Morjesta vaan kaikille.
Pieni pohjustus.
Täytän pian 38 ja iski vissiin jonkinlainen neljänkympinkriisi tms. Olen suunnitellut nyt totaalista kuntoremonttia, niin fyysistä kuin henkistäkin. Jätetään tuo henkinen/elämänhallinta nyt pois tästä ja keskitytään fysiikkaan. Ideani ei ole mikään uudenvuodenlupaus vaan olen työstänyt ja suunnitellut tätä jo pari kuukautta. Oon 187 pitkä ja painoa löytyy 95kg. Eli ei mikään tankkeri, vaan ihan perus suomimaha. En harrasta erikseen mitään liikuntaa, mutta liikun jonkinverran/kohtaisesti, jo ihan sillä että asuminen puulämmitteisessä rintamamiestalossa velvoittaa. Liikun myös töissä. Kävelyä tulee aikalailla, sillä työskentelen hoivakodissa yöhoitajana ja kilometrejä kertyy. En tiedä, mutta luulen olevani aika lailla normaalin suomalaisen miehen kunnossa, ei missään rapakunnossa, muttei todellakaan hyvässä kunnossa. Kuntoilutaustaa löytyy nuorempaa, jolloin tuli käytyä puntilla parinkuukauden-vuoden jaksoissa, kunnes motivaatio laski. Pariin otteeseen olen yrittänyt kuntoilla kotona, punnerrellen, käsipainoilla jne. mutta aina se vaan on johonkin loppunut muutaman viikon päästä.
Suunnitelma/tavoite.
Tavoitteena on olla nelikymppisenä, eli kahden vuoden ja kahden kuukauden kuluttua, kovemmassa kunnossa kuin koskaan tähänastisessa elämässäni, sekä kestävyyden puolella sekä ennenkaikkea fysiikanpuolella. Haluan sekä voimaa että kropan. Jotta pystyn mittaamaan tuloksia, on asetettava tavoitteita ja selkeitä mittareita. Tai näin siis itse haluan ja uskon sen motivoivan ja mahdollistavan tavoitteiden saavuttamisessa.
Mittarit.
Ja hienon alkupuheenvuoron jälkeen kaikkien karvat nousevat pystyyn kun sanon yhdeksi mittariksi Penkkipunnerrustuloksen...vai kui? No, se nyt on vaan semmonen mittari jonka haluan pitää, piste. Joskus n.15vuotta sitten sain kun sainkin sen legendaarisen satasen ylös, muistaakseni peräti kakkosen. Nyt tavoitteenani on 110-120kg, onko se mahdollista, liian helppo vai mahdoton? Toinen mittari on joko Cooper tai esim. puolimarathon. Haluan juosta pidemmälle kuin esim. intin cooper-testissä, joka oli 2650m. Kolmas fyysinen mittari on sixpäkki näkyviin. Se on vähän semmonen epämääräisempi mittari, että miten se näkyy ja erottuu, mutta kuitenkin, iso motivaatiotekijä. Miksi? No just siksi. Oon mittaillut atleettisen kroppani ympärysmittoja ja laittanut lähtötilanteen ylös. Kuvat on vielä napsimatta, mutta täytyy vielä nekin ottaa.
Lopuksi.
Otan suurella kiitollisuudella vastaan neuvoja, vinkkejä, neuvoja, kokemuksia ja vaikka kettuilua. Into on kova, mutta kuten sanoin, ajattelin tällä kertaa panostaa huolellisesti suunnitelmaan. Vuorotyöstä johtuen reenaamaan pääsee vaihtelevasti, mutta pääsee kuitenkin. Yöputkesta palautuminen, eli rytmin kääntö on koko ajan vaikeampaa, mitä enemmän ikää tulee mittariin. Joo,o kyllä mä sen tiedän etten ole vielä mitään vanhus, mutta ero 20v ja 38v öistä palautumiseen on huima. Tästä johtuen yksijakoinen on varmaan mun juttuni? Salille pääsisin 2-3 kertaa viikossa. Vahvuutenani pidän sitä, että punttitouhut on vuosien takaa tuttuja, joten liikkeet ja laitteet palautuvat varmasti mieleen. Vahvuutena on myös se, että ruoka/ravintoaiheet kiinnostavat. VHH on tuttu ja ymmärrän makroravinteet jossainmäärin. Ruuanlaitto on yksi harrastuksistani. Oon pitänyt jo vuosia vapaa-ajan blogia, jonne on tarkoitus tämä, Projekti40, aikanaan blogata ja siellä voi sitten käydä halutessaan kurkkimassa ja kommentoimassa. Kiitoksia, jos viitsitte kommentoida.
