Reilu 10-kertainen edustus rikollisuustilastoissa on vielä suurimmilta osin selitettävissä muilla taustamuuttujilla: työttömyydellä, alhaisella koulutustasolla, heikolla kielitaidolla, toimeentulon niukkuudella jne. Eli ei vielä tarkoita sitä, että etninen tausta suoraan selittäisi vaikkapa venäläisperäisten rikollisuutta.
Mustalaisilla, siis ihan kotoperäisillä mustalaisilla, sen sijaan on ryöstörikosten suhteen 100-kertainen edustus muuhun väestöön nähden. Siinä voi jo huoletta todeta että ryöstely kuuluu mustalaiskulttuuriin. No, romanijärjestöjen mukaan nuokin suhdeluvut selittyvät valkolaisten harjoittamalla syrjinnällä, jonka keskellä mustalaisista vääjäämättä kehkeytyy rikollisia.
Oletko nyt ihan varma että nuo taustamuuttujat eivät ole tulleet jo huomioiduksi tutkimuksessa?
tiivistelmä
"Keskeisten demografisten ja sosiaalisten taustatekijöiden huomiointi vähensi,
muttei poistanut, kantaväestön ja korkean rikollisuusriskin maahanmuuttajaryhmien
välisiä eroja rikollisuustasossa ja uhriksi joutumisriskissä."
s. 29
"
Tutkitut sosiodemografiset tekijät eivät sen sijaan selittäneet
maahanmuuttajaryhmien välisiä pahoinpitelyrikollisuuden tasoeroja juuri
lainkaan, vaan iän, sukupuolen ja tulojen vakioiminen alensi rikollisuustasoa
suhteellisesti yhtä paljon sekä korkean rikollisuustason että matalan
rikollisuustason maahanmuuttajaryhmissä (kuvio 6)."
ja
s. 32
"Iän ja tulojen vakiointi alensi Afrikasta ja Lähi-idästä muuttaneiden rikollisuustasoa
35 prosenttia, Itä-Euroopasta ja latinalaisesta Amerikasta
kotoisin olleiden 25 prosenttia. Kotikuntatyypin vakiointi ei vaikuttanut
merkittävästi yhdenkään väestöryhmän rikollisuustasoon.
Sosiodemografisten tekijöiden vakioinnin jälkeen Afrikasta ja Lähiidästä
kotoisin olleiden miesten raiskausrikollisuuden taso oli edelleen
kymmenkertainen syntyperäisiin suomalaisiin nähden, lisäksi myös seitsemän
muun maahanmuuttajaryhmän rikollisuustaso jäi tilastollisesti merkitsevästi
syntyperäisiä suomalaisia korkeammaksi. Yhdenkään väestöryhmän
rikollisuustaso ei ollut tilastollisesti merkitsevästi syntyperäisten suomalaisten
rikollisuustasoa matalampi."
ja s. 34
"Iän, sukupuolen ja tulojen vakioinnin jälkeen viiden tässä käytetyn jaotuksen
mukaisen väestöryhmän rikollisuustaso erosi tilastollisesti merkitsevästi syntyperäisistä
suomalaisista: Ruotsissa syntyneiden suomenkielisten, suomenruotsalaisten
sekä Lähi-idästä, Afrikasta ja Länsi-Euroopasta (muualta kuin
Virosta tai Ruotsista) kotoisin olleiden maahanmuuttajien. Suomenruotsalaisten
ja länsieurooppalaisten maahanmuuttajien rikollisuustaso oli syntyperäisiä
suomalaisia matalampi, muiden mainituista ryhmistä puolestaan korkeampi.
Iän, sukupuolen ja tulojen vakiointi alensi afrikkalaisten maahanmuuttajien
rikollisuustasoa 60 prosenttia. Vakiointien jälkeenkin ryhmän rikollisuustaso
oli kuitenkin nelinkertainen syntyperäisiin suomalaisiin nähden,
Lähi-idästä muuttaneiden kaksinkertainen. Kolmas ryhmä, jonka rikollisuustason
korkeutta syntyperäisiin suomalaisiin verrattuna ei voinut selittää
yksin sosiodemografisilla eroilla, olivat Ruotsissa syntyneet suomenkieliset.
Ryhmän epäillyistä puolet oli romaneja. Kotikuntatyypin vakioinnilla
ei ollut merkittävää vaikutusta yhdenkään väestöryhmän rikollisuustasoon
(kuvio 8)."