Miten maamme talous oikein saadaan kuriin?

[pååtta]

Meinaako Kaapeli tosiaan, että ratkaisu too big to fail pankeille on päästää ne konkurssiin?

 

[PappAna]

Ei kukaan oleta, että politiikko tai virkamies olisi jeesus/jumala. Ei kukaan täysissä järjissään oleva ihminen myöskään kuvittele, että valtioista ja sitä kautta virkamiehistä ja poliitikoista päästäisiin eroon.

Pitäisikö isojen yhtiöiden hintakartellit sallia? Pitäisikö elintarvikkeita saada tuottaa ilman sääntöjä ja kontrollia ja pelkällä somessa annetuilla peukuilla kontrolloida kuoleeko vauva kaupasta ostettaviin tuotteisiin vai ei? Pitäisikö ideoiden varastaminen olla täysin luvallista? Patetenttihan on säätelyä. Ihmisten välinen kanssakäyminen perustuu aina joihinkin sääntöihin. Talous on osa sosiaalista kanssakäymistä. Olisi vaikea nähdä, että rahoitussektori oli ainoa ei säädelty toimiala.

Minusta sekä 90-luvun kriisissä, että USAn 2008 kriisissä ja osittain sen pinnalle nostamassa euroalueen kriisissä, on nähtävissä sekä pieleen menneen säätelyn, että itsensä ahneutensa takia nurkkaan ajaneen finanssisektorin käden jäljet. Molempi pahempi.

Euroalueen kriisi on siitä mielenkintoinen, että siinä näkyy komission ja eurouskovaisten poliittinen naivius, kansallisten poliittikkojen pitkään jatkunut äänten osto ja virkamiesten kierous Kreikassa, usko vapaisiin itsensä korjaaviin markkinoihin ja lähes klassinen finanssisektorin itsetuho Irlannissa sekä yksityistalouksien ylivelkaantuinen Espanjassa ja siitä seurannut asuntovarallisuuden romahdus.

Kun soppaan lisää vielä Islannin toilailut ja muistaa sen tosiasian, että Saksan harjoittama talouspolitiikka 1995-2005 ei todellakaan ollut vielä mikään menestystarina, niin minkä tahansa teorian tai ideologian kannattaja saa poimittua riittävät todisteet omalle mielipiteelleen. Ei yksinkertaisesti ole olemassa yhtä mallia, joka toimisi aina ja jatkuvasti kaikkialla, kaikkina aikoina ja kaikkien hyväksi. Kaikissa talouden romahduksissa on ollut ihmisiä, jotka hyötyneet paljon, toiset vähän vähemmän ja toisia lama on kohdellut todella kaltoin.

 

[Kaapeli]

Ei kukaan oleta, että politiikko tai virkamies olisi jeesus/jumala. Ei kukaan täysissä järjissään oleva ihminen myöskään kuvittele, että valtioista ja sitä kautta virkamiehistä ja poliitikoista päästäisiin eroon.

Ei toki, mutta jos he ovat aiheuttaneet näin massiivisia ongelmia, niin samojen tyyppien ja heidän käyttämien samojen työkalujen tyrkyttäminen ratkaisuksi on kuin ampuisi itseään toiseenkin jalkaan.

Pitäisikö isojen yhtiöiden hintakartellit sallia? Pitäisikö elintarvikkeita saada tuottaa ilman sääntöjä ja kontrollia ja pelkällä somessa annetuilla peukuilla kontrolloida kuoleeko vauva kaupasta ostettaviin tuotteisiin vai ei? Pitäisikö ideoiden varastaminen olla täysin luvallista? Patetenttihan on säätelyä. Ihmisten välinen kanssakäyminen perustuu aina joihinkin sääntöihin. Talous on osa sosiaalista kanssakäymistä. Olisi vaikea nähdä, että rahoitussektori oli ainoa ei säädelty toimiala.

Ei. Ja rahoitussektori on säädelty toimiala eikä se ole mihinkään muuttunut. Se on edelleen luvanvaraista toimintaa, jota valvoo muun muassa finanssivalvonta.

Mutta jos sinä väität, että säätelyä tulee lisätä, niin silloin olisi parempi selvittää edes itselleen seuraavat asiat:
1. Mitä säätelyä tarkalleenottaen (pelkkä pååtan vastaus "en tiiä, jotain säätelyä" ei aivan riitä)
2. Miksi ja mitä tällä olisi tarkoitus saavuttaa.

Minusta sekä 90-luvun kriisissä, että USAn 2008 kriisissä ja osittain sen pinnalle nostamassa euroalueen kriisissä, on nähtävissä sekä pieleen menneen säätelyn, että itsensä ahneutensa takia nurkkaan ajaneen finanssisektorin käden jäljet. Molempi pahempi.

Merkillistä itsepetosta jankata tuota, vaikka tiedät, että euroalueen kriisissä on nyt kyse julkisen sektorin alijäämästä sekä euron kanssa tehdyistä virheistä.

Euroalueen kriisi on siitä mielenkintoinen, että siinä näkyy komission ja eurouskovaisten poliittinen naivius, kansallisten poliittikkojen pitkään jatkunut äänten osto ja virkamiesten kierous Kreikassa, usko vapaisiin itsensä korjaaviin markkinoihin ja lähes klassinen finanssisektorin itsetuho Irlannissa sekä yksityistalouksien ylivelkaantuinen Espanjassa ja siitä seurannut asuntovarallisuuden romahdus.

Ensin myönnät, että poliitikot ovat mokanneet (taas) ja Kreikka on konkurssissa virkamiesten kierouden takia sekä poliitikkojen ja keskuspankkien europolitiikan, joka johti maiden kilpailukyvyn heikkenemiseen. Ja samaan hengenvetoon toteaat, että markkinoiden vika. Vaan eihän ne markkinat sitä helvetin euroa ole meille pakottaneet tai yli valtion budjetin eläneet. Logiikka uupuu sinulta nyt.

Minusta sekä 90-luvun kriisissä, että USAn 2008 kriisissä ja osittain sen pinnalle nostamassa euroalueen kriisissä, on nähtävissä sekä pieleen menneen säätelyn, että itsensä ahneutensa takia nurkkaan ajaneen finanssisektorin käden jäljet. Molempi pahempi.

Eniten niissä on nähtävissä nimenomaan poliitikkojen, virkamiesten ja keskuspankkien kädenjälki, kun ne pyrkivät ajamaan yhteisvaluuttaa liian innokkaasti sekä ylläpitämään talouspolitiikkaa, joka ajoi ylikuumenemiseen. Ohitat faktat täydellisesti ja tarjoat tismalleen samoja asioita ongelmien ratkaisuksi (poliitikkoja ja virkamiehiä), jotka asiat ovat sössineet.

Ja kaikesta tästä huolimatta et osaa tarjota minkäänlaista esimerkkiä sellaisesta sääntelystä, jota yrität nyt myydä tässä.
Eli sanohan nyt sinä mikä on se säätely, joka korjaa asioita. pååtta ei tähän osannut vastata, katsotaanko keksitkö sinä.

 

[pååtta]

Ainakin tulisi pitää huolta, että taloudessa säilyy korkea investointiaste. Tämän tippuminen on ymmärtääkseni syynä nykyiseen korkeaan työttömyyteen. Yksityinen sektori ei kykene pitämään riittävän suurta investointiastetta ominpäin

Yksityinen velkaantuneisuus pitäisi pitää aisoissa ja samalla huolehtia palkkojen riittävästä kasvusta.

Verotus tulisi olla automaationa kiristyvä ja löystyvä talouden suhdanteen mukaan.

Siinä muutama. Listaa voi jatkaa.

Euroalueen kriisi ei johdu julkisesta alijäämästä edelleen.

 

[SIC-]

Isoin ongelma minusta on se, että taloutta säädellään poliittisin perustein eikä taloustieteen mukaan. Suomessa näkee hyvin sen, että vasemmistolainen ideologia ei anna periksi veronkevennyksiä vaikka tässä taloustilanteessa ne olisivat paikallaan. Euroalueella taas huomaa miten valuuttaa ei luotu taloustieteen oppien mukaan ja siitä saatiin palkkioksi eurokriisi.

 

[PappAna]

Ja kaikesta tästä huolimatta et osaa tarjota minkäänlaista esimerkkiä sellaisesta sääntelystä, jota yrität nyt myydä tässä.
Eli sanohan nyt sinä mikä on se säätely, joka korjaa asioita. pååtta ei tähän osannut vastata, katsotaanko keksitkö sinä.

Noh, kuten sanottu, koko talous on joukko sääntöjä. Yhteiskunnallisen sääntelyn painopisteet valitaan poliittisesti, mikä on hyvä, muutenhan valitsisi vahvimman toimijan säännöt. Lisäksi eri alat luovat sääntöjä sisäisesti ihan vapaaehtoisesti. Minä olen kaiken kaikkiaan sitä ieltä, että sääntelyä saisi olla vähemmän, mutta se voisi olla paremmin kohdistettu ja ajoitettu.

Lisäksi ymmärrän sen, että tietyt, jonkun joukon suojaksi tehdyt säännöt, toimivat minun etuani vastaan. Tästä on turha vetää hernettä nenään. Ei minunkaan toimintani hyödytä kaikkia.

Yhtenä hyvänä pankkisektorin sääntelyn esimerkkin Brynjard laittoi Brasilian mallin. Mikäli pankkien liika riskinotto Brasialiassa aiheuttaa yhteiskunnalle kuluja, voivat pankin johto ja omistajat joutua vastamaan henkilökohtaisella omaisuudellaan yhteiskunnalle aiheutetuista kustannuksista. Se hillitsee aika mukavastu uusia rahoitusinnovaatioita.

Henkilökohtaisesti olen sitä mieltä, että rahoitussektorilla pitäisi erottaa talletuspankkitoiminta pankkien riskialttiimmista liiketoimista.

Ja se vaatii jo voimakkasta ideologisen uhon alle jäävää itsepetosta väittää, että USAn 2008 kriisi johtui pankkisektorin liiasta säätelystä. Samoin Islannin, Irlannin ja Espanjan kriiseissä yksityissektorin riskinotolla oli aika suuri vaikutus. Kreikassa puolestaan poliitikkojen useamman vaalikauden ajan jatkunut äänestäjien palktsemnen johti julkisen puolen ylivelkaantumiseen.

 

[func]

Isoin ongelma minusta on se, että taloutta säädellään poliittisin perustein eikä taloustieteen mukaan. Suomessa näkee hyvin sen, että vasemmistolainen ideologia ei anna periksi veronkevennyksiä vaikka tässä taloustilanteessa ne olisivat paikallaan. Euroalueella taas huomaa miten valuuttaa ei luotu taloustieteen oppien mukaan ja siitä saatiin palkkioksi eurokriisi.

Eurotasolla nämä veivaukset kuitataan sitten onnistuneiksi "positiivisten markkinasignaalien" ansiosta. Kuinka paljon niitä manipuloidaan onkin eri jutttu...

 

[iivili]

Isoin ongelma minusta on se, että taloutta säädellään poliittisin perustein eikä taloustieteen mukaan. Suomessa näkee hyvin sen, että vasemmistolainen ideologia ei anna periksi veronkevennyksiä vaikka tässä taloustilanteessa ne olisivat paikallaan. Euroalueella taas huomaa miten valuuttaa ei luotu taloustieteen oppien mukaan ja siitä saatiin palkkioksi eurokriisi.

Taloustiede = poliitiikkaa, ihmistiedettä. Juu, on siellä ne numerot ja kaavat, jotka kuvaavat jotain pientä osaa oikeankin talouden prosesseista laboratoriossa. Taloustide ei ole sen enemmän oikeaa tiedettä kuin kasvatustiede, psykologia tai runoanalyysikään. Raha, palkka, velka ja koko pankki- ja rahoitustoiminta ovat lisäksi täysin ihmisen keksimiä ja luomia rakennelmia. Siksipä onkin suurta hulluutta kenenkään pistää samalle viivalle esim. fysiikkaa ja taloustiedettä. Yksi talouskeskuskelun ongelmista on se monopolisointi, että esim. vain ns. talouskuri on tarpeellista, että nykyisistä ongelmista selvittäisiin. Mitään muita keinoja ei nähdä. Esim. 1930-luvun lamassa tehtiin muutamia muitakin toimenpiteitä. Siitä noin 19min jälkeen asiaa tässä erinomaisessa pienessä filmissä:

Eli mua ainakin vaivaa aina ja uudelleen mustavalkoistaminen. Ei se, että rahan luominen otettaisiin yksityispankeilta valtioille ja kansallisille keskuspankeille tarvitse tarkoittaa holtittomuutta. Se ei myöskään poistaisi rakenteellisten ongelmien poistamisen tarpeellisuutta, kuten Suomen ylipaisuneen hallinnon ja sääntelyn pienentämistä ja eteläisen Euroopan korruption laittamista kuriin. Ei ole mikään pakko toimia, kuten esim. Venezuelassa, Pohjois-Koreassa tai Zimbabwessa, joten miksi pitää keskustelussa lyödä leimaa toisten otsiin ja mustavalkoistaa?

Toinen pöljyys, johon äsken itsekin sorruin, on menneisyyteen tuijottaminen ja sanominen, että "Koska tämä toimi ajassa ja paikassa X, niin se toimisi nytkin." tai "Koska tämä meni vituiX ajassa ja paikassa X, niin saletisti menisi samalla lailla vituiX nytkin.". Ihan oikeastiko muka mikään ei ole muuttunut? Eikö todellakaan automaation ja tekoälyn kehittyminen ole syönyt pois työpaikkoja ja uudet eivät ole niitä korvanneet? Oletteko varmoja, että tuo kehitys ei kiihdy lähitulevaisuudessa ja etteikö palkan, rahan ja velan roolin olisi pakko sitä myöten muuttua? En siis sano, mihin sen pitää muuttua. Se on poliittisen prosessin ja päätöksenteon asia. Siinä taas ikuinen ristiriita on se, että se, mikä voisi olla esim. 10v aikajaksolla järkevää ja oikein, ei ole 4v aikajaksolla missään nimessä poliittisesti suosittua ja näin poliitikot eivät moisia päätöksiä tee, koska hekin ovat velkavankeja, heidänkin pitää lyhentää asunto/talolainaa.

 

[iivili]

Tämä ehkäpä muutaman viime vuosikymmenen suurin talousuutinen (aika näyttää, onko se sitä, katotaan) vaikuttanee tulevaisuudessa Suomenkin talouteen:
http://rt.com/business/173008-brics-bank-currency-pool/
Ja sama suomeksi:
Venäjä kumppaneineen rimpuilee irti dollarijärjestelmästä - Talous - Verkkouutiset

Juu ja sitäkin sopii ihmetellä, miksi Brasilian kaltaisesta länsimaita laajemmasta pankkiirien ankarasta vastuusta ei ole sen enempää puhuttu Suomessa. Käsittääkseni vastaava vastuu on ollut ennen USAssakin, mutta poistettiin.

 

[iivili]

Kuka on linkkaamani filmin koostanut Ray Dalio? Ei ole Nobelia voittanut, mutta sentään Harvardissa koulutettu ekonomi ja sijoittaja:
Ray Dalio - Wikipedia, the free encyclopedia

 

[Brynjard]

Taloustiede = poliitiikkaa, ihmistiedettä. Juu, on siellä ne numerot ja kaavat, jotka kuvaavat jotain pientä osaa oikeankin talouden prosesseista laboratoriossa. Taloustide ei ole sen enemmän oikeaa tiedettä kuin kasvatustiede, psykologia tai runoanalyysikään. Raha, palkka, velka ja koko pankki- ja rahoitustoiminta ovat lisäksi täysin ihmisen keksimiä ja luomia rakennelmia. Siksipä onkin suurta hulluutta kenenkään pistää samalle viivalle esim. fysiikkaa ja taloustiedettä.

Jotain kuitenkin kertoo se, että Wall Streetin menestyneimpiä hedgerahastoja pyörittää firma joka palkkaa pelkästään matemaattis-luonnontieteellisen taustan omaavia tiedemiehiä, Renaissance Technologies. Eli ainakin rahan liikkumisesta pörssissä on löydettävissä jotain matemaattisesti mallinnettavia säännönmukaisuuksia.

Quants: the maths geniuses running Wall Street - Telegraph
Renaissance hedge fund: Only scientists need apply

"We hire physicists, mathematicians, astronomers and computer scientists and they typically know nothing about finance," Simons said in a keynote address at the International Association of Financial Engineers annual conference. "We haven't hired out of Wall Street at all."

Renaissancen tarinasta löytyy suomeksikin käännetty kirja:
Wall Streetin fysiikka

Wall Streetin fysiikka kulkee Las Vegasin kulta-ajan uhkapeleistä Yhdysvaltain valtionlaboratorioiden ja yippikommuunien kautta nykyaikaan ja kuvaa, miten fyysikot sovelsivat tiedettään osaan talouden visaisimmista ongelmista, kuten optioiden hinnoitteluun ja kupliin.

Viime aikojen kriisit johtuvat osittain mallien pettämisestä, mutta vielä enemmän ne johtuvat siitä, että erittäin maineikkaat rahoitusinstituutiot käyttivät malleja väärin. Ei ymmärretty, että malleilla on rajoituksensa ja että ne eivät toimi, kun rajat ylitetään. Vuoteen 2008 tultaessa hienostuneet mallit oli annettu ihmisille, jotka eivät ymmärtäneet, mitä varten ne olivat luotu, eivätkä edes välittäneet.

Samaan aikaan fyysikoiden johtamien, varsin tuntemattomien suojarahastojen tuotto oli jopa 2500 prosenttia 1990-luvulta lähtien. Miksi? He ymmärsivät mallinsa ja parantelivat niitä: he olivat muita fiksumpia.

Ratkaisu ei siis ollut luopua malleista, vaan kehittää niitä.

 

[PappAna]

Jotain kuitenkin kertoo se, että Wall Streetin menestyneimpiä hedgerahastoja pyörittää firma joka palkkaa pelkästään matemaattis-luonnontieteellisen taustan omaavia tiedemiehiä, Renaissance Technologies. Eli ainakin rahan liikkumisesta pörssissä on löydettävissä jotain matemaattisesti mallinnettavia säännönmukaisuuksia.

Juu, kyllähän taloudesta löytyy mateemaattisia malleja ja lainalaisuuksia. Se on ihan selvä. Iso osa niistä kuvaa hyvin jotain lyhyttä tapahtumaa, osa ennustaa pidempiaikaista käyttäytymistä jossain ympäristössä jonkun aikaa. Kun ympäristö muuttuu, täytyy mallia muuttaa. Ihmisjoukon käyttäytymistä voidaan yleensäkin mallintaa.

On ilmeisesti kuitenkin aika tavalla eri asia mallintaa pörssikursseja ja poimia matemaattisella analyysillä todennäkoisimmin lähitulevaisuudessa menestyviä yhtiöitä, kuin ohjata kansantalouden päätöksentekoa.

Täytyy muistaa, että USAn rahoitussektorin romauttaneen subprimepaketoinnin taustaltakin löytyi hyvin pitkälle viety matemaattinen teoria. Se vaan ei vastannut lopulta todellisuutta.

Käsitääkseni Suomen kansantaloudestakin on tehty pitkälle meneviä matemaattisia rakennelmia. Niiden kehittämistä on vaan jatkettava ja apua niistä varmaan saadaan samalla kun tieto lisääntyy. Itse ongelmaa ne eivät tule koskaan minusta ratkaisemaan, koska ihmisjoukon käyttäytyminen ei ole ennalta märätty.

 

[Ranger]

Taleb saattais olla hieman eri mieltä:D

 

[PappAna]

Eikö Taleb ollut nimenomaan sitä mieltä, että odottamaton tapahtuma, musta joutsen, vaikuttaa tapahtumien kulkuun?

 

[Brynjard]

Viime aikoina on alettu tutkimaan, josko osa mustista joutsenista olisikin 'lohikäärmekuninkaita', äkillisiä tapahtumia jotka antavat vihjeitä ennen ilmaantumistaan:

Dragon King beats Black Swan: Ted Talk with Didier Sornette | reszatonline

Physicists slay 'dragon kings' - physicsworld.com

 

[iivili]

Maalaisjärkikin kertoo, että subprime tyylinen kikkailu kosahtaa. Kysymys kuuluu, milloin ja vielä tärkeämpi kysymys on, mikä järki on antaa kikkailla sillä tavalla alunperinkään? Aikoinaan it-duunarina eräs San Diegosta Suomessa vieraillut kollega (jenkki siis) sanoi jo 2003-2004 paikkeilla, miten hän ja moni muu pitää ihan järjettömänä USAn velkaantumista kaikilla kolmella tasolla, kansalaiset, liittovaltio ja osavaltiot ja miten asuntomarkkinoilla on mielipuolinen meininki, että ei mitään järkeä siinä velkarahan syytämisessä ja asuntohintarallissa. Jos rivikansalainen, ihan tavallinen it-duunari oli huolestunut ja näki asian noin, niin miten ihmeessä hianot matemaatikot ja pankkiirit eivät olleet? Koska ahneus, ei se sen kummempaa ole. Samasta syystä työttömät narkit ottivat niitä subprimelainoja, koska heille sanottiin, että tää on ok ja halusivat siihen niin kovasti uskoa, että hekin voivat olla melkein porvareita ja omistaa asunnon tai jopa talon, vaikka todellisuudessa eivät tietenkään voi, eikä moisissa lainoissa mitään järkeä ollut eikä ole.

Pikkuveli on opiskellut matematiikkaa pääaineenaan, kohta maisteri ja sanoi, että varsinkin todennäköisyyslaskentaan erikoistuneet matemaatikot palkataan rahoitusalalle hyvin usein. Mikähän sen suomalaisen eläkesijoitusrahaston nimi nyt olikaan, mistä joitain kuukausia sitten lueskelin juttua, että heillä on ihan täällä Suomessakin oma alfayksikkönsä, jolla on pääsy Isojen Poikien sijoituksiin, että heille suorastaan soitetaan, että "Haluatteko tämmöiseen mukaan? Minimisijoitus olisi 50milj. €." ja että siinä on nimenomaan insinöörejä ja matemaatikkoja, ei niinkään ekonomeja mukana.

edit: Ah juu, muistelemani sijoittamisen erikoisyksikkö taisi olla Ilmarinen Alfa. Kuulemma toimii hyvin itsenäisesti, on juurikin matemaattisia erikoisosaajia ja pääosin itseoppineita, ei välttämättä missään yliopistossa taloustiedettä ikinä opiskelleita. Ehkä semmoiset tyypit osaavat sijoittaa herkemmin tilanteiden mukaisesti, eivätkä ole minkään ideologian vietävissä. Taloustieteessä kun tuntuisi jokaikisellä suunnalla olevan tietynlaisia poliittisia painotuksia, eli uskoa taustalla, ei pelkkää numeroiden murskausta ja voiton tavoittelua, mikä pitäisi olla sijoittamisessa ainoa merkitsevä asia.

 

[Dopey]

Eli ainakin rahan liikkumisesta pörssissä on löydettävissä jotain matemaattisesti mallinnettavia säännönmukaisuuksia.

Tällä on huono selittää mitään. Pörssikauppapaikkojen lukumääräinen kasvu on mahdollistanut valtavan volyymin arbitraasikauppaa nopeilla yhteyksillä. Iso osa tästä täyttää mielestäni huijauksen tunnusmerkit, ja olisi pitänyt säännellä pois. Nopein tekee riskitöntä voittoa.

 

[SIC-]

Taloustiede = poliitiikkaa, ihmistiedettä. Juu, on siellä ne numerot ja kaavat, jotka kuvaavat jotain pientä osaa oikeankin talouden prosesseista laboratoriossa. Taloustide ei ole sen enemmän oikeaa tiedettä kuin kasvatustiede, psykologia tai runoanalyysikään. Raha, palkka, velka ja koko pankki- ja rahoitustoiminta ovat lisäksi täysin ihmisen keksimiä ja luomia rakennelmia. Siksipä onkin suurta hulluutta kenenkään pistää samalle viivalle esim. fysiikkaa ja taloustiedettä. Yksi talouskeskuskelun ongelmista on se monopolisointi, että esim. vain ns. talouskuri on tarpeellista, että nykyisistä ongelmista selvittäisiin. Mitään muita keinoja ei nähdä.

Mihin talouspolitiikan pitäisi sitten perustua jos ei taloustieteisiin? Jos viet lapsesi kouluun, niin varmaan haluat, että heitä kasvatetaan kasvatustieteiden mukaan eikä opettajan mutulla.

 

[iivili]

Juu, joutaa perustua taloustieteeseen, mutta tosiaan numeroihin, insinöörimäisesti. Kataisen hallitus teki ainakin yhden budjetin, joka perustui ideologiaan ja uskoon, ei niinkään VM:n lähinnä numeroita pyörittelevien ekonomivirkamiesten (ovatko kaikki ekonomeja? onko kenties matemaatikkoja tai insinöörejäkin seassa?) laskelmiin. Ei toiminut. Asiaa ihmetteli aika iso liuta tavallisia kansalaisia, niitä VM:n virkamiehiä ja moni muu.

Ja koska taloustiede on hyvin suurelta osin ja ytimeltään ihmistiedettä ja politiikkaa, niin se pitäisi sanoa suoraan, olla asian suhteen rehellinen. Moni poliitikko ja tämänkin palstan keskustelija ei ole, vaan aina jaksaa alentuvaan sävyyn kertoa, miten meidän politiikka perustuu tieteeseen, eli taloustieteeseen ja miten esim. markkinoiden näkymätön käsi on luonnonvoima, jota ei voi vastustaa, ei kiistää, on yhtä lailla kymmeniä kertoja todeksi todistettu tieteellinen totuus kuin evoluutio. Ei ole, vaikka kieltämättä kapitalismi kokonaisuutena on viime vuosisatojen aikana ollut huikea menestystarina pääasiassa koska se tarjoaa eräälle ihmisen perusluonteen osalle hienon rauhanomaisen toteutumiskeinon, eli ahneudelle. Tämä on tärkeää, koska näin moni ahne ihminen voi keskittyä rauhanomaiseen toimintaan, eli liiketoimintaan, sotimisen sijaan. Näin on monella tavalla ja laajalti ihmiskunnalle hyvä.

Kumminkin, aina on hyvä muistaa kaiken talouden perusta, raha. Sen vanhin muoto on fiat, eli luottamukseen perustuva keksitty rahan arvo, eli velkakirja. Täten koko talousjärjestelmä perustuu täysin ihmisen keksintöön ja luomukseen ja on siitä sitten edelleen kehitelty suuntaan jos toiseenkin. Muutoksista huolimatta tuo perusasia ei ole muuttunut. Täten jos väitetään esim., ettei voida tehdä talousjärjestelmään muutoksia, koska se on tieteellinen järjestelmä, yhtä vankasti tieteellisen tutkittu ja tutkitun tiedon oikeaksi todistama kuin vaikkapa evoluutio, niin se on tarkoitushakuista muunneltua totuutta. Eipä sillä, semmoinen on vasemmalta oikealle ollut aina peruskauraa politiikassa ja poliitikkojen suista, mutta mua on ärsyttänyt se, ettei kovin moni toimittaja sitä avaa kansalaisille, ei ota selvää, haastattelee vain puhuvia päitä, jotka komppaavat dorkia poliitikkoja, vaikka ne puhuvat päät olisivat ekonomejakin. No, heilläkin on perhe elätettävänä, asuntovelkaa lyhennettevänä, joten on laulettava sen lauluja, kenen leipää syö.

Em. johtuen minusta on liian pinnallista, eikä riittävän pitkälle menevä toimenpide talouden tasapainottamiseksi se, että rikkaita verotettaisiin enemmän. Osin se on myös populistinen vaade. Mieluummin pitäisi vaatia rahan olemuksen muuttamista niin, että sitä ei kertakaikkiaan kannata kasata, että rahaa olisi järkevämpää pistää kulutukseen ja palveluiden rahoittamiseen, ei johdannaisiin ja rahastoihin makaamaan, rahaa rahan luo. Tällä hetkellä sijoittajat pistävät keskuspankkien halvalla holvaamaa rahaa juurikin johdannaisiin, osakkeisiin, rahastoihin ja noiden yhdistelmiin. Siksi ns. oikea talous (palveluiden ja tuotteiden valmistaminen) ei nouse. Toinen syy on mielestäni tuotteiden tuottamisen osalta se, että maailma on jo vuosia ollut niin montaa eri kampetta täynnä.

 

[Dopey]

Mihin talouspolitiikan pitäisi sitten perustua jos ei taloustieteisiin?

Suomessa isoilla puolueilla on omat taloustieteelliset asiantuntijansa, joiden tieteelliset näkemykset ovat vahvasti puolueen ideologian mukaan värittyneitä. Tämän päälle sitten poliitikot sotkevat tarpeensa tulla valituiksi myös seuraavissa vaaleissa. Näillä aseistettuina sitten koalitiohallituksessa tehdään kompromissi, missä kaikkien osapuolten tarve tulla valituiksi uudelleen on se tärkein prioriteetti, ellei nyt ihan kassakriisin tyylisestä hätätilasta ole kyse.

Sitten puolueettomat taloustieteilijät tutkivat tehtyjä päätöksiä ja pyörittelevät silmiään. Rinse and repeat.