Miten maamme talous oikein saadaan kuriin?

[pååtta]

Minkä helvetin ammatin kysyntä ja tarjonta ja eritoten palkat määräytyy markkinaehtoisesti. Lääkäreiden? :D

 

[erkjetter]

Niin, Finnairhan on vaikeuksissa kansainvälisessä kilpailussa tässä taloustilanteessa. Esimerkiksi Norwegian on käyttänyt Suomen lennoilla Virosta henkilöstöfirmoilta vuokrattuja lentäjiä ja matkustamohenkilökuntaa. Työttömäksi koulutettavien lentäjien yhteydessä tietysti yleensä keskustellaan lähinnä siitä, rekryääkö Finnair vai ei, ja millä ehdoin.

Vertailtaessa henkilöstökuluja huomataan ettei ne henkilöstökulut olekkaan mitkään mahdottomat eurooppalaisiin kilpailijoihin nähden. Finnair vaan on valinnut strategiakseen aasian ja sinne verrattuna ne henkilöstökulut näyttää rumilta. Eikä se virolainen vuokratyövoima ole Norwegianista autuasta tehnyt. Edellisessä tulosjulkistuksessa Norwegian otti turpaan aika julmin luvuin.

 

[voidi]

No onhan nuo esim. ahtaajien palkat ihan naurettavan korkeat. Ei se nyt kovin vaativaa työtä ole, eikä koulutukseenkaan tarvitse "tuhlata aikaa" Ei kyllä löydy mitään ymmärrystä multa tällekään lakolle. Olisivat tyytyväisiä.

Samoin joku veturin penkillä kahvaa eestaas vääntäjän ja lentäjän vertaaminen on ihan typerää. Onhan se nyt selvää, kumpi työ ja erityisesti koulutus vaatii hakijalta enemmän paukkuja. Tämä nyt lähinnä Puolustusvoimien ohjaajien opiskelua vierestä seuranneen kommentti. Täyttyy perus insinöörin oppimäärä aika nopeasti, ja sen lisäksi pitäisi vielä osata lentääkin.

Katsoiko kukaan muuten ylen aamu tv:tä tänään? Joku keskustan idiootti halusi varallisuusveron takaisin... Ei hyvä luoja Suomi.

 

[erkjetter]

Samoin joku veturin penkillä kahvaa eestaas vääntäjän ja lentäjän vertaaminen on ihan typerää. Onhan se nyt selvää, kumpi työ ja erityisesti koulutus vaatii hakijalta enemmän paukkuja..

Ehkä. Ehkä siksi se lentäjien liksakin on korkeampi. Hienoa vaan kun jengi laukoo jotain "itsestäänselvyyksiä" joiden ainoa perustelu on "onhan se nyt selvää", vaikka loppupeleissä mitään tietoa asioista ei ole ;)

En siis ole erimieltä kanssasi siitä kumpi on vaativampaa. Lähinnä perustelusi, tai niiden puute, ihmetyttää.

Katsoiko kukaan muuten ylen aamu tv:tä tänään? Joku keskustan idiootti halusi varallisuusveron takaisin... Ei hyvä luoja Suomi.

Muutenkin aika säälittävää kun monesta asiasta saadaan ihan elämän ja kuoleman kysymyksiä joilla ratkaistaan koko soppa. Tässä maassa vedetään muutenkin niin vitusti välistä ettei ketään enää kiinnosta yrittää. Järjestys on mielestäni lähtökohtaisesti väärä. Ensin pitäisi keventää työn ja pääomatulojen verotusta ja vasta sitten odottaa että verokertymä nousisi kasvaneen kulutuksen ja työnteon myötä. Nyt odotetaan että ne verorahat saadaan ikuisella kiristämisellä ja rankaisemisella ja vasta sitten helpotettaisiin työntekijöiden ja omistajien taakkaa.

 

[Mattih3]

Minkä helvetin ammatin kysyntä ja tarjonta ja eritoten palkat määräytyy markkinaehtoisesti. Lääkäreiden? :D

No esimerkiksi. Tässä tietysti se työntekijöiden tarjonta on liian pientä, johtuen typeristä poliittisista päätöksistä, eli lääkisten sisäänottomääristä.

Myöskin monella matalapalkka-alalla sanoisin että tilanne on jotankuinkin sama. Siivoojia, kaupan kassoja, varastomiehiä, tarjoilijoita jne on melko helppo palkata, ja siten palkat pysyvät alhaalla ja työehdot työnantajan kannalta edullisina. Sama koskisi ahtaajia, jos nämä eivät voisi lakoillaan aiheuttaa niin paljon tuhoa. Ja hehän eivät voisi, jos lakkoilijat saisi vain pistää pihalle ja ottaa jonosta uudet tekijät tilalle paremmalla motivaatiolla.

Siivoojan ja ahtaajan ammatissa ei ole kertakaikkiaan mitään muuta eroa kuin se, että ahtaajan lakko aiheuttaa nopeammin ja enemmän taloudellista vahinkoa. Oikeudenmukaista olisi, että tämä ahtaajille annettu poliittinen ase otettaisiin heiltä pois irtisanomissuojaa heikentämällä, jolloin he asettuisivat samalle viivalle muiden vastaavien ammattikuntien kanssa.

 

[voidi]

Ehkä. Ehkä siksi se lentäjien liksakin on korkeampi. Hienoa vaan kun jengi laukoo jotain "itsestäänselvyyksiä" joiden ainoa perustelu on "onhan se nyt selvää", vaikka loppupeleissä mitään tietoa asioista ei ole ;)

En siis ole erimieltä kanssasi siitä kumpi on vaativampaa. Lähinnä perustelusi, tai niiden puute, ihmetyttää.

Totta turiset. En tiedä juuri mitään veturinkuljettajien hommasta. Mutta raiteilla ne junat kulkee yhteen suuntaan tai toiseen. On se vähän eri tilanne kuin 10 kilometriä ylempänä

Molemmat on kyllä niin vastuullisia hommia, että palkan suokin olla kunnossa.

 

[Kaapeli]

Minkä helvetin ammatin kysyntä ja tarjonta ja eritoten palkat määräytyy markkinaehtoisesti. Lääkäreiden? :D

Meillä rakennusalan insinöörien ylempien toimihenkilöiden työehtosopimuksessa ei minusta ole mitään taulukopalkkoja lainkaan, vaan jokainen neuvottelee palkkansa yksilöllisesti työnantajan kanssa, jolloin se voi olla melkein mitä vaan välillä vaikkapa 1500 - 10 000 (itse esimerkiksi tein työharjoittelua 1700e kuussa, vaikka olin periaatteessa työnjohtaja ja toimihenkilö-tessillä). Samat työehtoneuvotteluissa sovitut prosentuaaliset pienet korotukset saadaan toki kaikki vuosittain henkilökohtaisesti neuvoteltavien päälle. Sama taitaa koskea aika yleisesti toimihenkilöiden sopimuksia.
Eikö tuo ole jo aika markkinavetoista?

 

[kodari76]

Onko nyt niin, että:
opettaja -> ökypalkka
ahtaaja -> ökypalkka
lentäjä -> ökypalkka
veturinkuljettaja -> ökypalkka
lääkäri -> ökypalkka
siivooja -> palkka juurikin kohdillaan

Eikä kukaan keskustelijoista a) tiedä yo. palkkaa b) tiedä mitä ne tekevät oikeasti töikseen tai c) edes tunne ketään jonka naapurin serkku olisi ao. ammatin harjoittaja?

Sitäpaitsi ahtaajien lakko ei koskenut palkkoja. Vaan sitä, että joku jamppa oli saanut paperilapun, minkä sisältöä ei halua jakaa mutta perkele. Opetetaan suomalaiset kapitalistit niin, ettei joku jostain toisesta maasta enää lähetä lappuja. Minkä sisältöä en kerro.

 

[pååtta]

Meillä rakennusalan insinöörien ylempien toimihenkilöiden työehtosopimuksessa ei minusta ole mitään taulukopalkkoja lainkaan, vaan jokainen neuvottelee palkkansa yksilöllisesti työnantajan kanssa, jolloin se voi olla melkein mitä vaan välillä vaikkapa 1500 - 10 000 (itse esimerkiksi tein työharjoittelua 1700e kuussa, vaikka olin periaatteessa työnjohtaja ja toimihenkilö-tessillä). Samat työehtoneuvotteluissa sovitut prosentuaaliset pienet korotukset saadaan toki kaikki vuosittain henkilökohtaisesti neuvoteltavien päälle. Sama taitaa koskea aika yleisesti toimihenkilöiden sopimuksia.
Eikö tuo ole jo aika markkinavetoista?

No tottakai oma palkka on puhtaasti markkinoilla määräytynyt ja siksi korkea että on niin kova ammattilainen. Poistetaan akavat ja tekit ja uil vai mikä se oli ja katsotaan paljon liksa on sitten. Ai niin ja poistetaan kaikki pätevyysvaatimukset kum sellainen on sosialismia.

 

[PappAna]

No tottakai oma palkka on puhtaasti markkinoilla määräytynyt ja siksi korkea että on niin kova ammattilainen. Poistetaan akavat ja tekit ja uil vai mikä se oli ja katsotaan paljon liksa on sitten. Ai niin ja poistetaan kaikki pätevyysvaatimukset kum sellainen on sosialismia.

Niin, eipä kai palkat ihan hirveästi markkinoilla määräydy. Voidaan kai ajatella enemminkin niin päin, että selainen työ pakenee Suomesta, jonka teettäminen ei täällä kannata. Sitten on koko joukko työtä, jossa palkka tosiaan, ihan kuten sanot, määräytyy sen mukaan kuinka suuri kiristysvoima sen alan ammattiliitolla on. Jos on härski liitto, niin sitten myös kiristetään. Jotenkin ei tunnu reilulta.

 

[Kaapeli]

No tottakai oma palkka on puhtaasti markkinoilla määräytynyt ja siksi korkea että on niin kova ammattilainen. Poistetaan akavat ja tekit ja uil vai mikä se oli ja katsotaan paljon liksa on sitten. Ai niin ja poistetaan kaikki pätevyysvaatimukset kum sellainen on sosialismia.

Ei ainakaan meikäläisen hommissa paljo liikuttaisi, vaikka poistettaisiinkin. Firmassa neuvoteltu yleensä paikallisesti asioista muutenkin ja paremmilla ehdoilla kuin TES:ssä. Oikeastaan TES:stä on ollut jopa haittaa, kun esimerkiksi pakottavat pitämään kalenterivuotena kaikki vuosilomat, vaikka työntekijä ei niin itse edes haluaisi erinäisistä syistä (töitä olisi hyvä tehdä silloin kun niitä on ja pitää lomat kun ei ole, niin molemmat osapuolet hyötyvät).

Mutta kuinka pätevyysvaatimukset liittyvät sosialismiin tai edes kapitalismiin?

 

[S-kolmonen]

Ei se mikään liikepankkien yksinoikeus ole. Kyllä valtio saa ottaa luottoa ihan mistä huvittaa. Obligaatioilla se esimerkiksi ottaa sitä vaikkapa kansalaisilta, kunnilta, toisilta valtioilta jne. Mutta se ei ole ratkaisu, että rahaa vain printataan, kun ne loppuvat kesken.

On se. Keskuspankista lainattava raha on pankkien välistä selvitysvaluuttaa, jolla EKP saa luotottaa ainoastaan liikepankeja, jotka välittävät sitä yrityksille, kotitalouksille ja valtioille. Jos Euro-alueella valtiolla olisi luotollinen tili, voisi se suorittaa menonsa yksityisen sektorin toimijoiden käyttämien liikepankkien kanssa keskuspankkirahalla. Tässä tilanteessa maksukyvyttömyysriskiä ei olisi ja talouspolitiikka voitaisiin virittää suhdanteita tasaavaksi. Mitä helvettiä, raha loppuu kesken? Mitä käsitän väärin vai väitätkö, että keskuspankilta sen oma valuutta?

Mikä poliitikkojen intressi nyt on ylipäätään tehdä mitään? Esimerkiksi "talousdemokraattien" intressi tähän valtion oman rahan holtittomaan painamisen ajamiseen on puhtaasti se, että he uskovat sillä valtion voivan toimia velattomasti eläen samalla kuitenkin yli tulojensa. Väitätkö ettei tämä aiheuttaisi inflaatiota ja massiivisen ulkomaanvaluuttapulan (sekä sitä kautta pulan hyödykkeistä), kun valtio ryhtyisi kattamaan meillekin kertyneen kymmenien miljardien budjettiylijäämän laskemalla vain lisää rahaa liikenteeseen omin nokkineen?

Valtion ei tarvitse olla velaton, kun se selviytyy maksusuorituksistaan, sillä on aina luotollinen keskuspankin tili ja talouskasvu syö velkaa noususuhdanteessa. Väitän, että vuosiakin velkaantuminen ei aiheuta hyperinflaatiota, jos talouden kysyntä on vajaata ja tätä luokkaa. On huomioitava muutkin sektorit. Aivan hyvin valuutta voi heikentyä, mutta niin sen on hyväkin ''normaalitilanteessa''.

Sijoittajat ovatkin näyttäneet luottamuksensa näihin "talousdemokraattien" ihailemiin Venezuelaan, Zimbabween, Pohjois-Koreaan ja muihin harvoihin hörhöihin, jotka ovat "talousdemokraattien" periaatteita kokeilleet käytännössä.
Miksi siis tietentahtoen hypätä kaivoon perässä?


Sinulle ei kelpaa nykyiset esimerkit (joita tuossa yllä lueteltiin) eikä menneetkään (joita riittää antiikin ajoista aivan viimevuosiin). Hoet vain, että "no kyllä se enskerralla onnistuu", niinkö? Vai olisiko sinulla kenties itselläsi esittää jokin esimerkki "talousdemokratian" toimivasta soveltamisesta reaalimaailmassa?

Näissä jokaisessa luettelemassasi maassa on ollut jokin muu koko ennestään epävakaata yhteiskuntaa ravisteleva ongelma. Zimbabwe on sotien runtelema kehitysmaa, jossa ei ollut tuotantokapasiteettia, joka olisi voinut reagoida rahan tarjonnan kasvuun. Venezuela ja Pohjois-Korea eivät ole mitään demokratian perikuvia, joten talouden perseily on hyvin mahdollista ilman, että päättäjät saavat lähteä, sekä ulkopolitiikan suhteet ovat kuralla. Weimarin Saksassa taas oli suuret velat, jotka oli tarkoitus sulattaa, ja tuotantokapasiteetti oli sielläkin tuhoutunut tai menetetty voittajavaltioille. Väitätkö todella, että nämä ovat vertailukelpoisia kehittyneisiin länsimaihin ja Euro-alueeseen? Ja otetaan tosiaan huomioon edelleen se, että talouden mittarit ovat kehittyneet näistä ajoista.

Sijoittajat nimenomaan luottavat valtioihin, joilla on selvä rahapoliittinen suveriniteetti. Jopa Euroopan kriisimaiden valtioiden velkakirjojen korot laskivat melkoisesti, kun EKP vihjasi mahdollisesti ostavansa niitä - siitä huolimatta, että mandaatti ei myönnä (sitä kylläkin on jo rikottu).

Kun hoet tuota ikävältä kalskahtavaa ''talousdemokraatti''-sanaa, niin en edes tarkalleen tiedä, mitä he vaativat ja harva taloustieteen akateeminen heidän porukoissaan taitaa pyöriä. Ennemmin tässä kaikessa on kyse jonkinlaisen suhdannepolitiikan ja keynesin uudesta tulemisesta. Aktiivinen suhdannepolitiikka on tarpeellista, koska talouden tila on todella kysyntälähtöinen, ja ainoastaan julkisella valuutan omistajalla on mahdollisuus lisätä rahavirtojen määrää.

Juuri näin on toimittu. Jos kasvava valtionvelka ja tulojen sekä menojen tasapainottaminen oli aika vahva motivaattori pitää narut jotenkuten käsissä, niin näiden ongelmien "ratkaiseminen" vain painamalla lisää rahaa on ollut poliitikoille kautta aikain liian herkullinen oikotie käytettäväksi hetkelliseen kansansuosioon. Etenkin, kun kaikki "talousdemokratiaa" ja muita sosialismin muotoja kannattavat ovat yleensä olleet talousosaamiseltaan idiootin tasolla, koska eihän tuota kukaan uskottava taloustieteilijä taida juuri kannattaa.
Ja sitten kun kaikki menee vikaan, niin syytetään kapitalisteja, mustaa pörssiä, Yhdysvaltoja ja millon mitäkin.

Toimivissa läntisissä demokratioissa asiat sössivillä on heikot mahdollisuudet jatkokaudelle. Ja vaikka budjettirajoitteesta eroaminen ei mitään sääntöjä menojen osalta välttämättä vaadi, niin ainahan voidaan luoda lait, joiden mukaan esimerkiksi alijäämää ei saa lisätä talouskasvun ja inflaation ylittäessä tunnusluvun x.

 

[PappAna]

Euro on "valuutta vailla valtiota", kuten Sixten Korkman osuvasti asian ilmaisi. Valtio, jolla on oma valuutta ja keskuspankki, voi myydä velkapapereitaan omalle keskuspankilleen rahoittaakseen budjettivajettaan. Euromaat eivät voi näin tehdä. Niiden on myytävä velkapapereitaan liikepankeille tai muille instituutioille.

Alan päästä S-kolmosen ja Pååttan jutuista vähän paremmin perille. Järkytyksekseni heidän tarinoissaan on järkeä.

Minusta on aika loogisesti perusteltu myös miksi inflaatio ei kiihdy vaikka rahan määrää lisätään. Kun tuotantokapasiteettia on käytössä ja vallitseva työttömyysaste ylittää rakenteellisen työttömyyden tason ja vielä tuonti reagoi hirveän nopeasti, niin miksi hinnat nousisivat? Tavaroiden ja palveluiden määrä kasvaa nopeasti vastamaan lisääntynyttä rahan määrää hyvin nopeasti ja joustavasti. Eikö tämä ole klassisenkin teorian mukaista: rahan määrän tulee vastata markkinoilla olevien tavaroiden ja palveluiden määrää?

Mikäli maan kilpailukyky on heikko, valuu valtion velkarahoitus tietenkin tuontiin. Tätä ei jostain syystä näytä juuri kukaan pitävän huolestuttavana.

 

[S-kolmonen]

Euro on "valuutta vailla valtiota", kuten Sixten Korkman osuvasti asian ilmaisi. Valtio, jolla on oma valuutta ja keskuspankki, voi myydä velkapapereitaan omalle keskuspankilleen rahoittaakseen budjettivajettaan. Euromaat eivät voi näin tehdä. Niiden on myytävä velkapapereitaan liikepankeille tai muille instituutioille.

Alan päästä S-kolmosen ja Pååttan jutuista vähän paremmin perille. Järkytyksekseni heidän tarinoissaan on järkeä.

Kiva kuulla, että täällä ainakin luetaan tekstejä ajatuksella. Itselle ihan sama, mitä poliittisesti kannattaa, mutta jotain todellisuuden ilmiöitä suhdannepolitiikasta ja rahatalousjärjestelmästä tulisi tietää ja tunnistaa - ainakin jos niillä perustelee talouspolitiikan linjauksia.

Minusta on aika loogisesti perusteltu myös miksi inflaatio ei kiihdy vaikka rahan määrää lisätään. Kun tuotantokapasiteettia on käytössä ja vallitseva työttömyysaste ylittää rakenteellisen työttömyyden tason ja vielä tuonti reagoi hirveän nopeasti, niin miksi hinnat nousisivat? Tavaroiden ja palveluiden määrä kasvaa nopeasti vastamaan lisääntynyttä rahan määrää hyvin nopeasti ja joustavasti. Eikö tämä ole klassisenkin teorian mukaista: rahan määrän tulee vastata markkinoilla olevien tavaroiden ja palveluiden määrää?

Inflaatio johtuu juuri siitä, että kysyntä ja rahavirrat taloudessa kasvavat nopeammin kuin tuotantoa pystytään lisätä. Liikepankkien myöntämä velkahan on ihan yhtä inflatoorista kuin suora keskuspankin luototus valtiolle, joka kuluttaa. Ylilyöntejä on sattunut taloushistoriassa runsaasti yksityiselläkin sektorilla, vaikka maksukyvyttömyys on uhka, joka välillä unohtuu. Joka tapauksessa jonkinlaista suhdanteita tasaavaa finanssipolitiikkaa siis tarvitaan. Olettaen, että jyrkät nousut ja laskut eivät ole tavoitteina.

Mikäli maan kilpailukyky on heikko, valuu valtion velkarahoitus tietenkin tuontiin. Tätä ei jostain syystä näytä juuri kukaan pitävän huolestuttavana.

Kelluvien valuuttakurssien tilanteessahan heikon kilpailukyvyn valtion valuutan kysyntä vähenisi ja valuutan arvo heikkenisi. Tuontitavara kallistuisi, mikä jo tasottaisi vaihtotaseen vaihteluja sekä auttaisi kotimarkkinoiden tilannetta. Tällaista mekanismiahan ei ollut esimerkiksi Kreikassa, joka sitten veti yli ja ympäri halvalla saksalaisella ja ranskalaisella luotolla.

 

[D.Yates]

Välillä hankala hahmottaa mistä nuo viralliset inflaatioluvut nykäistään. Hintaindekseistähän ne virallisen selityksen mukaan tulee, mutta jotenkin ei tunnu osuvan yhteen todellisuuden kanssa. Esim asuntojen hinnat on nousseet pitkään 6% vuosivauhtia, ruuan hinta noussut lyhyessä ajassa 20% ja palkat nousseet kymmenessä vuodessa 50%. silti virallinen inflaatio on paria prosenttia per vuosi. It does not make sense.

 

[timse]

Joku lähde tälle? Että käräjäoikeus on määrännyt purkamaan lastin ja/tai tuominnut toimen laittomaksi.

Venäläisvarustamo yrittää ratkaista aluskiistan oikeusteitse | Yle Uutiset | yle.fi

"Käräjäoikeus on tehnyt venäläisvarustamoa edustavan asianajotoimiston hakemuksen perusteella väliaikaisen päätöksen, jossa satamatyöntekijät on määrätty lopettamaan kiistan kohteena olevan aluksen saarto 50 000 euron sakon uhalla. Asianajotoimiston mukaan työntekijät eivät ole kuitenkaan noudattaneet oikeuden päätöstä. Varustamo vaatii nyt, että uhkasakko pannaan toimeen."

Lakkohan on jo ohitse... ja mikä huvittavinta, venäläislaivan lasti ilmeisesti purettiin, tai ainakin sen purku aloitettiin jo sen lakon aikana. Eli kaikki muu seisoi, paitsi lakon aiheuttaneen laivan purku.

Yhdeksi sulaksi ay-liikkeen hattuun jäänee tämä tapaus, kukaan tätä enää muista viikon päästä. Niinkuin yleensäkin, kukaan ei enää lakkoja muista siinä vaiheessa kun lehdessä on pienellä juttu jostain 6-12kk sitten olleesta lakosta jonka laittomuudesta on viimein tullut päätös.

 

[pååtta]

Ei ainakaan meikäläisen hommissa paljo liikutmarkkinoillapoistettaisiinkin. Firmassa neuvoteltu yleensä paikallisesti asioista muutenkin ja paremmilla ehdoilla kuin TES:ssä. Oikeastaan TES:stä on ollut jopa haittaa, kun esimerkiksi pakottavat pitämään kalenterivuotena kaikki vuosilomat, vaikka työntekijä ei niin itse edes haluaisi erinäisistä syistä (töitä olisi hyvä tehdä silloin kun niitä on ja pitää lomat kun ei ole, niin molemmat osapuolet hyötyvät).

Mutta kuinka pätevyysvaatimukset liittyvät sosialismiin tai edes kapitalismiin?

Taitaa nuo pätevyysvaatimukset olla valtion määrittelemiä. Vapailla markkinoilla kuka tahansa voi perustaa vaikka lääkärinpraktiikan ja markkinat päättävät pärjääkö vai ei.

- - - Updated - - -

Itseasiassa monet ongelmat ratkeaisivat jos keski-ikäisiltä naisilta kiellettäisiin sdp:n jäsenyys. Kyseinen ryhmä vastuussa 90% pikkumaisista kieltolaeista ja muista typeristä säännöistä.

 

[Kaapeli]

Taitaa nuo pätevyysvaatimukset olla valtion määrittelemiä. Vapailla markkinoilla kuka tahansa voi perustaa vaikka lääkärinpraktiikan ja markkinat päättävät pärjääkö vai ei.

"Vapailla markkinoilla" kuluttaja katsoisivat todistuksestasi mistä olet tutkintosi saanut ennen palvelujen ostamista keneltä hyvänsä lääkäriksi itseään kutsuvalta sekä laatupraktiikat hankkisivat ulkopuolisen luotettavan tahon laatusertifikaatin (jossa siis varmistetaan, että henkilöstö on pätevää ja tuote hyvä). Laatusertifikaatiot on nykyäänkin oikeastaan käytäntönä palvelujentuotannossa, koska se on valtioista (nekään kun eivät kaikkialla ole aina kovin luotettavia) riippumaton tapa arvioida esimerkiksi ylikansallisten ja ulkomaisten toimijoiden luotettavuutta sekä laatua, kun tehdään bisnestä yli kansallisten rajojen.

Mutta eipä tuo minua häiritse, että valtiokin asiaa valvoo. Se on minusta valtion niitä parempia puolia monien turhien ja jopa haitallisten säännöstelyiden seassa.

 

[pååtta]

Pointti siis lähinnä se, että oma palkka saattaisi olla jotain ihan muuta mitä "ammattilaisena" kuvitellut.

 

[PappAna]

Välillä hankala hahmottaa mistä nuo viralliset inflaatioluvut nykäistään. Hintaindekseistähän ne virallisen selityksen mukaan tulee, mutta jotenkin ei tunnu osuvan yhteen todellisuuden kanssa. Esim asuntojen hinnat on nousseet pitkään 6% vuosivauhtia, ruuan hinta noussut lyhyessä ajassa 20% ja palkat nousseet kymmenessä vuodessa 50%. silti virallinen inflaatio on paria prosenttia per vuosi. It does not make sense.

Olen ihmetellyt ihan samaa. Ainakin se hintakori, jolla indeksi lasketaan on tavallisen keskiluokkaisen ihmisen kannalta vääristynyt.

Asiaa voi selittää se, että on vaikea mieltää taaksepäin prosentuaalista kasvua. Penistäkin prosenteistä kertyy prosenttia prosentin päälle kerrottuna iso luku. Toinen selittävä tekijä voisi ehkä olla, että hinnat kehittyvät eri alueilla eri tavalla. Asuntojen hinnat eivät ole maakunnissa niin kauheasti nousseet.

En kyllä usko, että sekään selittää tuota inflaatiovauhdn pienuutta.