Tällaisia me olemme........
Miksi osa ihmisistä ei noudata rajoituksia, vaikka ne ovat kaikkien tiedossa?
Suomalaisia on kehotettu pysymään kotonaan koronatartuntojen hillitsemiseksi. Sosiaalipsykologi Nelli Hankonen kertoo, mikä saa jotkut kapinoimaan sääntöjä vastaan – ja millainen viestintä motivoi ihmisiä noudattamaan rajoituksia tehokkaimmin.
www.hs.fi
Suomalaisia on kehotettu pysymään kotonaan koronatartuntojen hillitsemiseksi. Sosiaalipsykologi Nelli Hankonen kertoo, mikä saa jotkut kapinoimaan sääntöjä vastaan – ja millainen viestintä motivoi ihmisiä noudattamaan rajoituksia tehokkaimmin.
LIIKKUMISTA ON RAJOITETTU, ravintolat suljettu ja ihmisiä kehotettu pysymään kotonaan. Suomen hallitus on tehnyt ennennäkemättömän kovia rajoituksia koronapandemian hillitsemiseksi.
Silti monet kaupat ja kuntosalit ovat edelleen auki, kaveriporukat viettävät aikaa ostoskeskuksissa ja lenkkipoluilla on ryysistä. Miksi kaikki eivät noudata suosituksia?
1. Sokea valistukseen luottaminen
”Vaikka ihminen omaksuisi tiedon, motivaatio ei välttämättä riitä toimimaan sen mukaan. Tiedämme jo entuudestaan, miten vaativaa on tehdä vaikuttavaa terveysvalistusta.”
2. Mittakaava ei hahmotu
Mitä kauempana uhka on omasta arjesta, sitä vaikeampaa sitä on sisäistää. Nykyisten rajoitusten päämäärä on vasta tulevaisuudessa: turvata terveydenhuollon kapasiteetti ja välttää se, että tehohoitopaikat loppuvat kesken.
3. Ylioptimismi
Ihmisillä on Hankosen mukaan monia omaa etua palvelevia uskomuksia ja taipumus yliarvioida omaa osaamistaan. Valtaosa autoilijoista esimerkiksi pitää itseään keskivertoa parempina kuskeina.
4. Yhteisen edun dilemma
Koronakriisin ratkaiseminen on kaikkien suomalaisten harteilla. Mitä useamman ihmisen kesken vastuu jakaantuu, sitä pienemmältä oma painoarvo tuntuu. Syntyy yhteismaan tragedia: kukaan ei enää ota vastuuta, ja jokainen toimii oman etunsa mukaan yhteisen hyvän sijaan.
Tämä käy Hankosen mukaan ilmi kuntosalikävijöiden kommenteista. Kyllähän minä voin käydä salilla, kun kerran muut pysyvät kotona.
”Ne, jotka uhrautuvat eivätkä käy salilla, mahdollistavat sen, että yksi vapaamatkustaja voi käyttää tilaa rauhassa. Jos kaikki kävisivät, ei pystyttäisi pitämään riittäviä turvavälejä.”
5. Moraalinen valtuutus
Kun olen käynyt lenkillä, voin syödä pussin karkkia. Tuttu ajatusketju monelle.
6. Luottamus sääntelyyn
Suomalaiset ovat tottuneet siihen, että turvallisuutta säännellään. Tämä saattaa synnyttää virhepäätelmän: ”Jos se on sallittua, se on automaattisesti turvallista.”
7. Halu päättää omista asioista
Koronakriisi rajoittaa monia vapauksia. Kun kielletään tapaamasta ystäviä tai menemästä mökille, on luonnollista tuntea kapinaa. Ilmiötä kutsutaan reaktanssiksi.
8. Ryhmäpaine
Ihminen on laumaeläin. Meillä on taipumus mukautua niiden ihmisten käytökseen ja ajatuksiin, joihin vahvimmin samaistumme, Hankonen sanoo.
PSYKOLOGISISSA HARHOISSA ei ole kyse siitä, että suomalaiset olisivat erityisen itsekkäitä tai kapinahenkisiä, Hankonen korostaa. Suurin osa on noudattanut rajoituksia kuuliaisesti. Virus vain sattuu olemaan erityislaatuinen tapaus, sillä se tekee jokaisesta ihmisestä vaaran lähteen.
JÄMÄKKÄ, EMPAATTINEN VIESTINTÄ motivoi jaksamaan poikkeustilassa.
"So it goes" - (Those three famous words from Slaughterhouse-Five, by Kurt Vonnegut)