Miten maamme talous oikein saadaan kuriin?

[iivili]

Nonni, Dopey onnistui tiivistämään asian paljon paremmin.

 

[mskomu]

Kertomus siitä, kuinka viranomaiset estivät kirpputorin | annadegerholm
Pistetään alkukevennykseksi tapaus, joka ei valitettavasti ole vitsi, vaan totta. Tässä taas yksi esimerkki sääntelyn ja byrokratian hienoudesta.

Sitten itse asiaan. Kuinka monta vapailla markkinoilla toimivaa monopolia tai edes siihen verrattavissa olevaa toimijaa tiedätte? Äkkiseltään tulee mieleen Nokia (oli parhaimmillaan muistaakseni 70 % markkinaosuus), Microsoft (en tiedä markkinaosuutta, mutta melko iso toimija 90-luvulla) sekä USAn automarkkinoilla Ford - Chrysler - GM -kolmikko oli lähellä tripolia. Muita ei ainakaan itselleni tule mieleen. Kaikkia muuten yhdistää se, että joka ikinen noista on menettänyt markkinaosuutensa tai tehnyt konkurssin sen jälkeen, kun kilpailijat alkoivat tekemään parempaa jälkeä. Väite siitä, että vapaa markkinatalous synnyttää monopoleja, tuntuu melko tuulesta temmatulta.

Otetaanpa toiseksi esimerkiksi säännellyillä markkinoilla toimivat monopolit. Pelkästään Suomesta löytyy täydellisiä monopoleja mm. taksi, apteekki, raha-automaattiyhdistys, veikkaus, rautatieliikenne, alko, ... sekä paikallisina monopoleina tai linja-autojen kaukoliikenne (ja moninpaikoin lähiliikenne), joka on onneksi EU:n toimesta murtumassa. Tähän päälle vielä vaikkapa vähittäistavarakauppa (S- ja K-ryhmillä yhteensä yli 70 % markkinaosuus, kiitos lupakäytännön ja byrokratian). Vertailun vuoksi USAn suht. vapaiden markkinoiden suurimmalla toimijalla on vajaan 30 % markkinaosuus.

Seuraava pointti on, että kuinka hyvin mielestänne VR toimii? Vertailukohtaa ei tietenkään löydy, koska se on kielletty lailla. Finnairilla oli monopoli vuosikymmeniä, kunnes EU purki sen. Nyt voi vertailla hintoja kilpailevien lentoyhtiöiden kanssa ja huomata, kuinka finskin hinnat ovat moninkertaiset. Näyttäisi siis vahvasti siltä, että valtionyhtiöt eivät toimi äärimmäisellä tehokkuudella. Tästä kielii myös jatkuvasti epäonnistuvat ja budjetin ylittävät julkiset IT-hankkeet. Mikä siis saa teidät uskomaan siihen, että samanlaista tunarointia ei tapahdu sääntelyn tai vaikkapa julkisen terveydenhuollon piirissä?

 

[erkjetter]

Kertomus siitä, kuinka viranomaiset estivät kirpputorin | annadegerholm
Pistetään alkukevennykseksi tapaus, joka ei valitettavasti ole vitsi, vaan totta. Tässä taas yksi esimerkki sääntelyn ja byrokratian hienoudesta.

Sitten itse asiaan. Kuinka monta vapailla markkinoilla toimivaa monopolia tai edes siihen verrattavissa olevaa toimijaa tiedätte? Äkkiseltään tulee mieleen Nokia (oli parhaimmillaan muistaakseni 70 % markkinaosuus), Microsoft (en tiedä markkinaosuutta, mutta melko iso toimija 90-luvulla) sekä USAn automarkkinoilla Ford - Chrysler - GM -kolmikko oli lähellä tripolia. Muita ei ainakaan itselleni tule mieleen. Kaikkia muuten yhdistää se, että joka ikinen noista on menettänyt markkinaosuutensa tai tehnyt konkurssin sen jälkeen, kun kilpailijat alkoivat tekemään parempaa jälkeä. Väite siitä, että vapaa markkinatalous synnyttää monopoleja, tuntuu melko tuulesta temmatulta.

Otetaanpa toiseksi esimerkiksi säännellyillä markkinoilla toimivat monopolit. Pelkästään Suomesta löytyy täydellisiä monopoleja mm. taksi, apteekki, raha-automaattiyhdistys, veikkaus, rautatieliikenne, alko, ... sekä paikallisina monopoleina tai linja-autojen kaukoliikenne (ja moninpaikoin lähiliikenne), joka on onneksi EU:n toimesta murtumassa. Tähän päälle vielä vaikkapa vähittäistavarakauppa (S- ja K-ryhmillä yhteensä yli 70 % markkinaosuus, kiitos lupakäytännön ja byrokratian). Vertailun vuoksi USAn suht. vapaiden markkinoiden suurimmalla toimijalla on vajaan 30 % markkinaosuus.

Seuraava pointti on, että kuinka hyvin mielestänne VR toimii? Vertailukohtaa ei tietenkään löydy, koska se on kielletty lailla. Finnairilla oli monopoli vuosikymmeniä, kunnes EU purki sen. Nyt voi vertailla hintoja kilpailevien lentoyhtiöiden kanssa ja huomata, kuinka finskin hinnat ovat moninkertaiset. Näyttäisi siis vahvasti siltä, että valtionyhtiöt eivät toimi äärimmäisellä tehokkuudella. Tästä kielii myös jatkuvasti epäonnistuvat ja budjetin ylittävät julkiset IT-hankkeet. Mikä siis saa teidät uskomaan siihen, että samanlaista tunarointia ei tapahdu sääntelyn tai vaikkapa julkisen terveydenhuollon piirissä?

Ei kilpailutus ole mikään oikotie automaattiseen onneen. Tämä tuli ensimmäisenä mieleen: Britannian yksityinen junaliikenne teki matkustajan elämästä hankalaa | Taloussanomat

 

[SIC-]

Suomessa isoilla puolueilla on omat taloustieteelliset asiantuntijansa, joiden tieteelliset näkemykset ovat vahvasti puolueen ideologian mukaan värittyneitä. Tämän päälle sitten poliitikot sotkevat tarpeensa tulla valituiksi myös seuraavissa vaaleissa. Näillä aseistettuina sitten koalitiohallituksessa tehdään kompromissi, missä kaikkien osapuolten tarve tulla valituiksi uudelleen on se tärkein prioriteetti, ellei nyt ihan kassakriisin tyylisestä hätätilasta ole kyse.

Sitten puolueettomat taloustieteilijät tutkivat tehtyjä päätöksiä ja pyörittelevät silmiään. Rinse and repeat.

Tuo kompromissihän se ongelma on. Täällä olisi pitänyt valita yksi talousteoria ja noudattaa sitä. Käytännössä olisi pitänyt valita austerityn ja keynesiläisyyden väliltä ja sitten toimia sen mukaan. Nyt saatiin vain sillisalaatti jossa nostettiin veroja ja otettiin velkaa ja pitkitetään vain taantumaa.

 

[Dopey]

Kuinka monta vapailla markkinoilla toimivaa monopolia tai edes siihen verrattavissa olevaa toimijaa tiedätte?

Voitko ensin määritellä nuo vapaat markkinat? Kilpailulainsäädäntö aloitettiin USAssa 1800-luvun lopulla, eikä sen jälkeen ole ollut enää vapaita markkinoita luoda monopolia. Kilpailulainsäädäntö pitää huolen siitä, ettei yksi yritys voi nousta monopoliasemaan, sillä viranomaiset voivat estää firman laajenemisen yritysostoin, sakottaa monopolistisista käytännöistä (case Microsoft, Intel, etc.) tai pakottaa firman pilkottavaksi (case AT&T).

Tuo kompromissihän se ongelma on. Täällä olisi pitänyt valita yksi talousteoria ja noudattaa sitä. Käytännössä olisi pitänyt valita austerityn ja keynesiläisyyden väliltä ja sitten toimia sen mukaan. Nyt saatiin vain sillisalaatti jossa nostettiin veroja ja otettiin velkaa ja pitkitetään vain taantumaa.

Tämä vaatisi winner-takes-all tyyppisen kaksipuoluejärjestelmän politiikan puolelle onnistuakseen.

 

[mskomu]

Vastaan erkjettin esittämään rautatieongelmaan paremmalla ajalla.

Voitko ensin määritellä nuo vapaat markkinat? Kilpailulainsäädäntö aloitettiin USAssa 1800-luvun lopulla, eikä sen jälkeen ole ollut enää vapaita markkinoita luoda monopolia. Kilpailulainsäädäntö pitää huolen siitä, ettei yksi yritys voi nousta monopoliasemaan, sillä viranomaiset voivat estää firman laajenemisen yritysostoin, sakottaa monopolistisista käytännöistä (case Microsoft, Intel, etc.) tai pakottaa firman pilkottavaksi (case AT&T).

Lienee mahdotona määritellä, jotrn pitää tyytyä lähinnä mielikuviin ja vertailuihin, kuten: "vähemmän säännelty kuin X". Moinen vertailukin on käytännössä mahdotonta, ellei vertailukohteilla ole räikeää eroa, kuten vaikkapa USAn ja Suomen elintarvikekaupassa. Otin nuo "vapaiden markkinoiden" esimerkit lähinnä niitä varten, jotka harrastavat "markkinoiden vapauttaminen johtaa monopoleihin" -argumenttia.

 

[Dopey]

Otin nuo "vapaiden markkinoiden" esimerkit lähinnä niitä varten, jotka harrastavat "markkinoiden vapauttaminen johtaa monopoleihin" -argumenttia.

Tuskin maailmassa kovin montaa vapaan markkinatalouden puolestapuhujaa on, jonka mielestä kilpailulainsäädäntö ei olisi hyödyllinen säätelyn muoto. Ennen noiden lakien säätämistä oli kilpailu vapaata, ja monopoleja syntyi kuin sieniä sateella heti kun viesti- ja liikenneyhteyksien kehittyminen mahdollisti aidosti laajemman kuin paikallisen yritystoiminnan.

 

[iivili]

Aika paha vertailla Suomea ja koko USAta, on niin järkyttävä kokoero. Suomea olisi syytä vertailla vaikkapa Ruotsiin, Norjaan (paitsi siellä öljy vääristää asioita jonkun verran) ja Tanskaan ja jos USAsta halutaan verrokkeja, niin pitäisi sieltä etsiä muutamia pohjoisen alueen osavaltioita, mitkä ovat väkimäärältään Suomen luokkaa.

Toisekseen, taksiala ei ole monopoli, ainakaan itsessään, sisäisesti. Tai no, se on kapitalismin ja sosialismin kummallinen ristisiitos, missä yksityisyrittäjät kilpailevat verisesti, koska on pakko, koska esim. kuntien kyytejä ei muuten saa, mutta kumminkin valtio sosialismin tyyliin on ylin päättävä elin, eli määrää alan kaksi tärkeintä numeroa: taksimäärän (eli liikennöintilupamäärän) ja maksimikuluttajataksan. Tuo on taannut väkilukuun nähden järkyttävän korkean taksimäärän. Kilpailun myötä aika monesti verovaroin kustannetut kyydit hoidetaankin nykyään joukkoliikenneluvalla, eli joukkarilla, eli busseilla, joista osa on teknisesti 99% samanlaisia kuin invataksit. Niissäkin tuntihinta on kilpailtu ympäri maan sinne 30-35€ huitteille. Jos siinä on kuskina TES-palkalla palkollinen heppu, jonka kustannukset liikkuvat 20€/h paikkeilla, niin aika velho saa yrittäjä olla, että saa homman kannattamaan. Eli tuommoisessa toiminnassakaan ei siis pidä olla palkollisia ollenkaan, koko pienen yrityksen työvoiman pitäisi olla yrittäjiä, tavalla tai toisella. Siitä voi sitten firman tuntituottoa vertailla esim. raksafirman tai autokorjaamon tuntiveloituksiin, niin näkee miten paskaa pisnestä tuo ihmisten kuskailu on.

Asia tulee tod.näk. piakkoin muuttumaan, eli menemään Ruotsin malliin, veikkaan niin. Piakkoin = noin 5-10v sisällä. Varautukaa sitten siihen, että myös Ruotsin malliin pikkupitäjistä ja maaseudulta häipyvät taksit kokonaan (ja mikseivät häipyisi, ei se mikään palokuntaan tai ambulansseihin verrattava välttämätön palvelu ole, vaan korreloi kysyntään ja jo nyt maaseudulta on taksiyrittäjiä häipynyt, eikä uusia tule, vaikka olisi lupia tarjolla, koska ei kannata) ja isommissa kaupungeissa taksimäärä ehkä hieman nousee ja noin 20% indeksiä nopeammin nousevat myös taksat, kuten Ruotsissakin kävi. Lisäksi taksoihin tulee vaihtelua, eli päiväsaikaan lähtömaksu tod.näk. laskee, mutta se otetaan takaisin kilometritaksoissa, kuten muualla EU:ssa. Suomessa on suurten etäisyyksien ja järjestelmän sosialismin/valtiollisen luonteen takia ylläpidetty toisenlaista hinnoittelua. Lisäksi pyhinä ja esim. lauantaiöisin taksa tulee olemaan vähintään 1,5-2 kertainen nykyiseen nähden. Nykyinen yö- ja pyhäajan taksa on naurettavan halpa. Ite en taksiyrittäjänä ajaisi sillä yhtä ainoaa yövuoroa, mikäli ala olisi vapautettu, eikä siis olisi valtion viranomaisen ja lain tuomaa tiukkaa vuorolistaa ja 24/7 päivystysvelvollisuutta. Jos kerta vapautetaan, niin toki tuommoisetkin kurjat kommarisäännökset pitää poistaa, eikös? Kysyntä ja tarjonta, niiden pitää ratkaista, kuten kapitalismissa aina, niinhän? Taksialan iso ongelma häipyy samalla myös, eli palkolliset kuskit. Tuo on tietysti vain välivaihe, koska tekoäly korvaa kumminkin aika pian (ehkä 20v sisällä jo) kaikki kuskit.

Noin muuten on aina ihmetyttänyt, miten väki jaksaa aina paasata niin kovasti takseista ja viinasta. Ei niillä kumminkaan ole kenenkään elämässä niin suuri merkitys, tai ei ainakaan pitäisi olla. Miksei möykätä yhtä voimallisesti asumisen ja ruoan hinnoista? Niillä on kumminkin ratkaiseva vaikutus jokaikisen ihmisen elämänkuluihin. Tai no, tulihan tuossa Suomen ruokaduopoli esille aiemmin. Onneksi Lidl on siinä tuonut kilpailua ja hieman muuttanut tilannetta. Joutaisi kumminkin muuttua vielä aika paljon lisää. Se vaatisi varmaan muutoksia kaavoitukseen, että Lidlille kaavoitettaisiin lisää tontteja ja osuuskaupan muinaisjäänteen tyylinen erikko-oikeus olla kaavoituksessa mukana (mikä lienee yksi syy ABC-ketjun räjähdysmäiseen kasvuun tuossa joitain vuosia sitten) pitäisi tietenkin heti poistaa.

Asumisen hinnoista puhuttaessa on monesti ihmetyttänyt se, että nostetaan vain joku yksi asia esille. Miksi ei kerralla nosteta kaikkia epäkohtia esille ja tähdätä niiden korjaamiseen? Tietysti ykkösenä olisi kaavoituksen muuttaminen. Siellä tosin on esteenä oikein perustuslakiin kirjattu kuntien todella vahva itsenäisyys. Katotaan, miten sille käy. Jos dorkat kunnanisät kumminkaan eivät suostu kohtuuhintaisille vuokra-asunnoille tai Lidlin myymälälle kaavoittamaan maata, niin asiaan pitäisi pystyä ylemmän tahon puuttumaan. Nyt tietääkseni ei pysty. Lisäksi tietenkin pitäisi poistaa se vanhentunut pommisuojalaki, sähköpyörätuolille riittävän ison vessan vaatimus pitäisi poistaa, tai enintään tehdä joku pieni kiintiö, tyyliin 5% kylppäreistä nykylain mukaisia (riittäisi hienosti) ja parkkipaikkavaatimuksiakin voisi höllentää ihan hyvin. Noilla ehkä jo tehtyjen/aloitettujen toimenpiteiden lisäksi saataisiin asuntojen hintoja alas. Viittaan jo tehdyillä toimenpiteillä asuntolainojen korkovähennysoikeuden kutistamiseen ja asunnon vakuusarvon maksimin tiputtamisen 90%. Eikös sen suhteen ollut suunnitelma tiputtaa se vielä 80% tasolle? Toivottavasti se myös toteutetaan lähivuosina.

 

[Sft]

Noin muuten on aina ihmetyttänyt, miten väki jaksaa aina paasata niin kovasti takseista ja viinasta. Ei niillä kumminkaan ole kenenkään elämässä niin suuri merkitys, tai ei ainakaan pitäisi olla. Miksei möykätä yhtä voimallisesti asumisen ja ruoan hinnoista?

Mielenkiintoista pohdintaa, mutta tuo kuulostaa kyllä kovin liioitellulta. Ehkä jossain taksikuskien keskustelupalstalla noin on, mutta muuten kyllä omiin silmiin osuu reilusti enemmän kritiikkiä suomalaisen asumisen ja ruuan hinnoista kuin taksialan sääntelystä. Asumisen ja ruuan hinnasta keskustellaan vähän väliä, taksialan sääntelystä ei niinkään. Olen suosinut pimeitä takseja ja olen palveluun tyytyväinen. Onko nuo naamakirjassa järjestettävät kimppakyydit jollain tavoin laittomia? Luulisi olevan laitonta, kun ihmiset kehtaavat noin tehdä yhteistyötä ja syödä kuljetusalan markkinoita.

 

[iivili]

Tarkoitin lähinnä sitä, miten usein talouslehdistö ja vaikkapa Yle uutisoi taksialasta versus vaikkapa rakennusala tai ne asuntojen ja ruoan hinnat. Nettikeskustelut sitten toki erikseen. Kyllä nettikeskusteluissakin tuntuu suhteettoman paljon viinan ja taksikyydin hinta väkeä korpeavan, vaikka kyse on molemmissa elämän kannalta aika vähäpätöisistä asioista. Niihin suhtaudutaan tunnepitoisesti, siihen viittasin.

Mitä tosin viinan hintaan tulee, niin sen suhteen valtio on typerästi rankaissut anniskeluravintoloita jo kauan. Jos kansanterveyttä ajatellaan viinan osalta, niin raflojen kurittaminen toimii todella huonosti.

 

[Deleted member 20129]

...

Tontit kaavoitetaan joko asumiseen taikka liiketilaksi näin yksinkertaisesti selitettynä.
Se joka sen rakennusoikeuden siihen tontille omistaa, kilpailuttaa tietty sen joka siihen tontille tulee. Asuinkaavoitetulle tontille ei lidliä pykätä.

Mä en ymmärrä miten täälläkin vapautta haetaan ja jos vähän historiaa katselee, niin vapaushan se on koon ja ässän "duopolin" aiheuttanut - ei mitkään salaliitot ja politiikkojen suunnittelut. (eriasia on tietty miten se nykyään toimii - sitä en kiellä en)
Jos kunta saa työllistettyä niin rakennus kuin valmiissa vaiheessa enemmän ukkoa Absilla kuin muulla, niin miksei rakentaa absia?

Ruokakaupasta: Euroopassa on monessa maassa päivittäistavarakaupan osalla vähän sama tilanne kuin suomessa mutta asukasmäärän suuruuden takia enemmän kansoitetuissa maissa on 3 toimijaa - Suomessa ei vain volyymi riitä kuin kahdelle "hallitsijalle". Jos koo tai äässä tippuu, niin lidli kasvaa ja on täten se toinen niistä isoista. Tällöin ei enään lidli suomessa ole halvin kauppa.
ihmiset vain haluavat uskoa siihen, että ruoka jotenkin taikaiskusta tulisi ilmaiseksi - se kun on se välttämättömyys elämiseen.

Ja verrattiin mihin maahan tahansa, niin ruoka on kallista aina joka maassa jos absoluuttiseen todelliseen tulotasoon sitä katsellaan. Se, että suomalainen 4 tonnia kuussa tienaava inssi huutelee miten on halpaa saksassa niin yleensä unohtaa sen tonnin tienaavan saksalaisen kaupan hyllyttäjän.

 

[Jami2003]

Tuota ravintoloiden ajamista ahdinkoon ja samaan aikaan palvelu yhteiskunnasta puhumista en minäkään ymmärrä. Tai ymmärrän hyvinkin, suomihan nimenomaan toimii niin että kauniita puheita riittää mutta toiminta on täysin eri.

 

[Dopey]

Pari hyvää kirjoitusta asuntojen hinnoista täällä ja täällä. Samoilta kirjoittajilta, joilta yleensäkin tänne lainailen.

 

[iivili]

Ruokakaupasta: Euroopassa on monessa maassa päivittäistavarakaupan osalla vähän sama tilanne kuin suomessa mutta asukasmäärän suuruuden takia enemmän kansoitetuissa maissa on 3 toimijaa - Suomessa ei vain volyymi riitä kuin kahdelle "hallitsijalle".

Juu, hyvä pointti tuokin ja pätee moneen muuhunkin, mm. ihmistenkuljetusaloihin. Väki kuvittelee, että siellä on hirveästi ilmaa hinnoissa ja kovat katteet, junissa, takseissa ja busseissa. Ei todellakaan ole ja vähän paha on tällä väestötiheydellä ja vauraudella kilpailuakaan saada lisää, kun nyt jo on ylikapasiteettia kovasti. Tarjonta ei ole tässäkään ratkaiseva asia, eikä autuutta tuova. Pitäisi olla kysyntääkin.

Tässä kesän mittaan on tullut päivittäistavarakaupasta uutisia, että S ja K eivät ainakaan enää kovin helpolla ole isoja kauppoja (kai viitataan Prismoihin ja CM:iin) uusia rakentamassa, että niitä alkaa olla Suomen väkimäärälle ja ostovoimalle vähän liikaakin.

 

[Indica]

Tontit kaavoitetaan joko asumiseen taikka liiketilaksi näin yksinkertaisesti selitettynä.
Se joka sen rakennusoikeuden siihen tontille omistaa, kilpailuttaa tietty sen joka siihen tontille tulee. Asuinkaavoitetulle tontille ei lidliä pykätä.



Ruokakaupasta: Euroopassa on monessa maassa päivittäistavarakaupan osalla vähän sama tilanne kuin suomessa mutta asukasmäärän suuruuden takia enemmän kansoitetuissa maissa on 3 toimijaa - Suomessa ei vain volyymi riitä kuin kahdelle "hallitsijalle". Jos koo tai äässä tippuu, niin lidli kasvaa ja on täten se toinen niistä isoista. Tällöin ei enään lidli suomessa ole halvin kauppa.
ihmiset vain haluavat uskoa siihen, että ruoka jotenkin taikaiskusta tulisi ilmaiseksi - se kun on se välttämättömyys elämiseen.

Ja verrattiin mihin maahan tahansa, niin ruoka on kallista aina joka maassa jos absoluuttiseen todelliseen tulotasoon sitä katsellaan. Se, että suomalainen 4 tonnia kuussa tienaava inssi huutelee miten on halpaa saksassa niin yleensä unohtaa sen tonnin tienaavan saksalaisen kaupan hyllyttäjän.

No jaa kyllä saksalaisinssien elintaso > suomalaisten.
Suomen kaupan hyllyttäjät tienaa myös luokkaa tonnin.

 

[Justin]

Ja verrattiin mihin maahan tahansa, niin ruoka on kallista aina joka maassa jos absoluuttiseen todelliseen tulotasoon sitä katsellaan. Se, että suomalainen 4 tonnia kuussa tienaava inssi huutelee miten on halpaa saksassa niin yleensä unohtaa sen tonnin tienaavan saksalaisen kaupan hyllyttäjän.

Ei nyt ihan noinkaan, vaan globaalisti ruoan hinta vaihtelee kylla ihan merkittavasti maiden valilla. Nopealla googlettamisella loytyi tuollainen kuva: http://wsm.wsu.edu/researcher/WSMaug11_billions.pdf
Tuon perusteella suomalaiset laittavat kaytettavista tuloistaan ruokaan 12.1%, mika on about sama kuin lahimmissa vertailumaissa. 87.9% menee kaikkeen muuhun, joten ehka ruoan hinta ei olekaan se suurin syy, miksi suomalaiset pysyy koyhina.

 

[hash pipe]

..vaikka kieltämättä kapitalismi kokonaisuutena on viime vuosisatojen aikana ollut huikea menestystarina pääasiassa koska se tarjoaa eräälle ihmisen perusluonteen osalle hienon rauhanomaisen toteutumiskeinon, eli ahneudelle. Tämä on tärkeää, koska näin moni ahne ihminen voi keskittyä rauhanomaiseen toimintaan, eli liiketoimintaan, sotimisen sijaan. Näin on monella tavalla ja laajalti ihmiskunnalle hyvä.

Olipa iivili niin kauniisti muotoiltu lause, että lähes herkistyin. Hyvin sanottu. Omasta mielestä meidän talousjärjestelmän naurettavuus tulee esille esimerkiksi siinä tilanteessa, kun pitäisi rakentaa uusi sairaala, että voidaan taata hyvä hoito kaikille sairaille. Meillä on siis selkeä tarve ja minusta (haluan ainakin uskoa näin) ihmisen halu tehdä hyvää toiselle. Auttaa toista ihmistä. Eikö siitä ole kysymys inhimillisyydessä? Mutta kun meillä ei ole sitä rahaa, niin me ei voida nyt rakentaa sairaalaa, vaikka tarve kyllä on. Ja ihmiset, jotka sen sairalaan osaavat rakentaa, niitä on myös. Oikeastaan ainoa asia, mikä yhtälöstä puuttuu, on täysin virtuaalinen.

Raha, joka on ihmisen oma luomus, aiheuttaa meille rajoja oman itsemme toteuttamiseen ja kehittämiseen. Nyt vaan keskitytään lähinnä ihmettelemään ja käyttämään suuria resursseja siihen, että miten se raha pyörii - tai miksi se ei pyöri.

Tämän enempää keskustelua häiritsemättä. Siirryn taka-alalle nauttimaan hyvästä threadista.

 

[Kaapeli]

Ei nyt ihan noinkaan, vaan globaalisti ruoan hinta vaihtelee kylla ihan merkittavasti maiden valilla. Nopealla googlettamisella loytyi tuollainen kuva: http://wsm.wsu.edu/researcher/WSMaug11_billions.pdf
Tuon perusteella suomalaiset laittavat kaytettavista tuloistaan ruokaan 12.1%, mika on about sama kuin lahimmissa vertailumaissa. 87.9% menee kaikkeen muuhun, joten ehka ruoan hinta ei olekaan se suurin syy, miksi suomalaiset pysyy koyhina.

On tavallaan ironista, että köyhimmät maassamme kärsivät eniten ylipainosta, tupakoinnin aiheuttamista sairauksista ja alkoholismista. Siis kaikesta siitä, jotka eivät olisi kovin keskeisiä kanssaihmisten leivänsyrjässä pitämiseen, jos eläisimme jossain oikeassa puutteessa.

Ja jokainen suomalainen tosiaan käyttää pienemmän osan tuloistaan ruokaan kuin ehkä koskaan aiemmin historiassamme (mukaanlukien jopa perustulolla elävät). Tällä en toki puolusta ylihintaista ruokaa taikka tuomitse päihteitä, mutta näin se vain on.

 

[mskomu]

Tontit kaavoitetaan joko asumiseen taikka liiketilaksi näin yksinkertaisesti selitettynä.
Se joka sen rakennusoikeuden siihen tontille omistaa, kilpailuttaa tietty sen joka siihen tontille tulee. Asuinkaavoitetulle tontille ei lidliä pykätä.

Mä en ymmärrä miten täälläkin vapautta haetaan ja jos vähän historiaa katselee, niin vapaushan se on koon ja ässän "duopolin" aiheuttanut - ei mitkään salaliitot ja politiikkojen suunnittelut. (eriasia on tietty miten se nykyään toimii - sitä en kiellä en)
Jos kunta saa työllistettyä niin rakennus kuin valmiissa vaiheessa enemmän ukkoa Absilla kuin muulla, niin miksei rakentaa absia?

Ruokakaupasta: Euroopassa on monessa maassa päivittäistavarakaupan osalla vähän sama tilanne kuin suomessa mutta asukasmäärän suuruuden takia enemmän kansoitetuissa maissa on 3 toimijaa - Suomessa ei vain volyymi riitä kuin kahdelle "hallitsijalle". Jos koo tai äässä tippuu, niin lidli kasvaa ja on täten se toinen niistä isoista. Tällöin ei enään lidli suomessa ole halvin kauppa.
ihmiset vain haluavat uskoa siihen, että ruoka jotenkin taikaiskusta tulisi ilmaiseksi - se kun on se välttämättömyys elämiseen.

Ja verrattiin mihin maahan tahansa, niin ruoka on kallista aina joka maassa jos absoluuttiseen todelliseen tulotasoon sitä katsellaan. Se, että suomalainen 4 tonnia kuussa tienaava inssi huutelee miten on halpaa saksassa niin yleensä unohtaa sen tonnin tienaavan saksalaisen kaupan hyllyttäjän.

Kielletään ruoantuottajia myymästä tuotantoaan taholle, jolla ei ole toimilupaa tukkukauppaan. Esim. ruoan ostaminen yksityiselle kuluttajalle suoraan maatilalta on kielletty lailla. Tai tarkemmin sanottuna määrä on rajoitettu niin pieneksi, että se on käytännössä kiellettyä. Tarvittavan toimiluvan hinta on säädetty niin kalliiksi, ettei siihen ole varaa kuin S- ja K-ryhmän kaltaisilla jäteillä. Jos tämä on vapautta, niin kyllä, silloin vapaudella on aiheutettu tämä dupoli.

 

[mskomu]

Ei kilpailutus ole mikään oikotie automaattiseen onneen. Tämä tuli ensimmäisenä mieleen: Britannian yksityinen junaliikenne teki matkustajan elämästä hankalaa | Taloussanomat

Totta. Yksityistäminen menee valitettavan usein puihin, kun toimenpiteen teettää tehoton julkishallinto, jolla ei ole kannustinta tehdä asiaa hyvin. Tästäkin huolimatta uskon, että pitkällä tähtäimellä jälki tulee olemaan parempaa, mitä se oli ennen. Tulevaisuus kertoo.

Mutta sitten itse asiaan, eli miksi homma meni ns. vituiksi. Tavoitteiksi otettiin paljon muutakin kuin pelkkä liikenteen hoito, mm. rataverkon kehittäminen ja kunnostaminen, joka oli jäänyt retuperälle. Tällä kertaa tilanne ei ollut tainnut päästä vielä hirvittävän pahaksi, mutta ei ole kovin harvinaista, että kun yksityistämistä aletaan suunnittelemaan, niin kunnostustyöt laiminlyödään, koska "eihän tällä enää ole väliä, kun ei ole meidän ongelma enää 2 vuoden päästä". Suurin yksittäinen ongelma kuitenkin lienee se, että rataosuudet jaettiin mielivaltaisesti pieniin osiin, jotka myytiin erikseen ja joiden yhdistäminen kiellettiin erikseen silloinkin, kun se olisi ollut järkevämpää ja tehokkaampaa. Kaikki varmaan tietävät, että vaikkapa Helsinki - Turku on huomattavasti kannattavampi reitti kuin Kajaani - Rovaniemi. Yleensä tällaiset toteutetaan siten, että toista reittiä ajetaan hieman tappiolla, jotka katetaan kannattavamman reitin voitoilla.

tl;dr: Rautatieliikennettä ei vapautettu markkinoille, vaan tehtiin toimimattomat säännöt ja rajoitteet, jonka pyörittäminen ulkoistettiin yksityisille yrityksille. Nämä virheet korjaantunevat pikkuhiljaa, koska toimiva systeemi on kannattavampi ja systeemin kehittäjät ja siitä hyötyvvät tahot ovat samat.