Miten maamme talous oikein saadaan kuriin?

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja Timba79
  • Aloitettu Aloitettu
Meta title: Miten maamme talous saadaan kuriin?

Meta description: Ketju Suomen talouden tasapainottamisesta: menoleikkaukset, verotus, velka, rakenneuudistukset, poliittiset linjat ja omat ratkaisuideat.


Se, että tästä(kin) Nallen lausunnosta nousi taas hirveä haloo, kertoo lähinnä siitä, miten harva tosiaan tajuaa finanssiliiketoiminnasta yhtään mitään. Mikä ei ainakaan todista Nallen lausuntoa vääräksi.

Nallen lausuntoja on myös senkin takia kiva lukea, koska Nallen ei tarvii miellyttää ketään. Se voi sanoa asiat just niin kuin ne on. Yleensä ne kuulostaakin aika kärjistetyiltä ja radikaaleilta, mutta useimmiten ne on totta.
 
Näitä asiantuntijoita sikiää joka sopukasta ja kaikki sanovat miten asiat toimii. Yle:llä esittivät joku aika sitten kyseenalaiset asiantuntijat ohjelman jossa talouttakin sivuttiin. Mitä varmempi joku asiantuntija oli siitä miten taloutta pitää hoitaa, sitä enemmän oli väärässä. Eipä tarvitse kuin katsoa mitä ovat ennen lausuneet ja katsoa mikä on toteutunut. Toteutumisprosentti on aika heikko ellei olematon.
 
Iha oikeessa tosiaa et 90% kansasta tyhmiä rahan suhtee, ei meille koulussa opeteta siitä oikee mitään.

No ei opetata ei. Opetetaan kyllä paitojen silitystä ja kaurapuuron keittoa mutta ei edes perus taloudenpitoa eli sitä että menot ei voi olla tuloja isommat. sitä oppia kun ei kotoa kaikki saa, eikä kotona opeta algebraakaan tietääkseni ihan normiperheessä?
 
Kilvan tulee jokaisesta yliopistosta professoreja julkisuuteen selittämään miksi juuri hänen edustamalleen alalle ei tarvitse tehdä mitään muutoksia. Mielenkiintoisempaa olisi lukea joku ehdotus näiltä alansa asiantuntijoilta miten uudistuksia tulisi tehdä. Jotain kai tarttis kuitenkin tehdä, vai jatketaanko kuten ennenkin ?

Professori puheenvuorossaan pyrki lähinnä korjaamaan yleisiä harhaluuloja.
 
No ei opetata ei. Opetetaan kyllä paitojen silitystä ja kaurapuuron keittoa mutta ei edes perus taloudenpitoa eli sitä että menot ei voi olla tuloja isommat. sitä oppia kun ei kotoa kaikki saa, eikä kotona opeta algebraakaan tietääkseni ihan normiperheessä?

Ks. ~kk takaiset viestit aiheena paikallinen sopiminen, ek, keiden etu? Jne.

Eli kansaa joka elää kädestä suuhun paskalasteittain velkaa kyydissä on paljon. PALJON helpompi kontrolloida kuin vapaita ja varakkaita.

Ihan tarkoituksellista pitää massat pimennossa ja suht. köyhinä, varakkaampi ja "parempi" väki osaa kyllä (eli he valtaapitävät) pitää huolta eduistaan.

E: kyllä ainakin kotona opetettiin matematiikkaa kun olin pieni, yläasteella sitä kuinka järkevä on ostaa omistusasunto.
 
Nallen kommentti koski finanssimarkkinoita, joissa siis liikutellaan rahaa, joten mistä Nallen pitäisi puhua? Yleisesti ottaen jokaisessa finanssitransaktiossa aina on vastapuoli tai vastakauppa, joista toisessa tehdään rahaa ja toisessa sitä menetetään. Nallen vetämät firmat ovat olleet todella konsistentisti tuolla rahan tekopuolella vuosikymmeniä. Tästä on hyötyneet paitsi Nalle itse, myös Nallen johtamien firmojen osakkaat, Suomen valtio etunenässä.

Se, että tästä(kin) Nallen lausunnosta nousi taas hirveä haloo, kertoo lähinnä siitä, miten harva tosiaan tajuaa finanssiliiketoiminnasta yhtään mitään. Mikä ei ainakaan todista Nallen lausuntoa vääräksi.

No eipä nyt järin vahvasti mene sinullakaan. Metsään menee koko tulkinta niin että raikaa. Suurin osa täälläkään ei varmaan ole lukenut tuota Wahlroosin selvennystä aiheeseen:

Talousvaikuttaja selvitti TV1:n Ykkösaamussa tanskalaisessa seminaarissa esittämiään puheita idiooteista, kun kyse on rahasta.

Wahlroosin mukaan hän oli sanonut tilaisuudessa, että valtaosalla ihmisistä, joilla on rahaa, ei ole ideoita. Toisaalta taas niillä, joilla on ideoita, ei ole rahaa.

– Finanssimarkkinoiden koko juju on yhdistää ne ihmiset, joilla on rahaa, niihin, joilla on ideoita. Sillä lailla ideat saadaan rahoitettua, Wahlroos totesi.

Hän myönsi kutsuneensa leikillisesti idiooteiksi niitä, joilla on rahaa.


Siinä alkuperäisessä uutisessakin oli seuraavat Wahlroosin sanat:
Tästä hyötyvät kaikki – sekä idiootit että ne toiset, Wahlroos totesi

Eikö ton nyt pitäisi jo vähän soittaa kelloja miten tuota luetaan.
 
No ei opetata ei. Opetetaan kyllä paitojen silitystä ja kaurapuuron keittoa mutta ei edes perus taloudenpitoa eli sitä että menot ei voi olla tuloja isommat. sitä oppia kun ei kotoa kaikki saa, eikä kotona opeta algebraakaan tietääkseni ihan normiperheessä?

Kyllä meillä oli yläasteella joku taloustaitokurssi (en kyllä muista oliko valinnainen vai mikä) jossa opeteltiin kirjanpidon saloja debetin ja kreditin käyttöä. VMP jollekin 14-vuotiaalle opettaa jotain kirjanpitoa. Lukiossa oli yhteiskuntaopissa joku kurssi jossa käytiin pörssiä ja muuta talousjuttuja läpi ja kaiken näköistä ajallisen hajautuksen ja korkoa korolle efektin vaikutusta. Oli meillä kurssin ajan sijoituskilpailukin jossa valittiin oma salkku jota hoidettiin. Itse ostin Nokian ostowarreja koko "rahalla" ja voitin jollain 1000% arvonnousolla (vuosi oli joku 1999 tms.). :D
 
No eipä nyt järin vahvasti mene sinullakaan. Metsään menee koko tulkinta niin että raikaa. Suurin osa täälläkään ei varmaan ole lukenut tuota Wahlroosin selvennystä aiheeseen:




Siinä alkuperäisessä uutisessakin oli seuraavat Wahlroosin sanat:


Eikö ton nyt pitäisi jo vähän soittaa kelloja miten tuota luetaan.

Yksi kysymys on, että miten hyvin tämä kuvaa markkinoita. Taitaa nykyiset spekulaatiot olla kaukna siitä, että finanssitalous palvelisi reaalitaloutta.
 
No ei opetata ei. Opetetaan kyllä paitojen silitystä ja kaurapuuron keittoa mutta ei edes perus taloudenpitoa eli sitä että menot ei voi olla tuloja isommat.

Onko tuo lopulta kovinkaan väärin? Ehkä kummallisinta mitä koulussa opetetaan on se että pankki lainaa toisten ihmisten sinne tallettamia rahoja. Mutta ehkä sekin on ihan sopiva yksinkertaistus yläasteikäisen kehitystasolle.
 
Nyt oli kohtuullisen tykki dokkari vuokratyöfirmoista telkkarissa! Dokkari kusetuksesta, ja siitä kuinka se vaikuttaa myös rehelliseen työmarkkinaan polkemalla työnkustannuksia.
 
Ehkä kummallisinta mitä koulussa opetetaan on se että pankki lainaa toisten ihmisten sinne tallettamia rahoja. Mutta ehkä sekin on ihan sopiva yksinkertaistus yläasteikäisen kehitystasolle.
Ai, mun mielestä se on yksiselitteisesti väärin ja valhe. Vähän sama kuin opetettaisiin ilmansuunnat tai pluslaskeminen väärin.

Tuohon Nallen kommenttiin vielä sen verran, että yhä enemmän pankit eivät sijoita sijoittajien, siis rikkaiden kansalaisten rahaa, eli ikäänkuin tarjoa sijoittamisen tietotaitoa niille, kellä sitä ei ole, mutta kellä on rahaa. Yhä enemmän pankit ostelevat toinen toistensa velkakirjoja, johdannaisia ja sen semmoisia sofistikoituneita sijoitusinstrumentteja, eli arvopapereita. Ne sitten liittyvät tosielämään jotenkin, jos liittyvät, esim. osakekurssien, kiinteistöhintojen tai materiaalien hintojen kautta.

Tai no, kieltämättä eläkerahastot ovat näissä sijoitusjutuissa ihan oma lukunsa. Minkähän verran ne sijoittavat pankkien kautta ja minkä verran suoraan itse? Sekin on jännä keskustelunaihe, minkä verran eläkerahastojen pääomamassat liittyvät tosielämään ja minkä verran eivät. :D
 

Tämä oli mielenkiintoinen kirjoitus! Ymmärsinkö oikein, että proffa yritti kertoa sitä, että Suomessa sosiaaliturva suhteessa bruttokansantuotteeseen on iso vain, jos yksityinen, itselle ostettu sosiaaliturva jätetään pois vertailusta? Ymmärsinkö taas väärin?

Jos ymärsin oikein, niin proffan sanoma oli se, että esimerkiksi USAssa sosiaaliturva suhteessa bruttokansantuotteeseen on isompi kuin Suomessa, kun mukaan lasketaan yksityiset eläkkeet ja vakuutukset. Vai olenko jälleen kerran pihalla?

Jos ymmärsin oikein, niin eikö se ole aika luonnollista, että varakas ihminen maksaa itselleen ison eläkkeen ja ottaa hyvät vakuutuksen ja käy vakuutuksen turvin tarkastuttamassa säännöllisesti, että hänellä ei ole syöpä tai sepelvaltimo tukossa. Mitä varakkaampi maa, sitä enemmän tämän kaltaiseen varmuuteen ihmiset laittavat rahojaan.

Suomessa taas sosiaaliturva toimii enemmän tulonsiirroilla. Varakkain 15% maksaa sosiaalituravasta suurimman osan. Loput sitten keskittyvät lähinnä palveluiden käyttämiseen. Tällöin on tietenkin luonnollista, että sosiaaliturva köyhemmässä maassa jää matalemmalle tasolle. Kukaanhan ei mielellään maksa toisen turvasta. Jos turvan tasoa haluttaisiin kokonaisuutena nostaa, pitäisi käyttöön ottaa USAn järjestelmä.
 
No eipä nyt järin vahvasti mene sinullakaan. Metsään menee koko tulkinta niin että raikaa.
En minä tietääkseni tulkinnut tuota Nallen sanomista sen enempää, kuin että puhe oli finanssimarkkinoista. Vastasin viestiin, jossa valitettiin miehen ajattelevan vain rahaa. Loppu oli omia perusteluitani sille, ettei Nalle ole omaa asemaansa sattumalta, tuurilla tai suhteilla saavuttanut. Tunnen tyypin, joka teki Nallelle duunia 90-luvun alussa. Hänen kommenttinsa Nallesta on, että mies ajatteli jo silloin aivan eri tasolla kuin alaisensa. Hauskoja tarinoita.
 
Onhan Nalle varmasti kyvykäs, mutta ei hän kyllä mikään self made man ole. Isä oli vaikutusvaltainen kansliapäällikkö ja Mandatum kaupat taisivat olla aikalailla poliittista suhmurointia. No siis eihän tämä mitään häneltä pois ota, kyllä minä antaisin mielummin Nallen hoitaa Suomen rahapolitiikan kuin jonkun Erkki Liikasen.
 

Mikäkhän tässä on nyt pointti? Mie ainakin oon vähintään 10 kertaa onnellisempi mainitussa Tunturi-Lapissa, kuin Helsingissä jossa nyt asun. Taitaa muutenkin tilastot puhua semmoista, että maalla ollaan keskimäärin onnellisempia kuin kaupungeissa. Tälläisella seikallako ei ole mitään väliä? Miksei täysivaltainen henkilö saa asua missä tuntee olevansa kotona?
 
Mikäkhän tässä on nyt pointti? ... Miksei täysivaltainen henkilö saa asua missä tuntee olevansa kotona?
Pointti: kuinka paljon jokaisen helsinkiläisen pitäisi mielestäsi joutua onnellisuudestasi ja kotona olemisen tunteestasi siellä jossain Lapissa maksamaan vuositasolla? Mitä he saavat rahoilleen vastineeksi sinulta? Haja-asutusalueiden kunnat pysyvät pystyssä kaupunkilaisilta kerätyillä verovaroilla. Rahaa siis kerätään elinvoimaisilta kunnilta ja siirretään ne kuntiin, jotka eivät tule ikinä pärjäämään omillaan.
 
Kyllähän tuolla jossain Itä-Suomessa tai Lapissa kun ajelee niin aika lohduttoman näköistä on monen kunnan elinkelpoisuuden kannalta. Kunnat tulevat kuolemaan omaan pienuuteensa sitä mukaan kun väki vanhenee. Tosin kynsin ja hampainhan nuokin kunnat pitää kiinni loppuun asti omasta olemassa olon oikeudesta. 10 000 asukasta pitäisi määrätä kunnan alarajaksi. Ei tule tapahtumaan kepun hallituskaudella :)
 
RKP:n Haglund se jaksaa mamuintoilla .....

"Tulevan hallituksen uudet maahanmuuttopoliittiset linjaukset heikentävät Suomen talouskasvua ja kilpailukykyä houkutella Suomeen maahanmuuttajia, sanoo Rkp:n puheenjohtaja Carl Haglund.

"Pidän todella surullisena sitä, että maahanmuuttajat leimataan kustannukseksi."

Tilanteessa, jossa Suomi tarvitsee väestönkasvua ja talouskasvua, ei pitäisi Haglundin mukaan olla varaa antaa mahdollisille Suomeen muuttajille sitä viestiä, jonka hallitus nyt antaa. "Miten houkutellaan ihmisiä, kun ensimmäinen viesti on se, että me muuten sitten laskemme, mitä maksat?"

Siis näitäkö moniosaajakultamunia tänne lisää .... ja sillä talousongelmanne ovat selvitetty .....voi pyhä isä .......

Libya-migrants-yahoonews.jpg


Rkp:n Haglund arvostelee tulevaa hallitusta: "Maahanmuuttajat leimataan kustannukseksi" - Maahanmuutto - Politiikka - Helsingin Sanomat
 
Mikäkhän tässä on nyt pointti? Mie ainakin oon vähintään 10 kertaa onnellisempi mainitussa Tunturi-Lapissa, kuin Helsingissä jossa nyt asun. Taitaa muutenkin tilastot puhua semmoista, että maalla ollaan keskimäärin onnellisempia kuin kaupungeissa. Tälläisella seikallako ei ole mitään väliä? Miksei täysivaltainen henkilö saa asua missä tuntee olevansa kotona?

Olen kanssasi hyvin samaa mieltä Tunturi-Lapissa asumisesta sinänsä. Tuossa jutussa kai kuitenkin puhuttiin siitä, että erilaisin tukitoimin ihmisiä kannustetaan asumaan syrjäkylillä, vaikka tutkitusti taajamissa tuottavuus on parempi. Jokainen saa tietysti omalla kustannuksellaan olla onnellinen ihan missä haluaa.

Ei nyt pidä unohtaa sitäkään tosiasiaa, että kaikki kaupunkien saamat tuet tuskin niin hirveän tuottoisaa ja kaikkia hyödyntävää korkean jalostusarvon tuotantoa aikaiseksi saavat. Esimerkkinä nyt vaikkapa valtavaa valtiollista tukisuosiota savuttanut hitsaaminen Helsingin ja Turun telakoilla. Pääkaupunki tietysti hyötyy valtionhallinnon toimipaikoista vaikka ne itsessään eivät mitenkään valtavaa lisäarvoa tuota. Esimerkkinä nyt vaikka Kaartinkaupungissa sijaiseva Pääesikunta jossa sadat keskivertovääpelit kuluttavat lähinnä housunpersettä.

Sitä ei voi kieltää, että korkean jalostusarvon duunit yleensä sijaitsevat isoissa kaupungeissa.
 
Back
Ylös Bottom