet vaikuttaisivat ihmisten vastustuskykyyn pitkäaikaisesti.
Hän pitää epätodennäköisenä, että flunssakausi olisi koronapandemian vuoksi pahempi kuin aiempina vuosina.
– Immuunijärjestelmät kehittyvät lapsuudessa. Lapsen immuunipuolustus on taas hyvin muuntautumiskykyinen, ja muutaman taudinaiheuttajan kohtaamisen jääminen väliin tuskin vaikuttaa merkitsevästi.
Suuri joukko pieniä lapsia on elänyt suojassa infektioilta toista vuotta, lasten ja nuorten lääkäriasema Pikkujätin johtava lääkäri
Erik Qvist toteaa. Hänen mukaansa infektioita on lapsilla enemmän kun tähän aikaan vuodesta normaalisti.
– Heillä ei ole virustaudeille muutenkaan merkittävää vastustuskykyä, mutta nyt vieläkin vähemmän. Viruksia ei paljon diagnostisoida, mutta esimerkiksi nyt on paljon kurkunpääntulehduksia. Lienee parainfluenssaa, Qvist sanoo.
www.cdc.gov
www.tivi.fi
