Miksi tehdä aerobista kävellen?

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja Ahane
  • Aloitettu Aloitettu
Liittynyt
16.8.2019
Viestejä
479
Olen ihmetellyt, miksi hyväkuntoisen näköiset miehet ja naiset kävellä löntystelevät juoksumatolla? Eikö juoksu, soutu tai muu korkeasykkeisempi liikunta olisi parempi tapa tehdä aerobinen treeni? Hyväkuntoisella kävelyssä jää rasitus niin alhaiseksi, että se on mielestäni yhtä tyhjän kanssa.

Toki isolle bodarille kävelykin voi olla hyvä rasvanpolttoon, mutta heitä on vähän.
 
Rauhallinen kävely on parempi ainakin palautumiseen. Riippuu varmasti minkä vuoksi tekee sitä aerobista.
Kaikkea ei kannata aina tehdä sata lasissa.
 
Itse olen nyt pyrkinyt lisäämään aerobista harjoittelua ja toteuttamaan sen niin, että osan matkasta juoksen ja osan kävelen. Syke ei ainakaan oman kokemukseni mukaan pidä jatkuvasti olla liian korkea. Jos lenkin jälkeen on jatkuvasti veren maku suussa, ollaan monesti juostu liian lujaa.
 
Itse vedin rasvat yksinumeroisiin lukemiin pelkästään kävelemällä. En tosin matolla, vaan ulkona. Silloin kun on sellainen elämäntilanne että on aikaa, tykkään pitkistä kävelylenkeistä ja päivässä tuli tallattua helposti toistakymmentä kilsaa. Ripeällä kävelyllä polttaa helposti yli 300 kaloria tunnissa. Paras cardio on se mistä tykkää, koska sitä pystyy ylläpitämään pitkällä ajalla, ja (jos tarkoitus on rasvasmassan pudottaminen,) tuloksia syntyy vasta kuukausien myötä. Juoksua olen aina vihannut niin paljon, että todennäköisesti enenmmin sohvaperunoituisin kuin opettelisin tykkäämään siitä. Mitään liikuntamuotoa ei siis kannata aliarvioida. Kävely juoksumatolla on kyllä tavattoman tylsää omaan silmään, ja jos ulkona ei ole ihan hirveä myrsky, niin itse menisin ehdottomasti sinne kävelemään. Aurinkoisten päivien kävelyt eivät ole pelkästään eläkeläisten juttu.

Aerobista suorituskykyä se ei toki paranna minimikuntoa pidemmälle, ja sitä varten kannattaa harrastaa sykettä nostavaa kestoliikuntaa. Oma suosikki on fillarointi, jota teen senkin edestä ja nyt olen innostunut kuntopyörästä. Kaikin tavoin suurikokoisten ihmisten (lihaa tai läskiä) ei kannata muutenkaan ruveta juoksemaan, koska se kuormittaa niveliä käsitykseni mukaan todella paljon. Joo, ihminen on evolutiivisesti kehittynyt kestävyysjuoksijaksi, mutta nykyisestä elintasomassasta ei ollut tietoakaan vaan suhde oli lähempänä 50kg per 2 metriä kuin 160kg per 160 senttiä.
 
Sehän riippuu tietysti siitä mitä haetaan. Kyllä kävely on kunnon kohottamiseen aika varmasti liian matalasykkeistä, mikäli suorittaja on ihan hyväkuntoisen näköinen, mutta rasvanpolttoon se voi toimiakin.

Mä olen ikävästi sillä rajalla, että saan kävellä aivan naurettavan ripeästi, että saan sykkeen edes 120 asti, mutta juoksemaankaan ei pysty kun siinä taas loppuu happi hyvin pian. Niinpä käytän rasvanpolttoon kävelyä, ja jos haluaisin parantaa kuntoa, olisi mun vain juostava. Onneksi en halua.
 
Sehän riippuu tietysti siitä mitä haetaan. Kyllä kävely on kunnon kohottamiseen aika varmasti liian matalasykkeistä, mikäli suorittaja on ihan hyväkuntoisen näköinen, mutta rasvanpolttoon se voi toimiakin.

Mä olen ikävästi sillä rajalla, että saan kävellä aivan naurettavan ripeästi, että saan sykkeen edes 120 asti, mutta juoksemaankaan ei pysty kun siinä taas loppuu happi hyvin pian. Niinpä käytän rasvanpolttoon kävelyä, ja jos haluaisin parantaa kuntoa, olisi mun vain juostava. Onneksi en halua.
Mun syke taas nousee 150 reippaalla kävelyllä.
 
Jos halutaan tehdä puhtaasti aerobinen treeni, se tulee tehdä aerobisen kynnyksen alapuolella tai max sen tuntumassa. Huonokuntoisella aerobinen kynnys voi olla n. 60 % maksimisykkeestä ja huippuunsa treenatuilla kestävyysurheilijoilla jopa yli 80 %. Keskivertojantterilla se usein on 70 % tuntumassa.

Henkilö jonka max-syke on esim 180 ja peruskestävyys huono, aer-k voi siis olla noin satasen tuntumassa, hiukan yli (60%*180=108). Tällaisen rasituksen saa helposti esim juoksumatolla kävelemällä muutaman prosentin nousuun... Tämän henkilön kannattaa siis kävellä eikä juosta, jos nimenomaan aerobista kuntoa haluaa kohottaa.

Mainittakoon että henkilön koko ei korreloi mitenkään aerobiseen kynnykseen eli "kuntoon". Isokokoinen monipuolisesti harjoitteleva voi olla paremmassa aerobisessa kunnossa kuin pienikokoinen laiheliini joka näyttää maratoonarilta...
 
Toi ulkonäköhomma voi kanssa hämätä, niin moni tekee epäfyysistä työtä että vaikka olisi pienet lihakset ja laiha kaveri niin voi olla aivan lapanen.
Ja tietty jos haluaa vetää useamman tunnin kerralla(esim. just selän paranteluun) niin aikamoinen kunto pitäisi olla edes 2h juoksuun.(tosin metsän epätasainen maasto + pehmeä pohja on suoraan parempi tässä kuin matto ikinä)
 
Viimeksi muokattu:
Ei välttämättä tarvi kummosta kuntoa, jos mennään sillä oikealla sykealueella. Tai no mikä on kummonen, mutta itse esim juoksen todella vähän ja PK alueella voin hölkätä sen 2 h.

Tosin, tylsistyn kuoliaaksi ja sen takia ei tulekaan yksin oikein juoksenneltua.
 
Suurimmalle osalle kuntoilijoita yleinen virhe on vetää noi aerobiset harjoitteet liian kovaa niin että ollaankin vauhtikestävuus alueella, aerobisessa harjoituksessa pitää olla fokus kestossa 1-4tuntia ja niin kun tossa ylhäällä selitettiin niin syke aerobisen kynnyksen alapuolella esim. 5lyöntiä vähäset/lyhyet ylitykset ei haittaa.. siksi niihin sykemittareihin saa ne hälyytykset,
Suurimalla osalla ihmisistä ei ole mitattu aerobista kynnystä noi netistä löytyvät kaavat ovat yhtä epäluetettavia kun kaikessa yleistyksessä esim. Bmi
Ja noi kynnykset muuttuu iän ja harjoittelun mukaan esim. Itsellä oli aerobinen kynnys joskus 148 nyt 124
Jos ei ole tietoa kynnyksestä pitää pystyä puhumaan puuskuttamatta on vanha yleistys joka ei kerro paljoo.
Niin ja noi kynnykset pitä mitata lajikohtasesti ainakin itsellä iso vaihtelu jopa 10lyöntiä kenttätesti juosten ja polkupyöräergolla
= suurimalla osalla ei kestävyysurheilua harrastavista kävely on ”sweetspotissa”

Pitkäkestonen aerobinen laskee suorituskykyä alle 30min suorituksissa ja voimailussa. Sekä keho ottaa haaraketjusia aminohappoja purkamalla kudosproteiiniä ja vähentämällä proteiini synteesiä.

Siksi kehojumalat tekee usein 20-30min kävelyn salin jälkeen, saa terveyshyödyt minimoi haitat kehoilulle.

Niin miksi matolla:
- jäinen liukas keli/paska sää
- pystyy vakioimaan suorituksen seuraa/mittaa vauhtia/matkaa/kulmaa
- Kattella tölsöä tai muijien perseitä mieltymystyn mukaan
- illalla pimeen tultua voi olla jollekkin ”psyykkeelle” helpompi
- helppo yhdistää aerobinen punttiin esim. 20min puntin jälkeen x5 =100min viikossa

Kai noita syitä on yhtämonta kun siellä kävelijöitä
 
Suurimmalle osalle kuntoilijoita yleinen virhe on vetää noi aerobiset harjoitteet liian kovaa niin että ollaankin vauhtikestävuus alueella, aerobisessa harjoituksessa pitää olla fokus kestossa 1-4tuntia ja niin kun tossa ylhäällä selitettiin niin syke aerobisen kynnyksen alapuolella esim. 5lyöntiä vähäset/lyhyet ylitykset ei haittaa.. siksi niihin sykemittareihin saa ne hälyytykset,
Suurimalla osalla ihmisistä ei ole mitattu aerobista kynnystä noi netistä löytyvät kaavat ovat yhtä epäluetettavia kun kaikessa yleistyksessä esim. Bmi
Ja noi kynnykset muuttuu iän ja harjoittelun mukaan esim. Itsellä oli aerobinen kynnys joskus 148 nyt 124
Jos ei ole tietoa kynnyksestä pitää pystyä puhumaan puuskuttamatta on vanha yleistys joka ei kerro paljoo.
Niin ja noi kynnykset pitä mitata lajikohtasesti ainakin itsellä iso vaihtelu jopa 10lyöntiä kenttätesti juosten ja polkupyöräergolla
= suurimalla osalla ei kestävyysurheilua harrastavista kävely on ”sweetspotissa”

Pitkäkestonen aerobinen laskee suorituskykyä alle 30min suorituksissa ja voimailussa. Sekä keho ottaa haaraketjusia aminohappoja purkamalla kudosproteiiniä ja vähentämällä proteiini synteesiä.

Siksi kehojumalat tekee usein 20-30min kävelyn salin jälkeen, saa terveyshyödyt minimoi haitat kehoilulle.

Niin miksi matolla:
- jäinen liukas keli/paska sää
- pystyy vakioimaan suorituksen seuraa/mittaa vauhtia/matkaa/kulmaa
- Kattella tölsöä tai muijien perseitä mieltymystyn mukaan
- illalla pimeen tultua voi olla jollekkin ”psyykkeelle” helpompi
- helppo yhdistää aerobinen punttiin esim. 20min puntin jälkeen x5 =100min viikossa

Kai noita syitä on yhtämonta kun siellä kävelijöitä
Mitäs tarkoitat tällä, että laskee suorituskykyä alle 30 min suorituksissa? Pitkät PK-lenkit kuuluu esim. keskimatkojen juoksijoiden harjoitteluun. Suorituksen kesto 800 m juoksussa on alle 2 min.

Aerobisen lihaksia polttavaa vaikutusta on liioiteltu. Kyllä maailmassa on ukkoja, joilla k sekä hyvä aerobinen että lihaskunto. Nick Bare, Alex Viada...


View: https://m.youtube.com/watch?v=xmc7cYyhwzU
 
Etsikääpä se tutkimus jossa armeijan (us) veijarit oli pistetty kitukaloridieetille ja helvetinmoiseen aerobiseen rääkkiin ja niillä ei todettu yhtään lihaskataboliaa. Muistan sen selvästi mutta en että missä sen näin.
 
Joo, varmaan tavalliselle kuntoilijalle sillä ei ole mitään merkitystä.. aerobista peruskestävyyttä harjoitetaan yleensä 8-12 viikon jaksossa harjoitusvuoden alussa jonka tarkotuksena on luoda pohjaa kovatehoiselle harjoittelulle, ja siis lähes pelkkää pk- harjoittelua ehkä jollain voimatyyppisellä kuntopiirillä höystettynä, tolla tarkoitin sitä että jos teet esim. Pyöräilyä 3h aamulla ja melot/ sauvakävelet/juokset illalla 1-3hniin sitä kun teet tarpeeksi monta viikkoa niin vaikea alkaa tehoja ottamaan koneesta irti kun keho tottuu ”että sitä ajetaan rasvaaineenvaihdunnalla”

Esimerkki omasta elämästä kävelin 29päivää putkeen 30-50km päivässä(yksi vapaapäivä) n. 15kilon rinkka selässä, pari vuoren ylitystä mutta 98% ajasta aerobisesti. Olin käyny salilla joku päivä ennen reissua tehny normi siihen ajan penkki hässäkän +100kg takasin suomessa ja pääsin heti salille penkistä nousi sarjaa jollain 60kg
 
Etsikääpä se tutkimus jossa armeijan (us) veijarit oli pistetty kitukaloridieetille ja helvetinmoiseen aerobiseen rääkkiin ja niillä ei todettu yhtään lihaskataboliaa. Muistan sen selvästi mutta en että missä sen näin.

Oliko ne lähtöjäänkin laihoja kestävyystyyppejä? Kyllä luulis et bodari menettäisi lihasta tolla kombolla.
 
Joo, varmaan tavalliselle kuntoilijalle sillä ei ole mitään merkitystä.. aerobista peruskestävyyttä harjoitetaan yleensä 8-12 viikon jaksossa harjoitusvuoden alussa jonka tarkotuksena on luoda pohjaa kovatehoiselle harjoittelulle, ja siis lähes pelkkää pk- harjoittelua ehkä jollain voimatyyppisellä kuntopiirillä höystettynä, tolla tarkoitin sitä että jos teet esim. Pyöräilyä 3h aamulla ja melot/ sauvakävelet/juokset illalla 1-3hniin sitä kun teet tarpeeksi monta viikkoa niin vaikea alkaa tehoja ottamaan koneesta irti kun keho tottuu ”että sitä ajetaan rasvaaineenvaihdunnalla”

Esimerkki omasta elämästä kävelin 29päivää putkeen 30-50km päivässä(yksi vapaapäivä) n. 15kilon rinkka selässä, pari vuoren ylitystä mutta 98% ajasta aerobisesti. Olin käyny salilla joku päivä ennen reissua tehny normi siihen ajan penkki hässäkän +100kg takasin suomessa ja pääsin heti salille penkistä nousi sarjaa jollain 60kg
Mulla on vastaava kokemus. Kävelin vastaavia matkoja sen 28pv eli siis käytännössä Irun - Santiago Compostella via El Norte ja Primitivioa pitkin. Sinulla ilmeisti joku vastaava takana?? Mulla tosin rinkka oli yli 20kg. Sanoisin, että 3:n viikon jälkeen katabolia alkoi rullaamaan tosissaan, mutta siihen asti ei ihan lyttömiä kutistumisia tapahtunut kuitenkaan vaikka ne miinuskalorit olivat varmaan aika huimat.

Pääsääntöiseti ihmisillä on ongelmana tuossa kestävyysharjoittelussa se, että mennään liian kovaa ja liian hiljaa. Pk-lenkit mennään liian kovaa ja luodaan liikaa rasitusta ja silloin kuin pitäisi mennä kovaa niin ei mennä tarpeeksi kovaa, Harjoitellaan siinä harmaalla alueella välissä. 80% harjoittelusta tulisi tehdä pk-alueella. Oli se matka juoksussa sitten 1500m tai maratoni. Kisojen lähentyessä sitten piikataan ulos sieltä se herkkyys ja nopeus, mutta perusharjoittelussa tuolla ajatuksella olisi hyvä mennä.

Mitä sitten tulee salilla ihmisten aerobiseen, jota yleensä tahkotaan laihiksella niin silloin ehkä onkin hyvä ajatus ottaa rauhallisimmilla sykkeillä. Ainakin, jos ei ole varma palautumiskapasiteetistaan, joka on rauhallisempi laihiksella.
 


;)
No varmaan kävelykin on parempi kuin ei ollenkaan fyysistä aktiviteettia... kuitenkaan mummujen terveysliikuntasuosituksia ei voi soveltaa atleettisiin miehiin. Tuumin sitä, miksi hyväkuntoiset (?) punttijannut ei tee intensiivisemmin.
 
Hyvä toi Rhino video, tota fyysisen aktiivisuustason nostoo joka ei ole sama asia kun tavotteelinen aerobinen harjoittelu on vielä parempi(palkitsevampi) tehdä mielestäni tyyliin vaan nostamalla tietosesti persettä penkistä ja tehdä asioita tyyliin: käydä kaupassa, tehdä lumityöt, lasten kanssa pulkkamäkeen ym. olla liikkeessä. Noitten videolla mainittujen hyötyjen lisäksi toimii töissä ja parisuhteessa.

Itse en harrasta aerobista kun tota aktiivisuutta talven voimajaksolla n.16vko teen kuitenkin viikottain 1-2 vauhtikestävyys harjoitteita. Ihan siksi kun se tuntuu hyvältä ja haluan.
Ja vaikka tavoitteet on voimassa niin se 1-2 vauhtikestävyysharjoitetta n. 1-1.5h ei varmaan aiheuta enempää haittaa voiman hankintaan kun yksi kuntopiiri kenialaisen kestävyysjuoksijan maratonjuoksuvauhdille.

Itse olen sellaisessa uskossa että fyysisiä ominaisuuksia kannattaa harjoittaa jaksoissa jossa ei ole ristiriitaisia harjotusärsykkeitä jos harjoittelua alkaa olemaan min. 10tuntia viikossa.
Itsellä siis voimaa(perusvoimaa ja maksimivoimaa) aerobista(peruskestävyyttä) ja vauhtikestävyyttä.

Niin ja toi aerobinen siis tarkoittaa ainakin itselle peruskestävyys harjoittelua alle aerobisen kynnyksen, eikä ole synonyymi kestävyysharjoittelulle niin kuin ”käyn salilla” voi tarkoittaa jollekin somepäivitystä reidenlähentäjälaitteesta ja jollekkin maastavetoo 300kg
 
Back
Ylös Bottom