Sama juttu.. "Helppoja" kisoja kävisin voittamassa ja aivan sama jos on umpisurkee taso, kunhan vaan palkintorahat käy kuittaamassa. Kuten vaikka Killen touhuja seuraillut niin kyllä taitaa kaikki sentit bodaustouhuun upota. Mutta Killehän ei näin tee vaan taisi liiton valita sen mukaan että pääsee huippuja vastaan kilpailemaan, mikä on erittäin arvostettavaa
Toki jos omasta takaa löytys pätäkkää ihan huolella niin tekis enemmän rakkaudesta lajiin.
Helpot, tasottomat ja ns. hyödyttömät kilpailut ei oikein houkuta. Haluan mielummin kilpailla jollain tavalla merkittäviä ja uraa eteenpäin vieviä kilpailuta.
Tietysti kompromisseja täytyy joskus tehdä sen rahan, rakkaudesta lajiin, terveyden ja monen muunkin välillä.
Hypoteettisesti ajateltuna, hienointahan tässä on se, että jos on tarpeeksi hyvä niin voi kilpailla missä haluaa. Tarkoitan sitä, jos joskus tulee ajatus käydä kokeilemassa pro liigaa niin jos vain olen tarpeeksi hyvä niin ei pitäisi olla ongelmaa voittaa korttia toistamiseen, jos en voittaisi niin sittenhän en vain olisi tarpeeksi hyvä enkä kuuluisi sinne.
Eliteen olen ollut tyytyväinen, saanut kasvaa ja kehittyä ja vielä jää hieman varoja -90kg sarjaan ja olen itselleni vetänyt limitit siihen 90kg. Joskus vain on hyvä tehdä jotkut rajat itselleen ja olla tyytyväinen, eikä ahnehtia ja yrittää liikoja, mihin ei lahjat ja rahkeet riitä.
On todella paljon kilpailijoita jotka on ollut hieman kevyempänä parempia ja näyttänyt paremmalta, kaikilla menee se raja jossain kunnes kuppi kääntyy nurin ja aletaan menemään huonompaan suuntaan vaikka tarkoitus olisi toinen.
Riski on aina riski ja joskus se kannattaa ja joskus ei ja jokainenhan puntaroi itse asiat mitä ja miten tekee mitäkin.
Kilpailu on siis avoin sarja mutta todistin jo viime vuonna kilpailukyvykkyyteni myös avoimessa vaikka altavastaajana kilpailenkin kokoon nähden mutta kun se isoin ei aina ole se paras, siihen tarvitaan muutakin kuin kasan lihaa.