Miten maamme talous oikein saadaan kuriin?

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja Timba79
  • Aloitettu Aloitettu
Meta title: Miten maamme talous saadaan kuriin?

Meta description: Ketju Suomen talouden tasapainottamisesta: menoleikkaukset, verotus, velka, rakenneuudistukset, poliittiset linjat ja omat ratkaisuideat.


Juuri näin. Ja palkkojen pitäisi antaa myös laskea tuottavuuden laskiessa. Vielä kun tämä tapahtuisi yrityskohtaisesti niin siinähän se olisi. Ei tarvitsisi enää liittojen palkkaneuvotteluita eikä muitakaan yleiskorotuksia. Palkat nousisivat kun firmalla menee hyvin ja kauppa käy ja automaattisesti laskisivat kun tuotteita ei enää painetakkaan putket kuumana ja kilpailutilanne hankaloituu,

Tämän kun saisi ulottumaan vielä valtioon ja kuntiin.
 
Jos sulla ei ole oikeaa lähdettä (siis ei maahanmuuttoketju, jonkun harvapää maahanmuuttoblogi, HV, MV, tms.) tälle väittämälle, niin voisitko pitää nää mölinät maahanmuuttoketjussa?

Suomeen syntyy tänä vuonna 160 000 uutta työpaikkaa. Lähde: http://www.hs.fi/talous/a1441080830688. Väität, että jokainen niistä liittyy maahanmuuttoon?

Jätit sitten uutisesta oleinnaisimman osan pois eli sen että vaikka 160 000 työpaikkaa syntyy niin 200 000 katoaa. Erotus -40 000.

En väittänyt että kaikki uudet työpaikat liittyisvät maahanmuuttoon vaan sanoin että ainoa kasvava sektori joka palkkaa uutta henkilöstöä on maahanmuuttoteollisuus.

Linkkaamassasi uutisessa mainitaan terveyspalvelut sellaisena alana joka palkkaa uutta työvoimaa. Terveyspalvelujen tarve kasvaa kahdesta syystä: koska väestö vanhenee ja koska väestömäärä kasvaa. Väestön kasvun lähde on - ylläripylläri - juurikin maahanmuutto. Se että räjähdysmäisesti kasvavalle turvismassalle on luotava terveyspalveluja on juurikin sitä maahanteollisuutta.
 
Jätit sitten uutisesta oleinnaisimman osan pois eli sen että vaikka 160 000 työpaikkaa syntyy niin 200 000 katoaa. Erotus -40 000.
Jätin pois ne asiat, jotka eivät liittyneet tähän sun väitteeseen.
En väittänyt että kaikki uudet työpaikat liittyisvät maahanmuuttoon vaan sanoin että ainoa kasvava sektori joka palkkaa uutta henkilöstöä on maahanmuuttoteollisuus.
... mikä tuossa uutisessa kumottiin. Kasvavia sektoreita on muitakin. Olet yksiselitteisesti väärässä.
Linkkaamassasi uutisessa mainitaan terveyspalvelut sellaisena alana joka palkkaa uutta työvoimaa. Terveyspalvelujen tarve kasvaa kahdesta syystä: koska väestö vanhenee ja koska väestömäärä kasvaa. Väestön kasvun lähde on - ylläripylläri - juurikin maahanmuutto. Se että räjähdysmäisesti kasvavalle turvismassalle on luotava terveyspalveluja on juurikin sitä maahanteollisuutta.
Suomen väestö kasvoi viime vuonna noin 20 tuhannella hengellä, mistä noin 1/4 johtuu nettoelinajan kasvusta (syntyvyys pienenee) ja loput 3/4 nettomaahanmuutosta. Nettomaahanmuuton vaikutus väestömäärään oli noin kolme promillea. Koska maahanmuuttajat ovat yleensä nuoria, oli heidän vaikutuksensa terveydenhuollon työvoimatarpeeseen hyvin todennäköisesti alle tuon 0.3%.

En mitenkään vähättele maahanmuuton ongelmia, mutta Suomen väestörakenteella maahanmuutto on samalla myös välttämättömyys. Tämä olisi helppo jokaisen kriitikonkin huomata, mikäli jaksaisi joskus käväistä vaikka tilastokeskuksen sivuilla katsomassa siitä maahanmuutostakin oikeita faktoja. Maahisfaktat ja keijukaisnumerot voisi pitää edelleen siellä maahanmuuttoketjussa.
 
SUOMEN TALOUDEN ONGELMA

Koska Etelärannan pojat, hallitus, eduskunta, valtiovarainministeriö, ay-liike ja tietämättömät toimittajat eivät vieläkään ymmärrä miksi maamme talous ja vienti ovat ongelmissa, tai jos tietävät niin valehtelevat, niin lienee syytä vääntää asia rautakangesta. Olen jo aikaisemmin vääntänyt sitä rautalangasta, mutta sekin lienee liian monimutkainen ymmärrettäväksi. Niinpä tässä tulee rautakanki-malli.

Suomen vienti ei vedä tarpeeksi, koska viennistä huomattava osa menee euro-maihin. Me emme voi kilpailla hinnoilla, koska meillä on euro. Euro on se syy viennin tökkimiseen.

Suomalaisten työntekijöiden palkat eivät ole korkeammat kuin muuallakaan. Esimerkiksi Saksassa on paremmat palkat, enemmän lomapäiviä ja halvempi ruoka ja asuminen. EK ja poliitikot valehtelevat väittäessään toisin.

90-luvun lamasta ei päästy EU-jäsenyydellä, eikä palkkakilpailulla. Siitä päästiin devalvoimalla markka yli 30%. Sen jälkeen Nokian kännykät hakkasivat maailmalla Ericsonit ja Motorolat. Ne olivat niin paljon halvempia. Nyt me emme voi devalvoida. Olemme jumissa euron kanssa.

Mitä taas tulee valtion talouden ongelmiin, niin ne liittyvät suoraan EU-jäsenyyteen ja euroon.

EU-jäsenyyden myötä valtio ei enää voinut lainata rahaa omalta keskuspankiltaan. Velkaa oli otettava yksityisiltä pankeilta ja nimenomaan ulkomailta. Näiden lainojen korkoja on maksettu viimeisen kahden vuosikymmenen aikana arvioijasta riippuen 30-70 miljardia. Siis 30 000 000 000 viiva 70 000 000 000 euroa.

EU-jäsenmaksuista oli tullut vuoteen 2014 mennessä nettotappiota, siis puhdasta persnettoa suomalaisille, 4,3 miljardia. Siis 4300 000 000 euroa. Vuonna 2014 nettotappiota jäsenmaksuista tuli 1,4 miljardia. Se tekee yhteensä 5,7 miljardia, eli 5700 000 000 euroa. Kuluvan vuoden jäsenmaksu on 2 miljardia brutto, josta nettotappio on ainakin 1 miljardia eli 1000 000 000 euroa. Tämä tekee yhteensä 6,7 miljardia euroa nettomiinusta. Eli pelkistä jäsenmaksuista on tullut noin 6700 000 000 euroa miinusta suomalaisille veronmaksajille.

Euroon Suomi oli tunkenut veronmaksajien rahaa vuoteen 2012 mennessä 9,3 miljardia eli 9300 000 000 euroa. Lisäksi jo tuolloin oli päätetty, että maksetaan heti pyydettäessä 11,14 miljardia. Tämä lienee jo maksettu. Tietoja vuosilta 2013 ja 2014 ei ole löytynyt. Lisäksi Suomi antoi Kyprokselle 2 miljardia suoraan, eli 2000 000 000 euroa. Viimeisimmästä Kreikka-lainasta Suomen osuus on mediassa esillä olleiden tietojen mukaan 1,4 miljardia.

Eli euroon on mennyt viimeisen runsaan kymmenen vuoden aikana yhteensä 23,84 miljardia euroa, eli suomalaiset veronmaksajat ovat hävinneet 2384 000 000 euroa netto.

Kun laskemme yhteen 23,84 miljardia plus 6,7 miljardia saamme luvuksi 30,54 miljardia euroa nettomiinusta. Suomalaiset ovat siis maksaneet viimeisen parin vuosikymmenen aikana EU- ja eurojäsenyydestään 30 540 000 000 euroa nettomiinusta.

Jos tähän summaan lisätään EU-sääntöjen määräämät lainat, eli ulkolaisille pankeille maksetut lainankorot, nettomiinus suomalaisille onkin jo melkoinen. Jos alimmat korkomenoarviot pitävät paikkansa, summa on 60,54 miljardia. Jos korkein arvio korkomenoista pitää paikkansa, summa onkin jo melko muheva 100,54 miljardia euroa.

Eli laskutavasta ja arvioista riippuen euro ja EU ovat tulleet maksamaan suomalaisille nettomiinusta viimeisen parin vuosikymmenen aikana 60,54 miljardia, tai jopa 100,54 miljardia.

Jos joku väittää, ettei tällä summalla ole merkitystä, voi epäillä väitteen esittäjän älykkyyttä, laskutaitoa ja ymmärrystä yhtä paljon kuin rehellisyyttäkin. Suomalaiset ovat hävinneet jokaisena Euroopan Unionin jäsenyysvuotena 3,54 - 5,54 miljardia euroa netto. Se on melkoinen lovi valtion varoihin, nettomiinusta.

Vaatiikin melkoista pokkaa väittää, että Suomen valtiontalouden ongelmat ovat kotikutoisia ja johtuvat pääasiassa suomalaisten laiskuudesta, elämisestä yli varojen, liian suurista palkoista tai liian hyvästä sosiaaliturvasta tai terveydenhoitojärjestelmästä. Jokainen voi laskea mielessään kuinka monta sairaanhoitajaa tällä nettomiinuksella olisi voitu palkata. Jokainen voi laskea kuinka moni terveyskeskus tai sairaala olisi edelleen pystyssä. Jokainen voi laskea mitä muita yhteiskunnan palveluita tällä ulkomaille syydetyllä massiivisella summalla olisi voitu järjestää.

Niin ei kuitenkaan tehty. Suomalaiset poliitikot ja virkamiehet ovat kaataneet surutta suomalaisten rahat tahoille ja hankkeisiin joista ei ole ollut mitään hyötyä meille. Me olemme nettotappiolla kaikkien EU-tukien jälkeenkin ja kiitos euron, meillä ei ole mitään tietä ulos tästä mustasta aukosta, joka vie varallisuutemme, itsenäisyytemme ja tuhoaa yhteiskuntamme vääjäämättä.

Tässä blogissa esitetyt luvut löytyvät Valtiovarainministeriön omista tilastoista, Eurooppatiedotuksen sivuilta ja lehtien arkistoista. Menkää etsimään. Tai lueskelkaa aikaisempia tämän blogin tekstejä. Linkit löytyvät sieltä.


http://rayhablogi.blogspot.fi/2015/08/suomen-talouden-ongelma.html
 
Juuri näin. Ja palkkojen pitäisi antaa myös laskea tuottavuuden laskiessa. Vielä kun tämä tapahtuisi yrityskohtaisesti niin siinähän se olisi. Ei tarvitsisi enää liittojen palkkaneuvotteluita eikä muitakaan yleiskorotuksia. Palkat nousisivat kun firmalla menee hyvin ja kauppa käy ja automaattisesti laskisivat kun tuotteita ei enää painetakkaan putket kuumana ja kilpailutilanne hankaloituu,

Tämä on ihan fiksu idea, verotuksessa pitäisi huomioida palkkojen lasku ettei käytettävät tulot laske.
 
Tajuaakohan normaali Suomi lammas missä tilassa Suomi OY AB on muutaman vuoden päästä? Teollisuus karkaa ulkomaille, julkinen sektori tulee kasvamaan, työttömyys lisääntyy ja mamutukseen rupeaa menee lisää miljarditolkulla kun saadaan pari sataa tuhatta Suomeen lisää. Meinaako valtio korottaa lisää limu ja tupakkaveroa, hahahhhahaa, tai jopa vetää alv maksimiin minkä EU sallii eli 25% , miljardeja menee ja miljoonia säästetään. Tuntuu ihan siltä kuin "verkkosukka" olis taas tullut takaisin. Moni sanoo että leikataan sossunrahoista, itse olen samaa mieltä että leikataan niiistä, mutta jos niistä leikataan joku 50% niin voi vittu sitä rikollisuuden määrää ja saa triplata vähintään Suomen vankiloiden kapasiteetin. Jotenkin vituttaa odotella vielä uudet neljä vuotta jos seuraava tai sit taas sitä seuraava hallitus sitten tekisi jotain, tulisi sitten vaikka Troikka tai vaikka vittu Hitler tänne että saataisiin ratkaisuja.
 
Tämä voisi toimia, mikäli saataisiin yritysjohtajat jotenkin eristettyä reaalimaailmasta siten, että he voisivat havainnoida ainostaan firman tuotteiden kysynnän muutoksia eikä mitään muuta. Jos yritysjohtajille sallitaan uutisten seuraaminen eivätkä he ole ihan idiootteja, tällä julkisten investointien kasvatuksella kasvatetaan omistajien osinkoja eikä investointeja. Suomessa kun verotetaan tulosta ihan samalla tavalla riippumatta siitä, kumpaan raha käytetään, eikä kukaan investoi kysynnän kasvun takia, jonka voi lehdestä lukea olevan tilapäinen ilmiö.

Siitä olen samaa mieltä, että nyt kannattaisi tehdä julkisia investointeja, jotka ovat joko a) kiistattoman kannattavia tai b) kohta pakko tehdä joka tapauksessa. Tosin voi olla, että luottoluokittelijoilta kulkee VVM:ään eri viesti.
Jos se, että tuotteet menevät kaupaksi ja tulovirrat kasvavat ei saa yrityksiä investoimaan, mikä saa? Alhainen verotus? Eikö silloinkin viime kädessä ole kyse siitä, että tuotteet menevät kaupaksi? Eihän yrittäjä voi koskaan tietää kuinka pysyvä kysynnän muutos on, oli se seurausta mistä hyvänsä. Päätökset tapahtuvat joka tapauksessa epävarmuudessa ja perustuvat odotuksiin tulevasta.
 
SUOMEN TALOUDEN ONGELMA

Koska Etelärannan pojat, hallitus, eduskunta, valtiovarainministeriö, ay-liike ja tietämättömät toimittajat eivät vieläkään ymmärrä miksi maamme talous ja vienti ovat ongelmissa, tai jos tietävät niin valehtelevat, niin lienee syytä vääntää asia rautakangesta. Olen jo aikaisemmin vääntänyt sitä rautalangasta, mutta sekin lienee liian monimutkainen ymmärrettäväksi. Niinpä tässä tulee rautakanki-malli.

Suomen vienti ei vedä tarpeeksi, koska viennistä huomattava osa menee euro-maihin. Me emme voi kilpailla hinnoilla, koska meillä on euro. Euro on se syy viennin tökkimiseen.

Suomalaisten työntekijöiden palkat eivät ole korkeammat kuin muuallakaan. Esimerkiksi Saksassa on paremmat palkat, enemmän lomapäiviä ja halvempi ruoka ja asuminen. EK ja poliitikot valehtelevat väittäessään toisin.

90-luvun lamasta ei päästy EU-jäsenyydellä, eikä palkkakilpailulla. Siitä päästiin devalvoimalla markka yli 30%. Sen jälkeen Nokian kännykät hakkasivat maailmalla Ericsonit ja Motorolat. Ne olivat niin paljon halvempia. Nyt me emme voi devalvoida. Olemme jumissa euron kanssa.

Mitä taas tulee valtion talouden ongelmiin, niin ne liittyvät suoraan EU-jäsenyyteen ja euroon.

EU-jäsenyyden myötä valtio ei enää voinut lainata rahaa omalta keskuspankiltaan. Velkaa oli otettava yksityisiltä pankeilta ja nimenomaan ulkomailta. Näiden lainojen korkoja on maksettu viimeisen kahden vuosikymmenen aikana arvioijasta riippuen 30-70 miljardia. Siis 30 000 000 000 viiva 70 000 000 000 euroa.

EU-jäsenmaksuista oli tullut vuoteen 2014 mennessä nettotappiota, siis puhdasta persnettoa suomalaisille, 4,3 miljardia. Siis 4300 000 000 euroa. Vuonna 2014 nettotappiota jäsenmaksuista tuli 1,4 miljardia. Se tekee yhteensä 5,7 miljardia, eli 5700 000 000 euroa. Kuluvan vuoden jäsenmaksu on 2 miljardia brutto, josta nettotappio on ainakin 1 miljardia eli 1000 000 000 euroa. Tämä tekee yhteensä 6,7 miljardia euroa nettomiinusta. Eli pelkistä jäsenmaksuista on tullut noin 6700 000 000 euroa miinusta suomalaisille veronmaksajille.

Euroon Suomi oli tunkenut veronmaksajien rahaa vuoteen 2012 mennessä 9,3 miljardia eli 9300 000 000 euroa. Lisäksi jo tuolloin oli päätetty, että maksetaan heti pyydettäessä 11,14 miljardia. Tämä lienee jo maksettu. Tietoja vuosilta 2013 ja 2014 ei ole löytynyt. Lisäksi Suomi antoi Kyprokselle 2 miljardia suoraan, eli 2000 000 000 euroa. Viimeisimmästä Kreikka-lainasta Suomen osuus on mediassa esillä olleiden tietojen mukaan 1,4 miljardia.

Eli euroon on mennyt viimeisen runsaan kymmenen vuoden aikana yhteensä 23,84 miljardia euroa, eli suomalaiset veronmaksajat ovat hävinneet 2384 000 000 euroa netto.

Kun laskemme yhteen 23,84 miljardia plus 6,7 miljardia saamme luvuksi 30,54 miljardia euroa nettomiinusta. Suomalaiset ovat siis maksaneet viimeisen parin vuosikymmenen aikana EU- ja eurojäsenyydestään 30 540 000 000 euroa nettomiinusta.

Jos tähän summaan lisätään EU-sääntöjen määräämät lainat, eli ulkolaisille pankeille maksetut lainankorot, nettomiinus suomalaisille onkin jo melkoinen. Jos alimmat korkomenoarviot pitävät paikkansa, summa on 60,54 miljardia. Jos korkein arvio korkomenoista pitää paikkansa, summa onkin jo melko muheva 100,54 miljardia euroa.

Eli laskutavasta ja arvioista riippuen euro ja EU ovat tulleet maksamaan suomalaisille nettomiinusta viimeisen parin vuosikymmenen aikana 60,54 miljardia, tai jopa 100,54 miljardia.

Jos joku väittää, ettei tällä summalla ole merkitystä, voi epäillä väitteen esittäjän älykkyyttä, laskutaitoa ja ymmärrystä yhtä paljon kuin rehellisyyttäkin. Suomalaiset ovat hävinneet jokaisena Euroopan Unionin jäsenyysvuotena 3,54 - 5,54 miljardia euroa netto. Se on melkoinen lovi valtion varoihin, nettomiinusta.

Vaatiikin melkoista pokkaa väittää, että Suomen valtiontalouden ongelmat ovat kotikutoisia ja johtuvat pääasiassa suomalaisten laiskuudesta, elämisestä yli varojen, liian suurista palkoista tai liian hyvästä sosiaaliturvasta tai terveydenhoitojärjestelmästä. Jokainen voi laskea mielessään kuinka monta sairaanhoitajaa tällä nettomiinuksella olisi voitu palkata. Jokainen voi laskea kuinka moni terveyskeskus tai sairaala olisi edelleen pystyssä. Jokainen voi laskea mitä muita yhteiskunnan palveluita tällä ulkomaille syydetyllä massiivisella summalla olisi voitu järjestää.

Niin ei kuitenkaan tehty. Suomalaiset poliitikot ja virkamiehet ovat kaataneet surutta suomalaisten rahat tahoille ja hankkeisiin joista ei ole ollut mitään hyötyä meille. Me olemme nettotappiolla kaikkien EU-tukien jälkeenkin ja kiitos euron, meillä ei ole mitään tietä ulos tästä mustasta aukosta, joka vie varallisuutemme, itsenäisyytemme ja tuhoaa yhteiskuntamme vääjäämättä.

Tässä blogissa esitetyt luvut löytyvät Valtiovarainministeriön omista tilastoista, Eurooppatiedotuksen sivuilta ja lehtien arkistoista. Menkää etsimään. Tai lueskelkaa aikaisempia tämän blogin tekstejä. Linkit löytyvät sieltä.


http://rayhablogi.blogspot.fi/2015/08/suomen-talouden-ongelma.html

Bonavar Suomen kuninkaaksi.
 
Jos se, että tuotteet menevät kaupaksi ja tulovirrat kasvavat ei saa yrityksiä investoimaan, mikä saa? Alhainen verotus? Eikö silloinkin viime kädessä ole kyse siitä, että tuotteet menevät kaupaksi? Eihän yrittäjä voi koskaan tietää kuinka pysyvä kysynnän muutos on, oli se seurausta mistä hyvänsä. Päätökset tapahtuvat joka tapauksessa epävarmuudessa ja perustuvat odotuksiin tulevasta.
Jos kysynnän kasvu johtuu vain ja ainoastaan julkisen sektorin rahankylmvämistalkoista, niin mainitsemasi odotus tulevasta on myynnin välitön supistuminen ko. lainarahavirran tyrehtyessä. Omistajana tuossa tilanteessa sitä ottaa firmasta kaikki osingot mitä voi, ja ostaa golf-osakkeen ja lomakämpän Portugalista. Tämä siis etenkin siksi, että firman voitot verotetaan samalla tavalla investoi ne takaisin firmaan tai ei.

Kasvava markkinaosuus riittävän pitkällä aikajänteellä kasvavasta markkinasta on investointisignaali. Suomessa pidemmän tähtäimen kasvualoja ovat terveyden- ja vanhustenhuolto. Niin ja maahanmuuttoon liittyvät palvelut. Kaivostoimintakin oli sitä.
 
Tajuaakohan normaali Suomi lammas missä tilassa Suomi OY AB on muutaman vuoden päästä? Teollisuus karkaa ulkomaille, julkinen sektori tulee kasvamaan, työttömyys lisääntyy ja mamutukseen rupeaa menee lisää miljarditolkulla kun saadaan pari sataa tuhatta Suomeen lisää. Meinaako valtio korottaa lisää limu ja tupakkaveroa, hahahhhahaa, tai jopa vetää alv maksimiin minkä EU sallii eli 25% , miljardeja menee ja miljoonia säästetään. Tuntuu ihan siltä kuin "verkkosukka" olis taas tullut takaisin. Moni sanoo että leikataan sossunrahoista, itse olen samaa mieltä että leikataan niiistä, mutta jos niistä leikataan joku 50% niin voi vittu sitä rikollisuuden määrää ja saa triplata vähintään Suomen vankiloiden kapasiteetin. Jotenkin vituttaa odotella vielä uudet neljä vuotta jos seuraava tai sit taas sitä seuraava hallitus sitten tekisi jotain, tulisi sitten vaikka Troikka tai vaikka vittu Hitler tänne että saataisiin ratkaisuja.

Menee muistin varaan mutta muistaakseni olen jostain lukenut, että mitä heikommin alkaa menemään, niin sitä suuremmaksi yhteisöllisyys kasvaa. Eli vaikka sossutuet pienenis, niin rikollisuus ei nouse vaan naapureiden ruokatavaroiden lainausmäärät toisillensa kasvaa.
Tietysti osa alkaa tietty varastelemaan mutta kokonaisuudessa pitäisi rikollisuuden laskea.

Sossutuilla elävät juopot ovat varastelijoita samassa suhteessa määränsä kuin mikä tahansa "ryhmittymä". Jos siis laitetaan ihmisiä ryhmiin esim. vanhukset, sossujuopot, nuoret, normaalit, mamut, jne.
 
Jos se, että tuotteet menevät kaupaksi ja tulovirrat kasvavat ei saa yrityksiä investoimaan, mikä saa? Alhainen verotus? Eikö silloinkin viime kädessä ole kyse siitä, että tuotteet menevät kaupaksi? Eihän yrittäjä voi koskaan tietää kuinka pysyvä kysynnän muutos on, oli se seurausta mistä hyvänsä. Päätökset tapahtuvat joka tapauksessa epävarmuudessa ja perustuvat odotuksiin tulevasta.

Suomi saisi jo nyt tehdä aika monta vuotta johdonmukaista politiikkaa kustannusten, verotuksen ja säätelyn vähentämiseksi että olisi positiivinen investointisignaali. Ei yrittäjät missään tynnyrissä ole, ja Suomen politiikalta on tällä hetkellä mennyt aika pitkälle uskottavuus. Päätöksiä tehdään ja ennen kuin ne ovat saaneet edes lainvoimaa ne perutaan. Hallituksen suunta vaihtelee kuin tuuliviiri. Uskottavuus on mennyt pysyvien päätöksien tekemisen kykenevyyteen. Ja jos kyseessä on joku työntekijöiden heikennys niin viimeistään AKT pistää koko maan polvilleen. Ei tuollaiseen päätösilmapiiriin kukaan halua eikä uskalla investoida.

Muutenkin jos Suomeen kaadetaan elvytysrahaa niin se menee samoihin taskuihin kuin nykyisetkin elvytysrahat. Julkisen sektorin organisaatioille ja heitä lähellä oleville yrityksille kuten konsultointi-, koulutus-, yms yritykset. Itse kentälle sitä rahaa ei tule kuin murusia.

Esimerkki. Täällä alueelle (useampi paikkakunta) alkoi joku Eu rahoitteinen kärkihanke piilotyöpaikkojen (mistä mainitsinkin) löytämiseksi. Kokonaisbudjetti 300 000 eur. No eihän tuolla rahalla kuuhun lennetä eikä muutenkaan varmaan mitään kauhean ihmeellistä luotaisi. Pisaroita meressä. Mitä sillä tässä tapauksessa ensimmäisenä hankittiin. No hankkeen vetäjä tietenkin vaikka paikallisissa kehitysyhtiössä on ties mitä johtajaa ja muuta henkilöstä vähintäänkin kohtuullisesti. Mitähän mahtaa Suomessa maksaa kolmeksi vuodeksi tuollaisen ihmisen palkkaaminen. No tuon saman 300 000 euroa tietenkin :)

Disclaimer: Saattoihan olla että tuon tuen saannin ehto oli nimenomaan uuden henkilön palkkaaminen. Mutta tulisiko tuollainen ohjeistus Eu:lta asti. En usko. Valtion tasolla julkisen sektorin henkilöt myöntävät tukea julkisen sektorin organisaatiolle sillä ehdolla että tuo organisaatio palkkaa saamallaan tuelle lisää julkisen sektorin henkilöitä...
 
Päätöksiä tehdään ja ennen kuin ne ovat saaneet edes lainvoimaa ne perutaan. Hallituksen suunta vaihtelee kuin tuuliviiri. Uskottavuus on mennyt pysyvien päätöksien tekemisen kykenevyyteen.

Ja mun mielestä syy tuohon on, että politiikasta on tullut uravalinta, jolla ei edes yritetä ratkaista yhteiskunnallisia ongelmia vaan saavuttaa hyvä välitilinpäätös eli kannatus seuraavissa vaaleissa. Uskon, että tästä Suomen tilasta olisi monta tietä ylöspäin, mutta pitäisi valita yksi ja pysyä johdonmukaisesti sillä, mutta seikkaillaan päätöksestä toiseen ennen kuin edellinen kantaa hedelmää.
 
SUOMEN TALOUDEN ONGELMA

Koska Etelärannan pojat, hallitus, eduskunta, valtiovarainministeriö, ay-liike ja tietämättömät toimittajat eivät vieläkään ymmärrä miksi maamme talous ja vienti ovat ongelmissa, tai jos tietävät niin valehtelevat, niin lienee syytä vääntää asia rautakangesta. Olen jo aikaisemmin vääntänyt sitä rautalangasta, mutta sekin lienee liian monimutkainen ymmärrettäväksi. Niinpä tässä tulee rautakanki-malli.

Suomen vienti ei vedä tarpeeksi, koska viennistä huomattava osa menee euro-maihin. Me emme voi kilpailla hinnoilla, koska meillä on euro. Euro on se syy viennin tökkimiseen.

...

Olen pidempään pyöritellyt samaa ajatusta, että pienestä kotimarkkinastamme ja vientivetoisesta taloudestamme johtuen rahaliitto ei välttämättä ole paras vaihtoehto johtuen valuuttakurssin jäykkyydestä ja epäsymmetrisistä häiriöistä. Nyt on pakko tehdä sisäinen devalvaatio, joka on karvas lääke niellä. Toki tehottomuutta on edelleen julkishallinnossa paljon, eikä lainsäädäntö ja verotus työntekoon kannusta, mutta olisiko poliitikkojen aika ottaa keskusteluun hypoteettinen mahdollisuus erota rahaliitosta, mikäli laskelmat osoittavat sen kansantaloudellemme kannattamattomaksi. Ruotsilla on mennyt kruunun kanssa ihan hyvin. Kovasti toivoisin, että vastaavanlaisia laskelmia tekisivät kansantaloustieteilijät keskuspankissa ja akatemioissa, ja niitä myös julkaistaisiin valtamediassa.
 
Ja mun mielestä syy tuohon on, että politiikasta on tullut uravalinta, jolla ei edes yritetä ratkaista yhteiskunnallisia ongelmia vaan saavuttaa hyvä välitilinpäätös eli kannatus seuraavissa vaaleissa. Uskon, että tästä Suomen tilasta olisi monta tietä ylöspäin, mutta pitäisi valita yksi ja pysyä johdonmukaisesti sillä, mutta seikkaillaan päätöksestä toiseen ennen kuin edellinen kantaa hedelmää.

Tähän taas syynä on se että monelle poliitikolle politiikka on ainut ammatti eikä muuhun "oikeaan" työhön ole mitään näyttöjä tai osaamista. Pelko jäädä työttömäksi ohjaa tekemään päätöksiä joissa motiivina on kannatus seuraavissa vaaleissa. Toinen ongelma on hallituskauden lyhyys, mikä väistämättä tappaa pitkäjännitteisyyden. Edes kaksi vuotta lisää hallituskauden pituuteen voisi tehdä jotain. Vastuun siirtäminen seuraavalle hallitukselle ei olisi enää yhtä helppoa.
 
Jos kysynnän kasvu johtuu vain ja ainoastaan julkisen sektorin rahankylmvämistalkoista, niin mainitsemasi odotus tulevasta on myynnin välitön supistuminen ko. lainarahavirran tyrehtyessä. Omistajana tuossa tilanteessa sitä ottaa firmasta kaikki osingot mitä voi, ja ostaa golf-osakkeen ja lomakämpän Portugalista. Tämä siis etenkin siksi, että firman voitot verotetaan samalla tavalla investoi ne takaisin firmaan tai ei.
Julkinen sektori velkaantuu -> yksityisen sektorin nettorahavarallisuus kasvaa. Tämän seurauksena yksityinen sektori uskaltaa velkaantua ja julkinen sektori voi hillitä kulutustaan. Mistä sen kysynnän kasvun sitten pitää mielestäsi johtua, jotta yritykset investoivat?
Kasvava markkinaosuus riittävän pitkällä aikajänteellä kasvavasta markkinasta on investointisignaali. Suomessa pidemmän tähtäimen kasvualoja ovat terveyden- ja vanhustenhuolto. Niin ja maahanmuuttoon liittyvät palvelut. Kaivostoimintakin oli sitä.
Monestakaan muusta alasta/yksittäisistä tuotteista ei kovin uskottavia pitkän aikavälin ennusteita voi tehdä, joten investointisignaali täytyy tulla jostain muualta kuten kysynnän kasvusta.
 
Suomi saisi jo nyt tehdä aika monta vuotta johdonmukaista politiikkaa kustannusten, verotuksen ja säätelyn vähentämiseksi että olisi positiivinen investointisignaali. Ei yrittäjät missään tynnyrissä ole, ja Suomen politiikalta on tällä hetkellä mennyt aika pitkälle uskottavuus. Päätöksiä tehdään ja ennen kuin ne ovat saaneet edes lainvoimaa ne perutaan. Hallituksen suunta vaihtelee kuin tuuliviiri. Uskottavuus on mennyt pysyvien päätöksien tekemisen kykenevyyteen. Ja jos kyseessä on joku työntekijöiden heikennys niin viimeistään AKT pistää koko maan polvilleen. Ei tuollaiseen päätösilmapiiriin kukaan halua eikä uskalla investoida.

Minusta on parempi vaikka sitten olla tekemättä mitään kuin tehdä päätöksiä, jotka pahentavat taantumaa. Uskoisin, että yritysten investointihalukkuuskin riippuu enemmän talouden tilasta kuin hallituksen päätösten määrästä.
 
Olisiko poliitikkojen aika ottaa keskusteluun hypoteettinen mahdollisuus erota rahaliitosta, mikäli laskelmat osoittavat sen kansantaloudellemme kannattamattomaksi.
Tottakai rahaliitosta voi erota, tuskin ne sieltä Brysselistä tulevat tankkien kanssa pakottamaan käyttämään euroja. Jonkunlainen euron hallittu hajoaminen olisi kyllä huomattavasti parempi ratkaisu pienen Suomen kannalta - mutta tuskin sekään pärjää vähän huonossakin eurossa rimpuilulle. Yksin lähdön siirtymäkauteen sisältyy muutama pieni kupru, joiden takia hommasta haaveilu virallisemmin vaatisi aika paljon isompaa kriisiä:
  • Maallemme pitäisi sitten synnyttää jälleen oma keskuspankki, joka painaa rahat, ja jolla on varannot ulkomaanvaluuttoja - markkojen painaminen kyllä onnistuu helposti, mutta varantojen kanssa lähdettäisiin ymmärtääkseni koko lailla nollasta liikkeelle. Koska kukaan ulkomainen kauppakumppani ei tietenkään ottaisi maksuja vastaan markoissa, pysähtyisi kaikki tuonti kuin seinään. Siis aivan vitun kaikki. Suurin osa Suomen viennistäkin vaatii jotain tuontia. Kaikki tuonti muuttuisi välittömästi luvanvaraiseksi, ja ulkomaanvaluutan vaihto matkustusta varten samoin.
  • Ylläolevasta johtuen ennen todennäköistä eroa Suomesta toteutuisi valtaisa valuuttapako; kaikki varallisuus siirtyisi turvasatamiin, mitä ei ole pultattu kiinni peruskallioon; tämä Kreikassa jo nähty skenaario vähentää poliitikkojen intoa spekuloida euroerolla
  • Maamme heikon kilpailukyvyn ja vähän ensimmäisen kohdankin vuoksi markka devalvoituisi roimasti suhteessa euroon ja US dollariin. Eli kaikki tuontitavara kallistuisi tavallisen palkansaajan ulottumattomiin. Morjens uudet autot ja Thaimaan lomat, ruokakin maksaisi nopeasti tuplat entiseen verrattuna. Suosi suomalaista!
  • Valtion lainat olisivat edelleen euroissa. Samoin niiden korot. Verotulot markoissa. Valtion suora setelirahoitus keskuspankin taholta ei ole ratkaisu, koska tämä devalvoisi omaa valuuttaa entisestään. Valtionlainat pitäisi siis kaiketi vain jättää maksamatta, mikä voisi olla ulkopoliittisesti hankala hommeli muistaen vähän esim. mitä Islannille tapahtui IceSave jupakassa. Tässä olisi kuitenkin sentään kyse sadasta miljardista eurosta.
  • Kotimaiset lainat olisi varsin kiinnostava osa-alue - minkään pankin tase ei kestäisi lainakannan 1:1 vaihtoa markkalainoiksi, joten konkurssiin menisivät joko kaikki kotimaiset pankit, tai vaihtoehtoisesti lähes kaikki niiden velalliset asiakkaat. Viime pankkikriisissä valittiin jälkimmäinen, mikä johti melkoisiin alennusmyynteihin kiinteistömarkkinoilla, ja vähän myöhemmin piikkiin itsemurhatilastoissa.
Mielelläni olen näiden suhteen ihan hakoteillä, joten korjatkaa toki joku. Kokonaiskuvan tasolla omaan silmään kyseessä olisi kinkerit, missä ison käteiskassan omaavat perseraiskaisivat kaikki, joilla on paljon velkaa, ja vähän likviditeettiä. Poliitikoilla olisi toki mahdollisuus vähän vaikuttaa pelisääntöihin, mutta viimeksi työläispuolue SDP hoiti asian just niinkuin iso pääoma halusi.
 
Minusta on parempi vaikka sitten olla tekemättä mitään kuin tehdä päätöksiä, jotka pahentavat taantumaa. Uskoisin, että yritysten investointihalukkuuskin riippuu enemmän talouden tilasta kuin hallituksen päätösten määrästä.

Samaa mieltä. Harmi vaan että Suomi tuntuu kuitenkin tekevän päätöksiä jotka pahentavat taantumaa lisäämällä työllistämisen kustannuksia ja säätelyä. Taloudellisessa kasvussa ei poliittisilla päätöksillä välttämättä ole suurta väliä investointihalukkuuteen mutta nollakasvussa tai taantumassa pienetkin negatiiviset signaalit saavat ottamaan aikalisän investoinnissa.
 
Back
Ylös Bottom