Miten maamme talous oikein saadaan kuriin?

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja Timba79
  • Aloitettu Aloitettu
Meta title: Miten maamme talous saadaan kuriin?

Meta description: Ketju Suomen talouden tasapainottamisesta: menoleikkaukset, verotus, velka, rakenneuudistukset, poliittiset linjat ja omat ratkaisuideat.


Maailmalla riittää sen verran reilusti väkeä, että Suomen kokoisella pikkumaalla ole mitään ongelmia löytää markkinoilta vetoa, jos vain kykyä tuottaa kilpailukykyisiä tuotteita löytyy. Ikävä kyllä sääntely on kuristanut maan niin heikkoon happeen, että tuo kilpailukyky on suurelta osin menetetty. Sitä ei saada takaisin rahaa jakamalla.

Muutenkin tuollainen "ei kellään rahaa ostaa yhtään mitään" -on satukirjasta repäisty visio. Ostokykyisiä väkeä löytyy kyllä joka maasta. Mielenkiintoista on kuitenkin se, mihin maihin ostosten rahat valuvat.

Hyvinvointia on menetetty jo pitkään verrattuna esimerkiksi Itämeren rantojen muihin maihin verrattuna nousu- ja laskukausina. Samaa polkua pidemmälle kulkemalla hyvinvointia tullaan menettämään lisää.

Miksi "ei kellään ole rahaa ostaa mitään" on satukirjasta repäisty. Täällähän kilpaa huudetaan kuinka palkkoja pitää laskea, että Suomeen kukaan investoisi mitään ikinä. Jos suomessa tehdään sisäinen devalvaatio ja muut maat seuraavat perässä, niin toistan itseäni, että mitä sitten tehdään?

Kuinka kreikan taloutta on auttanut väki jolla on ostokykyä? Kun keskiluokka kyykkää, sillä 1%:n porsche ostoksilla ei ole mitään merkitystä talouden kannalta.

On oikeastaan surullista lukea suurimman osan neoliberalistisia kommenteja täällä palstalla. Mitä Suomessa on muuttunut radikaalisti sitten vuoden 2007, jolloin meni vielä lujaa? Myönnän, että palkkataso nousi hieman liikaa vuosikymmenen lopulla, mutta toisaalta yhteisöveroa on laskettu 26%:sta 20%:iin.

Se mitä viime vuosina on tapahtunut, on se, että Suomen vientiteollisuuden ylivoimaisesti tärkein markkina-alue, Eurooppa, on meidänkin hallituksen ajaman austerity politiikan johdolla ajettu lamaan. Vientivetoiselle maalle kuten Suomi tämä on hankala paikka, varsinkin kun Venäjän talouskaan ei ole hyvässä hapessa. Suomella on myöskin valitettavasti ollut vienti pitkälti riippuvainen tuotteista, jotka eivät mene enää kaupaksi. Paperiteollisuutemme on hyvin paino- ja kirjoituspaperipainoitteinen, ja näiden tuotteiden kysyntä on lähtenyt jyrkkään laskuun 2009 kriisin jälkeen, jolloin mainosrahat, jolla paperit maksetaan ovat siirtyneet voimalle elektroniseen mediaan. Monikaan Suomen tehtaan sulkeminen ei olisi jäänyt tapahtumatta, vaikka paperimiesten palkka olisi sen 20%-30% pienempi, jos yhdenkään. Toki työvoimakustannus on vaikuttanut, mutta suurena tekijänä on myös se, että Suomessa on likimain Euroopan halvinta sulkea tehtaita.

Toinen merkittävä seikka on ollut Nokian hiipuminen, voisi todeta, että Ipad ja Iphone niitti kuolemaa Suomen paperi -että metsäteollisuudessa. Kummassakaan näissä ei suomalaiset palkkakustannukset ole ollleet pääroolissa.

Voidaan myös todeta, että Suomeen tuskin missään tapauksessa kannattaa investoida kovinkaan työvoimavaltaiseen teollisuuten, ja pitkällä aikavälillä automaatio vielä tulee vähentämään työvoimakustannusten osuutta pääomavaltaisillakin aloilla, joten en näe palkkatasoa kovin suurena ongelmana. Äänekoski, anyone?

Nyt jos alamme Euroopan maiden kesken tosissaan kilpailemaan palkoilla ja veroilla, tästä ei tule lasta eikä paskaa, vaan homma karahtaa täysin kiville. On vain kaksi vaihtoehtoa: joko Suomi eroaa Eurosta tai EKP rupeaa rahoittamaan jäsenvaltioiden vajeita suoraan.
 
5) Poistetaan maataloutuki

Tällä tempulla Suomesta loppuisi ruuantuotanto välittömästi ja tämän myötä menetettäisiin kymmeniä tuhansia työpaikkoja ja autioitettaisiin maaseutu, ellei sitten nosteta tuottajahintoja huomattavasti->ruuan hinta nousee pilviin. EU:n myötä tuottajahinnat on niin alhaiset, että ruuantuotantoa on pakko subventoida, jotta joku sitä viitsii tehdä. Suomessa ei ole sellaista maatilaa, joka tuottaisi voittoa ilman maataloustukia. Jotain kertoo sekin, että kaikkialla EU:ssa joudutaan näitä tukia maksamaan jotta ruuantuotanto pysyy pystyssä. Maataloustukia on helppo kritisoida, jos ei ole yhtään asiaan perehtynyt. Fakta on kuitenkin, että päätoiminen maanviljelijä tienaa n. 4-8 euroa tunnilta ja työpäivät on yleensä +10 h. Ennen tätä on kuitenkin pitänyt investoida satoja tuhansia, jopa miljoonia siihen omaan työpaikkaan.
 
Eipä vieläkään tullut vastausta, että kuka ne kilpailukykyiset tuotteet ostaa jos kellään ei ole rahaa. Mitä tuohon hyvinvointivaltioon tulee niin eiköhän siihen suuntaan taas kohta siirrytä kun vapaa markkinatalous on saanut aikansa jyllätä. Toivottavasti ei tarvitse sotia sentään niinkuin aikaisemmin.

Sieniäkö oot syöny? Eihän tässä markkinataloudessa ole mitään vapaata ollut pitkään aikaan, hyvinvointiyhteiskunta sen sijaan on jyllännyt täysillä. Koskaan ei ole kaikista heikoimmilla mennyt näin hyvin.
 
Oikeastaan meidän pitäisi panostaa enemmän korkean arvolisän yrityksiin. Tarkoitan siis, ettei enää väkisin sorvata valurautapannuja vaan suunnitellaan ja valmistetaan vaativampia tuotteita. Hyvä laatu sekä toimitusvarmuus ovat ne, millä parhaat firmat pärjäävät.

Tässä on kovin monta ongelmaa.

Ensinnäkin, ei ole mitään meitä. Jos valtio alkaa leikkimään sijoittajaa, niin se tarkoittaa vain sitä että kannattavilta yrityksiltä otetaan rahaa ja annetaan sitä kannattamattomille. Ei hyvä. Pääomat liikkuvat nykyään globaalisti ja sijoittavat ne korkean arvonlisäyksen yritykset sinne, minne kannattaa. Eli Suomenkin pitäisi kilpailla näistä pääomista, luoda kilpailukykyinen paikka, minne yritykset haluaisivat tehtaansa perustaa.

Toisekseen pitää muistaa, että suomalaiset eivät ole mitenkään maatiaisihmisistä geneettisesti poikkeavaa superrotua, joten ei meillä oikeasti ole niitä huippuinsinöörejä niin paljon, että koko kansan hyvinvointia voisi rakentaa niiden varaan. Meillä on oikeasti paljon porukkaa, jonka kyvyt ja ammatilliset ambitiot ovat sitä luokkaa, että joku siivoaminen, ojankaivuu ja tehdastyö ovat suurinta mitä heiltä voi odottaa. Siksi nekin hommat pitää saada kannattavaksi, sen sijaan että heikompi aines vain makaisi kotonaan tukien varassa samalla kun se keskiluokkainen insinööri vääntää toimistolla pitkää päivää ja kärsii Euroopan heikoimmasta ostovoimasta.

Julkisen sektorin leikkaamisen ei pitäisi olla mikään tavoite. Pikemminkin yksityissektori ja eritoten kannattava vienti pitää saada sille tasolle, ettei julkisia leikkauksia tarvita. Mielestäni köyhätkyykkyyn ja menköön prkl töihin asenne tuottaa vain yhteiskunnan, missä suurimmalla osalla ei ole hyvä elää. Varmasti menestyvät pärjäisivät vielä paremmin, mutta koska se olisi koko yhteiskunnalle huono, niin johtajien palkoista ym. eduista ei kannata välittää. Päin vastoin. Tällainen henkilö saattaa jopa olla yhteiskunnalle ongelma.

Tämä on itseasiassa ihan täyttä paskapuhetta.

Nimenomaan markkinatalous on kehittänyt ihmisten hyvinvointia eniten koko ihmiskunnan historian aikana, jakamalla resurssit tehokkaasti ja erikoistumisen kautta lisäämällä tuotantoa. Julkinen sektori ainoastaan hidastaa, koska se hukkaa suurimman osan päätöksien teossa tarvittavista aivoista. Kun julkinen sektori päättää jotain, sitä on miettinyt esim. 200 puupäätä Arkadianmäellä. Kun yksityinen sektori päättää jotain, sitä miettii 5 miljoonaa suomalaista ja markkinataloudessa hyvät päätökset monistuvat nopeasti, huonot unohdetaan silmänräpäyksessä (toisin kuin julkisella puolella, jossa ajetaan käärmettä pulloon milloin missäkin projektissa).
 
Tuo maataloustuki on kinkkinen. Muut EU maat käyttävät sitä ja ilman sitä kotimainen ruoantuotanto ehkä kuukahtaa. Tämä tarkoittaa omavaraisuuden menettämistä ja luonnollisesti tuontiruoan hinnan nousua. Oman maatalouden kadottua sitä ei enää muutamassa vuodessa polkaista käyntiin. Eli Euroopan muuttuessa, ehkä hajotessa mahdollisista sodista puhumattakaan me voisimme olla todellisessa kusessa. En tosin ole mikään kepulainen tai muu jyväjemmari, joten ehkä olen väärässäkin.

Tästä samaa mieltä. Sotien lisäksi täytyy varautua myös luonnonkatastrofeihin, jos Afrikasta/Australiasta ei saadakaan viljaa ja keski-Euroopassakin tulee huono sato...? Toisaalta: maataloustuet eivät välttämättä ole oikea tapa tätä korjaamaan.

Ansiosidonnaisessa on taas keskiluokan ongelma. Sen avulla insinööri voi etsiä oman alan töitä. Jos se katoaa, otetaan vastaan mikä tahansa työ mikä monessa tapauksessa tarkoittaa matalamman koulutuksen duunia. Tämä tarkoittaa vähentynyttä vapaata koulutettua työvoimaa. Ja sitten ollaan taas Bangladesh, jos kärjistetään ja pakkohan näissä threadeissa on niin tehdä ;)

Kyllä niitä töitä voi etsiä vaikka etsiessä tekisikin muita töitä.
Ehkäpä hyvä muutos olisi sellainen, että ansiosidonnainen alkaisi juoksemaan HETI kun vanha työ loppuu, ts. ei mitään kuukausien käsittelyaikoja, ei työkkärireissuja ei mitään -- irtisanomislappu ja palkkatodistus kassaan ja raha juoksemaan HETI ilman harkintaa vapauttaisi työnhakijan oikeasti hakemaan töitä eikä tappelemaan byrokratiaa vastaan. Luonnollisesti tämän ansiosidonnaisen pitäisi sitten alkaa tippumaan nopeasti, siinä ei ole mitään järkeä että paperimiehelle maksetaan paperimiehen ansiosidonnaista 2v vaikka koko paperitehdas häippäs jo ja uutta ei ole tulossa.

Julkisten palveluiden maksullisuus on lähinnä teoreettinen. Ei niitä palveluita enää juurikaan ole. Itse koeponnistin reilu vuosi sitten kunnallista terveyshoitoa. Hammaslääkärille 9kk jono. Lääkäriin pääsi 2 viikon jonolla, josta terkkarilääkäri kirjoitti lähetteen erikoislääkärille 5kk päähän. 4kk työttömyyden jälkeen pääsin taas alan duuniin, joten pystyin pyytämään kunnallista lääkäriä työntämään lähetteen perseeseen. Samalla toki esim. lasten päivähoito alkoi taas maksamaan 200€ kuussa. Joku voisi kysyä, miksi työttömän kakara on hoidossa? Siksi, että jos se ottaa sieltä pois niin menettää paikan. Tämän jälkeen ei voi töitä ottaa vastaan koska ei ole hoitopaikkaa.

Tässä on siis hyvä syy lopettaa verotus ja julkiset palvelut: ne ovat perseestä eivätkä sovellu nykyaikaiseen dynaamiseen menoon. Jos yksityinen sektori hoitaisi lastenhoidon ja hoidon järjestäminen olisi yksilön vastuulla eikä yhteiskunnan, homma kyllä toimisi. Ei missään firmassa ole riskiä paikan menettämisestä tai mikään monen kuukauden jonoja.

Näitä juttuja kannatta jokaisen kokeilla joskus itse. Avartava kokemus. Tai no varmaan moni kokeileekin jossain vaiheessa. Jää eläkkeellä, saa syövän ja huomaa ettei se valtio annakaan sitä ilmaista rahaa tai nopeaa hoitoa. Itse asiassa kaikki onkin perseestä, mutta toki siinä vaiheessa on myöhäistä valittaa, koska on työtön eläkelusmu joka saa mitä tilaa ja saisi mennä töihin prkl. :D

Jep. Mä kokeilin työttömyyttä erään kotimaisen matkapuhelinvalmistajan jälkeen vuoden verran ja huomasin, että ei se ole ihme jos meillä on kovat verot kun työttömälle kipataan rahaa sen verran. Eikä ole ihme, että jengi ei työllisty, kun aika ja energia menee virastoissa juoksemiseen.
 
On oikeastaan surullista lukea suurimman osan neoliberalistisia kommenteja täällä palstalla. Mitä Suomessa on muuttunut radikaalisti sitten vuoden 2007, jolloin meni vielä lujaa? Myönnän, että palkkataso nousi hieman liikaa vuosikymmenen lopulla, mutta toisaalta yhteisöveroa on laskettu 26%:sta 20%:iin.

Hallitus on harrastanut myötäsyklistä talouspolitiikkaa ja kiristänyt verotusta laskukaudella. Veroastetta on kiristetty koko ajan ja sillä tavalla tehty parhaansa, että saataisiin talous mahdollisimman huonoon kuntoon. Ostovoimakin koko ajan sukeltanut. Ongelma on se, että päättäjät eivät tee asioita järjen mukaan, vaan ideologian mukaan. SDP:n kanta on koko ajan ollut, että puolet veronkorotuksia ja puolet leikkauksia ja leikkaukset on olleet pääosin kuntien valtionosuuksien leikkaamista. Suomessa on aina ollut kireä verotus ja nyt kun sitä on vielä entisestään kiristetty, niin ollaan menty jo minusta sellaisen rajan yli, että ihmiset alkavat rajoittaa kulutustaan ja kiertämään veroja. Tavarat tilataan netistä, viinat haetaan Virosta, pienet remontit jne. tehdään pimeänä. Moni on menettänyt uskonsa tähän yhteiskuntaan ja verotuksen oikeudenmukaisuuteen.
 
Tällä tempulla Suomesta loppuisi ruuantuotanto välittömästi ja tämän myötä menetettäisiin kymmeniä tuhansia työpaikkoja ja autioitettaisiin maaseutu, ellei sitten nosteta tuottajahintoja huomattavasti->ruuan hinta nousee pilviin. EU:n myötä tuottajahinnat on niin alhaiset, että ruuantuotantoa on pakko subventoida, jotta joku sitä viitsii tehdä. Suomessa ei ole sellaista maatilaa, joka tuottaisi voittoa ilman maataloustukia. Jotain kertoo sekin, että kaikkialla EU:ssa joudutaan näitä tukia maksamaan jotta ruuantuotanto pysyy pystyssä. Maataloustukia on helppo kritisoida, jos ei ole yhtään asiaan perehtynyt. Fakta on kuitenkin, että päätoiminen maanviljelijä tienaa n. 4-8 euroa tunnilta ja työpäivät on yleensä +10 h. Ennen tätä on kuitenkin pitänyt investoida satoja tuhansia, jopa miljoonia siihen omaan työpaikkaan.

En usko, että loppuisi. Isot Etelä-Suomen tilat pärjäisivät aivan hyvin pelkällä EU:n tuella, vaikka kansallinen tuki lopetettaisiinkin. HYvin pärjää Eesti ja hyvin pärjää ja Ruotsikin. 4-8 euroa tunti on enemmän kuin, mitä muut yrittäjät tienaavat keskimäärin tunnilta.
 
Jos suomessa tehdään sisäinen devalvaatio ja muut maat seuraavat perässä, niin toistan itseäni, että mitä sitten tehdään?

Voidaan myös todeta, että Suomeen tuskin missään tapauksessa kannattaa investoida kovinkaan työvoimavaltaiseen teollisuuten, ja pitkällä aikavälillä automaatio vielä tulee vähentämään työvoimakustannusten osuutta pääomavaltaisillakin aloilla, joten en näe palkkatasoa kovin suurena ongelmana. Äänekoski, anyone?

Nyt jos alamme Euroopan maiden kesken tosissaan kilpailemaan palkoilla ja veroilla, tästä ei tule lasta eikä paskaa, vaan homma karahtaa täysin kiville. On vain kaksi vaihtoehtoa: joko Suomi eroaa Eurosta tai EKP rupeaa rahoittamaan jäsenvaltioiden vajeita suoraan.

Siis Saksassahan työvoimakustannuksia laskettiin tällä vuosituhannella ja Briteissä tehtiin vielä rajumpi liike jo aiemmin, kun koko minimipalkka poistettiin joksikin aikaa. Ei Suomen työvoimakustannusten leikkaus johda yhdenkään Europaan maan sisäiseen devalvaatioon.

Tietenkään Suomessa ei kannata investoida työvoimavaltaiseen tuotantoon. Sehän on selvä, eikä sitä kukaan teekkään. Ongelma meillä ei ole viime vuosina ollut muutaman paperitehtaan sulkeminen vaan varsin laajan ja paljon työllistävän konepajateollisuuden alihankintaketjun häviäminen lähes tyystin.

Äänekosken tehdas, ja samanlaiset prosessiteollisuuden laitokset ovat ainoita, joita Suomeen voi yksittäisiä tulla. Äänekoskesta investointipäätös tehdään tosin vasta 2015. Mitä ne ihmiset tekevät, jotka eivät ole prosessiteollisuudessa töissä? Työllistetäänkö heidät julkiselle sektorille, kustannukset katetaan lainanotolla, ja lopuksi hokkuspokkus; "yhdellä keskuspankin tilisiirrolla kuitataan velka pois"?

Tosiasia on, että investoijilla on vaihtoehtoja laitostensa sijoituspaikoiksi. Investoija ei laita laitostaan paikkaan, jossa kustannukset ovat liian korkeat.
 
Yritan vastata sun viimeiseen kysymykseen, mutta pienella johdannolla. Voi olla, etta puhumme osittain eri asioista mutta toivottavasti tasta saa jotain selkoa...

Ma uskon muutamaan asiaan kaytannossa, jotka on mielestani erittain hyvin sovellettavissa myos isompaan contextiin:

1. Yksinkertainen on tehokasta ja kaikki monimutkainen on tuomittu epaonnistumaan.
2. Valtio on aina viime kadessa epatehokas paattamaan miten yksityisen sektorin tai yksityisen ihmisen tulee toimia. Jos jatetaan aaripaat pois, niin se tehokkuus ja vapaus tulee mielestani loytymaan enemman vapaiden kuin saanneltyjen markkinoiden puolelta.
En tiedä, ovatko nuo vain ajattelusi lähtökohtia, mutta mitä järkeä on lukita tuollaiset asetukset, kun elävässä elämässä on lukematon määrä tilanteita, joihin ei yhdeltä kädeltä voi edeltä sanoa lopputuloksen kannalta parasta toimintatapaa. Usein syntyykin jokin pragmaattisempi hybridiratkaisu, esimerkiksi terveydenhuolto, pankkitoiminta ja energia-ala. Joskus on perusteltua tavoitteen kannalta sotkea sitä sääntelyä. On paljon haitallistakin sääntelyä olemassa, mutta ei julkisen päätöksenteon väistämättömälle epäonnistumiselle, de facto, ole perusteluja.

Aletaan toteuttamaan naita kahta kohtaa nyt kaytannossa. Jos olen ymmartanyt oikein, olet puolustanut valtioiden interventioita, elvytysta ja lainanottoa, julkisen sektorin pienentamisen sijaan, right? Mielestani kaikki valtioiden interventio, ja tarkoitan talla nyt julkisen sektorin tuottamaa elvytysta, jolla uskotaan valillisesti yksityisen sektorin ja koko talouden saamaan hyotyyn, on monimutkaista, valillista ja ennen kaikkea loppukadessa tehotonta. Mista tiedan taman? Tassa tullaan siihen kaytannon ja teorian eroon, jota mielestani on vaikea selittaa, mutta yritan parhaani. Olen ollut mukana monenlaisessa busineksessa monessa maassa ja vahvat kommenttini kumpuavat kokemuksesta ja siita mika kaytannossa toimii. Aina kun yritykset ovat saaneet toimia mahdollisimman vapaasti ilman ymparilla olevaa suurta koneistoa ja byrokratiaa, ovat tulokset ollaat parhaita. Sama patee ihan yksityiseen elamaan myos. Miten valtio voisi tietaa paremmin mika mulle henk koht on parasta elamassa? Eli teoriat eivat sinallaan ole ollenkaan pahasta jos ne pystytaan yhdistamaan kaytantoon. Sen takia toin vahvasti omaa kysymystani esille siita mihin ihmisten teoriat perustuvat. Kauppakorkean kurssikirjoihin ja tutkimuselamaan vai oikeaan businekseen. Niilla kahdella on saatanallinen ero.
Taas en tiedä, miten tarkkaan olet asiaan perehtynyt, mutta: elvyytyksellä ei ole tarkoitus kaapata mitään yksityisen sektorin liiketoimintaa! Sen takia juuri, että usein markkinoilla kilpailevilla yrityksillä on enemmän tehokkaita tapoja tuottaa ratkaisuja ja investointeja, jotka ovat taloudellisesti tehokkaita. Nämä ratkaisut jäävät vain tekemättä, koska ei ole kysyntää. Valtion lisäämillä rahavirroilla talouteen, yksityinen varovaisuus ja säästämistavoite pienenee. Talous voi taas alkaa toimimaan. Ei siitäkään haittaa ole, että työttömyys vähenee ja sosiaaliset ongelmat vähenevät. Pidän tuota kokemuksesta kumpuavaa tietoa julkisen toimijan tehottomuudesta invalidina 1) koska se on subjektiivinen arkipäiväinen kokemus (toki yleistettävissä), 2) asia ei ole mikään välttämätön luonnonvoima, 3) useissa tapauksissa julkisia investointeja lisätessä ei ole haitallista, vaikka tuottavuuskehityksen kovimpaan kärkeen ei päästäisikään.

Eli sun kysymykseen siita miten "yksinkertaistettu" malli, joka perustuu ideologiaan ja intuitioon voisi olla parempi Suomelle kuin se nykyinen. En vaita, etta teemme ratkaisuja vain ideologian perusteella, mutta mun pointti ole se, etta jotta Suomi saadaan nousuun, meidan olisi annettava yksityiselle sektorillle enemman tilaa toimia ja hengittaa, jotta niita intuitioon ja business vaistoon perustuvia paatoksia voidaan tehda ja luoda uutta talouskasvua. Ei Applea tai muita kansainvaisia menestystarinoita synny minkaan talousteorian tai suuren julkisen sektorin ansiosta. Aika, paikka, ihmiset ja vahvat intuitiot/ideologiat paasevat kukkimaan koska niille on mahdollisuus syntya. Totta kai teorioita tarvitaan, mutta uskon vahvasti, etta mita pienempi ja tehokkaampi julkinen sektori meilla on, sita suuremmalla todennakoisyydella saamme synnytettya yksityisia innovaatioita ja menestystarinoita.
Varmaan todella uskomattomalle kuulostaa, mutta yritysten pitää todellakin saada tuotteensa kaupaksi, että kannattaa kehittää se uusi hieno teknologia tuotteisiin. Julkisen sektorin kuluksella on vaikutus, toimiiko talous vai ei. En siis todellakaan väitä, että virkamies olisi kehittänyt iPhonen, mutta ymmärrätkö pointin, että jokainen taloudellinen toimija kärsii, jos kysyntä ei ole vahvaa?

Tuo intuitioon perustuva talousajattelu kumpuaa juuri rahatalousjärjestelmän väärinymmärryksestä. Julkinen budjettirajoite ei ole sama kuin yksityinen, koska sellaista ei tarvitse olla. Valuutta on aina julkisen toimijan hallussa, koska emme elä hyödykerahataloudessa. Tavallisesti ajatus kulkee, että julkista velkaa ei saa olla, ja jos on, siitä on päästävä eroon. Tämä tapahtuu veronkorotuksilla tai/ja menoleikkauksilla. Veronkorotukset yhdistetään ajatuksessa yksityisen sektorin kurjistamiseen ja leikkauksia on tehtävä, koska ovat oletuksen mukaan vähemmän vahingollisia ja kyllä perse kestää ''välttämättömien'' leikkauksien edessä. Hämärään jää se, että supistava talouspolitiikka leikkaa kaikkien tuloja; vähentää voittoja, investointeja (teknologian kehitystä) ja lisää työttömyyttä. Teollisuusmaiden tapauksissa julkinen alijäämä ei vähene verotulojen vähetessä ja menojen kasvaessa. Kierre vain vahvistaa itseään. Tämä ei siis ole minun kannanottoni veronkorotuksille, monessa tapauksessa nekin vain vähentävät taloudellista aktiivisuutta. Siinä missä yksityisen yrityksen kulujen karsimisella ja väen vähennyksillä voidaan saada viivan alle enemmän euroja, eikä yrityksen toimialalla saata tapahtua havaittavia muutoksia, eriää tilanne kansantalouden mittakaavassa. Isommassa mittakaavassa valtion toimiessa näin, vähenee kokonaiskysyntä, millä on laajat vaikutukset koko yhteiskuntaan. Tämän takia kotitalousajattelu on silkkaa typeryyttä, kun mietitään valtion budjettia.

Ja mitä helkkaria näillä talousteorioilla taas tarkoitetaan? Ovatko nämä klassikkojen kahden viivan leikkaavan viivan malleja, empiirisen tutkimuksen peruusteella tehtyjä hypoteeseja vai aivan kiistämättömiä tosiasioita esimerkiksi rahan synnystä?

Ollaanko samalla sivulla?
Vaikka tietysti olet mielestäni hakoteillä, niin osaat keskustella.
 
Siis Saksassahan työvoimakustannuksia laskettiin tällä vuosituhannella ja Briteissä tehtiin vielä rajumpi liike jo aiemmin, kun koko minimipalkka poistettiin joksikin aikaa. Ei Suomen työvoimakustannusten leikkaus johda yhdenkään Europaan maan sisäiseen devalvaatioon.

Tietenkään Suomessa ei kannata investoida työvoimavaltaiseen tuotantoon. Sehän on selvä, eikä sitä kukaan teekkään. Ongelma meillä ei ole viime vuosina ollut muutaman paperitehtaan sulkeminen vaan varsin laajan ja paljon työllistävän konepajateollisuuden alihankintaketjun häviäminen lähes tyystin.

Äänekosken tehdas, ja samanlaiset prosessiteollisuuden laitokset ovat ainoita, joita Suomeen voi yksittäisiä tulla. Äänekoskesta investointipäätös tehdään tosin vasta 2015. Mitä ne ihmiset tekevät, jotka eivät ole prosessiteollisuudessa töissä? Työllistetäänkö heidät julkiselle sektorille, kustannukset katetaan lainanotolla, ja lopuksi hokkuspokkus; "yhdellä keskuspankin tilisiirrolla kuitataan velka pois"?

Tosiasia on, että investoijilla on vaihtoehtoja laitostensa sijoituspaikoiksi. Investoija ei laita laitostaan paikkaan, jossa kustannukset ovat liian korkeat.

Ei kai taalta nyt alihankintaketjut havinneet ole. Onhan sita viela vaikka milla mitalla. Teollisten tyopaikkojen maara on kylla laskenut (johtuu osittain tiettyjen toimintojen ulkoistamisista) mutta kylla meidan viennin arvo on viime vuodet pysytellyt aika samalla tasolla laman jalkeisen nousupyrahdyksen jalkeen.

Free weight pisti tuossa ihan hyvan postin mista olen samaa mielta etta kylla ne tyopaikat on vienyt aika paljon muutkin syyt kuin palkat. En sano etteiko palkat olisi nousseet mutta ei niita kannata yksisilmaisesti katsoa. Niiden lisaksi on muuten viela sivukulutkin nousseet. En tunne kuljetuskustannuksia kauhean hyvin mutta luulen etta varsinkin raskaan teollisuuden tuotteille ne voivat muodostua merkittaviksin mika automaattisesti huonontaa meidan asemaa. Toinen asia mika vakisin tulee mieleen on se etta jos investoija investoi johonkin toiseen maahan niin se tapahtuu johonkin muualle kuin euroalueelle. Alakohtaisia juttuja mitka tekijat vaikuttaa.

Niilta alihankkijaketjun yrityksilta vaaditaan tosi paljon ja ne kylla palkkaa tyontekijoita jos vain voivat. Ja niita onneksi viela tassa maassa riittaa. Ei ne mitaan riistajakapitalistisikoja ole vaan ihan rehellisesti tarvitsevat tyovoimaa. Kunhan ne tyollistamisen esteet vaan saadaan pieniksi.
 
Kyllä erikoisemmat alihankinta pajat on aika pitkälle kadonneet, ainakin teknologia teollisuudesta. Monesti jossain vaativassa jalostus ketjussa on erikoisvaiheita ja jos niitä ei ole saatavilla, on koko valmistus ketjun pyörittäminen mahdottomuus.

Perus hitsaus, koneistus, kokoonpano alihankintaa tietysti löytyy mutta niin löytyy jokaisesta muustakin maailman kolkasta ja on aivan pirun kilpailtua nykyään...
 
^^En ihan tieda mita erikoisella tassa yhteydessa tarkoitat ja milloin hommat on kadonneet. Mutta valmistuksen pyorittaminen on tietty hankalaa jos tuotetta/osaa joutuu useamman kerran kuskaamaan maasta toiseen etta saa valmiiksi. Tiedan kylla esimerkkeja tammoisista tyovaiheista mutta yleensa nama ovat kuitenkin erikoistapauksia. Kai se iso massa on kuitenkin viela taalla.
 
Esimerkiksi valimo teollisuus monin osin on kadonnut ja on perusta monenlaiselle metalli teollisuudelle. Toki puhun vain teknologia teollisuuden näkökulmasta jonka mielestäni jollain tavoin tunnen , jostain ohjelmoinnista ei ole mitään hajua.

Ja valimoteollisuus on nyt vain yksi esimerkki, mobiili teknologian puolelta löytyisi esimerkkejä lisää vaikka millä mitalla..
 
^No joo en tuohon valimoteollisuuteen sano mitaan kun en sita laajemmin tunne. Toisaalta ostetaanhan ne putketkin ulkomailta eika sen aihion takia tehdasta siirreta. Mutta eipa tahan asiaan takertua tarvitse. On varmasti tyota mika taalta on kadonnut.

En sano etteiko taalla kustannukset olisi nousseet mutta olen muutamassa viestissa vahan yrittanyt kyseenalaistaa etta onko se kustannusajattelu liian kapeakatseista.
 
^No joo en tuohon valimoteollisuuteen sano mitaan kun en sita laajemmin tunne. Toisaalta ostetaanhan ne putketkin ulkomailta eika sen aihion takia tehdasta siirreta. Mutta eipa tahan asiaan takertua tarvitse. On varmasti tyota mika taalta on kadonnut.

En sano etteiko taalla kustannukset olisi nousseet mutta olen muutamassa viestissa vahan yrittanyt kyseenalaistaa etta onko se kustannusajattelu liian kapeakatseista.

Joo oon samaa mieltä että ongelmat on monitahoisempia kuin pelkät kustannukset. Ja vielä niin päin, että olen hyvin skeptinen vientiteollisuuden pelastamiseen jos tartutaan vain yhteen asiaan, oli se nyt vaikka sitten palkka kustannukset.

Onhan teknologia teollisuuden murroksen ongelmat hyvin saman tyyppisiä kuin aikoinaan oli vaate ja kenkä teollisuuden. 70 - luvulla Suomessa oli monia isoja vaatetehtaita. Varmaan silloinkin on yritetty keksiä lääkettä tuon teollisuuden pelastamiseksi, huonoin menestyksin. Globaali kilpailu on yksinkertaisesti niin kovaa ettei kaikki voi selvitä murroksessa.

Jaa mitä sitten pitäis tehdä. Tässäkin ketjussa on ollut monia hyviä ehdotuksia jolla muutoksen nopeutta voisi hillitä. Ja samaan aikaan pitäisi keksiä konstit millä pk yrittäminen saadaan mahdollisimman helpoksi ja houkuttelevaksi. Sieltä ne uudet vienti tähdet kuitenkin löytyy. Nokian suuruuden päiviä ei saada takaisin vaikka ilmatteeksi tehtäisiin töitä.
 
Ei kai taalta nyt alihankintaketjut havinneet ole. Onhan sita viela vaikka milla mitalla. Teollisten tyopaikkojen maara on kylla laskenut (johtuu osittain tiettyjen toimintojen ulkoistamisista) mutta kylla meidan viennin arvo on viime vuodet pysytellyt aika samalla tasolla laman jalkeisen nousupyrahdyksen jalkeen.

Suomen vienti on laskenut muutamassa vuodessa n. 15% ja se on paljon se. Tuonti ei ole laskenut samassa määrin, koska julkisella velalla ylläpidetään kysyntää. Kauppatase on nyt neljättä vuotta negatiivinen, mikä on kai pisin aika sitten 70-luvun. Onni maalle on ollut sellun korkea hinta parina viime vuotena.

Maasta ovat lähteneet kaikki kännykkätehtaat ja käytännössä myös elektroniikkakomponenttiteollisuus. Näitä pidettiin 90-luvulla "high-techinä" ja valtio tuki avokätisesti sen teollisuudenhaaran syntymistä. Tällaiset high-tech tehtaat siirrettiin viikossa viidakkoon. Metalliteollisuuden alihankintakejusta iso osa on siirtynyt Eestiin ja Aasiaan. Tämä ei ehkä vielä näy niin selvästi, sillä siirto on ollut todella nopea. Viimeisiä tilauksia vielä maalaillaan.

Paremmin tiedossa kaikille on paperi- ja sellutehtaiden sekä telakoiden sulkemiset, koska ne ovat niin suuria työnantajia, että uutiskynnys ylittyy aina kun niihin kosketaan.

Juuri tämä teollisuuden nopea lähtö maasta on syynä siihen, että julkinen sektori on 60% BKT:sta. julkinen sektori ei ole älyttömästi kasvanut, vaan yksityinen sektori nopeasti supistunut. Lisäksi se supistuu koko ajan lisää, koska sen perusongelmalle, hintakilpailukyvylle, ei ole juuri mitään tehtävissä.
 
PappAna sanoo sen naulan kantaan. Julkisuuteen pääsee vain isot yritykset mutta alan sisällä näkee muutoksen ja se on todella nopeaa ja raju.

Uutiset jalostusarvon dramaattisesta tippumisesta pitäisi soittaa hälytys kelloja ja lujaa. Vaikka vientimme on tippunut, jalostusarvo on tippunut vielä enemmän. Eli siis tuotteet tai komponentit ostetaan yhä pidemmälle jalostettuna suomen ulkopuolelta ennen kuin ne viedään uudestaan ulos. Tarkoittaa kahta asiaa. Ensinnäkään kaikkia palveluita ei löydy tai ne eivät ole kilpailukykyisiä. Toiseksi, ja tämä on paljon vaarallisempaa, ulkomaan tytäryhtiöt tekevät koko ajan isomman osan työstä. Se on sitten enää verotekniikkaa, missä vaiheessa käykin niin että tytär ulkomailla siirtyy suoraan laskuttajaksi ja Suomi tipahtaa kokonaan pois rahan kulun ketjusta.

Ärsyttää oikein itsekin kun aina kuulostaa joltain tuomio päivän julistajalta mutta minkäs teet. Olen ollut alalla jo ennen 90 - luvun lamaa ja se ei ollut todellakaan mitään tähän päivään verrattuna..
 
^^No joo kylllahan nuo elektroniikahommat varsinkin nopeesti lahti. Puunjalostustehtaita meilla on 2000-luvulla suljettu suunnilleen tehdas per vuosi ja se on aina iso uutinen. Mutta mikaan ei ole ikuista. Ja onneksi uuttakin tyota syntyy, kun sille ei vain pantaisi jarrua.

Mina en tuon alihankinnan kohdalla oikein nopeaan muutokseen tahdo uskoa, vahintaan olen epailevainen. Kyllahan se on selva etta kun joku paamies ostaa tavaran Virosta niin se saa sen Suomea halvemmalla. Mutta ei se paamies maksa siita tavarasta vaan siita laadusta ja palvelutasosta minka se saa Suomesta monesti samasta maakunnasta. En tieda, aika nayttaa...

Edit. Jami kirjoittikin nakojaan tuosta jalostusarvon tippumisesta. Tuo on kieltamatta paha trendi.
 
Niinpä tässä on käynyt. Moni suomalaisen teollisuuden tuote suunnitellaan yhä Suomessa ja brändi on suomalainen, mutta osat teetetään nykyään alihankkijoilla edullisemman kustannustason maissa. Tämä tahti on kiihtynyt ja edennyt isoista kansainvälisistä yrityksistä pienempiin.
 
Back
Ylös Bottom