Miten maamme talous oikein saadaan kuriin?

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja Timba79
  • Aloitettu Aloitettu
Meta title: Miten maamme talous saadaan kuriin?

Meta description: Ketju Suomen talouden tasapainottamisesta: menoleikkaukset, verotus, velka, rakenneuudistukset, poliittiset linjat ja omat ratkaisuideat.


Käyttämäni sana romahdus oli ehkä hieman harhaanjohtava. Tarkoitin aiemmassa viestissäni romahduksella sitä, että valtio joutuu maksukyvyttömyyteen eikä pysty maksamaan eläkkeitä, työntekijöidensä palkkoja, sosiaaliavustuksia, jne. Vaikka Kreikan BKT kuinka laski ja työttömyys kasvoi, niin EU:n politiikan takia Kreikan valtio ei joutunut siihen tilanteeseen, että siltä loppuisi rahat, kuten kävi mm. monelle Neuvostoliitosta irtaantuneille maalle 90-luvulla.

Ja koska joku tulee luultavasti kohta kertomaan, niin kuvailemaltani tilanteelta vältytään, jos tehdään niin, näin ja noin, niin vastaan siihen jo valmiiksi: ongelma onkin siinä, että siten ei toimita, koska se ei ole järkevää eturyhmäpoliittisessa mielessä.
 
mskomu sanoi:
...Ja koska joku tulee luultavasti kohta kertomaan, niin kuvailemaltani tilanteelta vältytään, jos tehdään niin, näin ja noin, niin vastaan siihen jo valmiiksi: ongelma onkin siinä, että siten ei toimita, koska se ei ole järkevää eturyhmäpoliittisessa mielessä.
Click to expand...

Tätähän ei taloustieteen mallit huomioi. Sille on syynsä, miksi jotku jumittuvat korkekoulujen kammioihin näpräämään hienoja malleja, joiden kosketuspinta todellisuuteen on nollan luokkaa.
 
Niin no, eihän se mallin vika jos sitä sovelletaan vääriin tilanteisiin ja lähtöolettamukset ei täyty.

Ja koneisto pitää huolen ettei yliopiston kellareista tule ulos mitään sopimatonta. En usko että kaikki oikeasti ovat niin hyväuskoisia mutta viran puolesta, kuten sanonta kuuluu.
 
higher physics sanoi:
Tätähän ei taloustieteen mallit huomioi. Sille on syynsä, miksi jotku jumittuvat korkekoulujen kammioihin näpräämään hienoja malleja, joiden kosketuspinta todellisuuteen on nollan luokkaa.
Click to expand...

Vaan tehdäänpä Suomessa paljon muitakin töitä jotka ovat joko hyödyttömiä rahareikiä tai jopa suoraan haitallisia yhteiskunnalle.

Ei kuitenkaan toki voi perustella hyödyttömyyttä pahemmalla hyödyttömyydelle. Vaan kuka uskaltaisi lakkauttaa edes yhden kauppatieteellisen yksikön?
 
Valonpilkahduksia alkaa näkyä Kreikassa, sillä valtiovarainministeriksi nimitettiin jälkikeynesläiseen koulukuntaan yhdistetty Yanis Varoufakis.

Positiivista on myös se, että Varoufakis ei ole "seteliselkärankainen" sillä hän oli muistaakseni PASOK:in taloudellinen neuvonantaja, mutta erosi tehtävästä siinä vaiheessa, kun PASOK lähti ajamaan talouskuritusta.

Varoufakisin lisäksi myöskin jälkikeynesläiseen koulukuntaan yhdistetty Rania Antonopoulos on nyt remmissä, koska hänet nimitettiin työllisyydestä vastaavaksi apulaisministeriksi.

Viime päivinä on kovasti arvuuteltu, mitä Syriza tulee vaatimaan neuvotteluissa EMU-maiden kanssa. Kreikan uuden valtiovarainministerin Yanis Varoufakiksen lausuntojen pohjalta voimme ennustaa, että Syrizan vaatimukset perustuvat käytännössä jälkikeynesiläisen Levy-instituutin suosituksiin. Tämä oli arvattavissa senkin vuoksi, että Varoufakiksella on erittäin läheiset suhteet Levy-instituuttiin. Vaatimukset noudattelevat mahdollisesti oheisen kalvosarjan sivujen 25 ja 26 mukaisia ehdotuksia:

1) Euroopan investointipankin kustantama kolmivuotinen 20 miljardin euron investointiohjelma. Tämä sisältää mahdollisesti myös työtakuuohjelman käynnistämisen.

2) Julkisen sektorin velkojille jäädytetään korkomaksut siihen asti, kunnes vuoden 2010 BKT:n taso on saavutettu.

3) Velkojat suostuvat uusimaan nykyiset lainat siihen asti, kunnes vuoden 2010 BKT:n taso on saavutettu.

Kalvoista 27 ja 28 nähdään, että Levyn ennusteen mukaisesti nämä toimenpiteet sekä alentaisivat työttömyysastetta että kiihdyttäisivät talouskasvua Kreikassa erittäin merkittävästi.
Click to expand...

http://www.levyinstitute.org/conferences/athens2014/papadimitriou_s7.pdf

Syriza on toimeenpanemassa Kreikassa laajan julkisen työllistämisen ohjelman, jolla tarjotaan työpaikkoja 300 000 pitkäaikaistyöttömälle. Ohjelman toteuttamisesta vastaavaksi apulaisministeriksi on nimitetty Levy-instituutin tutkija Rania Antonopoulos.

Jälkikeynesiläisyys etenee nyt voimakkaasti niin Euroopassa kuin Yhdysvalloissakin!
Click to expand...

Syriza Is Offering a New Deal for the People of Greece - NYTimes.com
 
Suomen pääministeri ymmärsi vielä syyskuussa 2014 miten verojen korottaminen ja menoleikkaukset vaikuttavat (niitä kutsutaan kiristäväksi finanssipolitiikaksi, aivan oikein, ja ne heikentävät talouskasvua).

Alexander Stubb syyskuussa 2014: "Tällä vaalikaudella on jouduttu merkittävästi leikkaamaan menoja ja korottamaan veroja. Tämä finanssipolitiikan linjan kiristys on myös heikentänyt talouskasvua."
Click to expand...
Stubb: On tärkeää käydä avointa keskustelua Suomen taloushaasteista | Kokoomus

Nyt Stubb on vissiin joko vaihtanut avustajaa (tyhmempään) tai näyttää jo etukäteen millä teemalla Kokoomus lähtee eduskuntavaaleihin.

Alexander Stubb tammikuussa 2015: "Suomi on nyt kokeillut vuosikausia elvyttämistä. Vuodesta 2009 alkaen olemme tuplanneet valtionvelkamme n. 50 miljardista eurosta n. 100 miljardiin euroon. Silti keikumme nollakasvun tuntumassa seitsemättä vuotta peräkkäin."
Click to expand...
Talouskasvu ei synny velkapumppauksella « Alex Stubb
 
Goodwin sanoi:
Talouskasvu ei synny velkapumppauksella « Alex Stubb
Click to expand...

Onko sitä talouskasvua sitten syntynyt? :rolleyes:

Nythän sitä euroopanlaajuisesti koitetaan vaihteeksi löysää talouspolitiikkaa. Toivottavasti menee hienosti, talous lähtee kasvuun ja kaikki on pian jees. Eikä silleen että osakkeisiin pumpataan kunnon kupla joka posahtaa parin vuoden päästä.

Meikän ehdotus on edelleen se että jokaiselle eurokansalaiselle lähetetään kuukausittain satanen ruskeassa kirjekuoressa.
 
D.Yates sanoi:
Nythän sitä euroopanlaajuisesti koitetaan vaihteeksi löysää talouspolitiikkaa. Toivottavasti menee hienosti, talous lähtee kasvuun ja kaikki on pian jees. Eikä silleen että osakkeisiin pumpataan kunnon kupla joka posahtaa parin vuoden päästä.
Click to expand...

Noh, noh. Eipäs olla pessimistisiä ja jossitella. Kreikka lähtee raketin lailla nousuun, nyt kun valta on vaihtunut. Sitten kun tämä tapahtuu niin saas nähdä miten innokkaasti Syriza lähtee kiristämään talouspolitiikkaa :rolleyes: vähänpä veikkaan, että velkakustanteiset mukavuudet (kuoleman jälkeiset eläkkeet yms.) ei ainakaan nousun myötä häviä:D
 
higher physics sanoi:
Noh, noh. Eipäs olla pessimistisiä ja jossitella. Kreikka lähtee raketin lailla nousuun, nyt kun valta on vaihtunut. Sitten kun tämä tapahtuu niin saas nähdä miten innokkaasti Syriza lähtee kiristämään talouspolitiikkaa :rolleyes: vähänpä veikkaan, että velkakustanteiset mukavuudet (kuoleman jälkeiset eläkkeet yms.) ei ainakaan nousun myötä häviä:D
Click to expand...
Tuo on yksi perustavaa laatua oleva ongelma tässä mallissa. Laskukaudella löytyy kyllä asiantuntijoita massoittain kertomaan, kuinka paljon pitäisi elvyttää, mutta nousukaudella niitä kiristelijöitä ei sitten kuulu eikä näy.
 
func sanoi:
Niin no, eihän se mallin vika jos sitä sovelletaan vääriin tilanteisiin ja lähtöolettamukset ei täyty.
Click to expand...

Yleensä olen kyllä sitä mieltä, että kun väitetään mallin toimivan teoriassa muttei käytännössä, niin silloin malli virheellinen tai liian karkea. Jos esimerkiksi maa on Suomen tavoin vahvasti tuontiriippuvainen ja kykenemätön nopeisiin päätöksiin eli elvytyksestä iso osa valuu maan rajojen ulkopuolelle ja elvytys tapahtuu myöhässä, niin silloin elvytyksen kertoimet laskevat ja se pitää huomioida.

Helsingin keskustakirjasto on periaatteessa ihan selkeä elvytykseltä haiskahtava investointi, mutta päättäjien murskaavasta yhteisymmärryksestä huolimatta ihmettelen kyllä kohdetta. Lehti- ja kirjasalit alkavat olla jo niin menneen talven lumia, että tuolle kirjastolle lienee aika hankala laskea tuottoja.
 
mskomu sanoi:
Käyttämäni sana romahdus oli ehkä hieman harhaanjohtava. Tarkoitin aiemmassa viestissäni romahduksella sitä, että valtio joutuu maksukyvyttömyyteen eikä pysty maksamaan eläkkeitä...
Click to expand...

Kuinka suuri osa esim. suomessa maksettavista eläkkeistä tulee suoraan valtion tai kunnan kassavirrasta/budjetista?
 
Jami2003 sanoi:
Mskomu puhui lainaamassasi kappaleessa Kreikasta ja Kreikassa valtio osallistuu suoraan eläkkeiden rahoittamiseen.
Click to expand...

Kyllä sen tiedän mutta kysyinkin yleisesti kuinka suurella osuudella muualla euroopassa ja vaikka kaikille tutussa suomessa valtio maksaa eläkkeitä? Itse en tiedä, mutta luulisin että maissa jossa on jonkin näköinen eläkevakuutusjärjestelmä niin valtion budjetista maksettavat eläkkeet on aika pieni osa. Lähinnä varmaan kansaneläkkeen tyyppiset sosiaaliavustuksiksi rinnastettavat toimeentulon takaavat eläkkeet, mutta normaalin keskituloisen työeläkkeistä varmaan suhteellisen pieni osa on valtion suoraan rahoittamaa. Olisiko jollain tähän jotain lähdettä josta asiaa voisi tarkastella? Itse en nopeasti löytänyt.
 
func sanoi:
Tällainen oli muutama päivä sitten. Lähteitä en jaksa bussissa lukea mutta onhan se selvää että rahastojen tuotot ei riitä mihinkään.
Faktaa eläkerahoituksesta ? JanneSuuronen
Click to expand...

Yes toi olikin tiedossa eli 25% katetaan rahastoitujen varojen tuotoilla (YEL kai 0%) ja loput 75% (Yel 100%) käsittääkseni eläkemaksuilla nykyisiltä työntekijöiltä. Kysymys olikin että mikä on valtion/julkisen sektorin suora osuus tästä maksusta siis suoraan budjetista? Onko se ollenkaan muuta kuin näiden kansaeläkkeiden yms Kelan maksamien sosiaaliavustuksiin rinnastettavien osalta?

Työeläkkeitä on rahastoituna on ylläolevan lähteen mukaan 160Mrd ja vaikka kaikki uudet maksut lopetettaisiin ja rahat realisoitaisiin kokonaan niin karrikoidusti n. 7v voitaisiin nykyvaroilla maksaa edelleen nykyisen suuruisia eläkkeitä ennenkuin kassa on syöty. Nämä varat ovat (puoli)yksityisissä eläkevakuutusyhtiöissä ihan omissa taseissaan eikä valtion budjetissa joten valtion maksukyvyttömyys ei suoraan vaikuta näihin varoihin koska nämä ovat "korvamerkittyjä"? Tottakai valtion maksukyvyttömyys vaikuttaa työllisyyteen, valtiolainojen arvoon ja sitä kautta epäsuorasti tuottoihin, pääomiin ja maksuihin yms. mutta en käsitä sitä että valtiolla menee huonosti = eläkkeitä leikataan 1:1 korrelaatiota mitä annetaan ymmärtää. Voin olla toki ymmärtänyt asian väärin.

Tuskin siis ko. rahastoituja varoja voidaan nykyisillä säännöillä millään ottaa valtiolle käyttöön ja valtio sen jälkeen vaan lupaa jatkaa maksamista omasta kassavirrastaan samoilla ehdoilla eläkkeitä.
 
Back
Ylös Bottom