Dopey
Easy like Sunday morning
- Liittynyt
- 8.12.2002
- Viestejä
- 8 305
Entäs jos nyt onkin nousukausi?Silloin leikkaus taantumassa on suoraan pois talouden toiminnasta, ensin leikkauksen verran, ja sitten vielä kerrannaiset päälle.
Follow along with the video below to see how to install our site as a web app on your home screen.
Huomio: This feature may not be available in some browsers.
Entäs jos nyt onkin nousukausi?Silloin leikkaus taantumassa on suoraan pois talouden toiminnasta, ensin leikkauksen verran, ja sitten vielä kerrannaiset päälle.
Tämä on se klassinen "kansantalous on kuin kotitalous" -näkemys. Vasta-argumentti on aika vanha, mutta ehkä Keynesin paradox of thrift on edelleen se paras kiteytys. Toisin kuin yrityksen, kansantalouden idea on pitää aktiviteettia yllä - mitä voittoa kansantalous edes voisi maksimoida? Silloin leikkaus taantumassa on suoraan pois talouden toiminnasta, ensin leikkauksen verran, ja sitten vielä kerrannaiset päälle. Tästä joku vetää heti johtopäätöksen, että "ei sitten leikata ikinä kun se kerran on niin kivaa, vää", mutta siihenkin on teoria. Leikataan sitten (tai ei ainakaan "paisuteta"), kun menee paremmin. Edelleen se joku älähtää, että "eihän valtiot koskaan leikkaa", mikä on etenkin euroalueen nykyisen poliittisen ilmapiirin perusteella absurdi ajatus. Nythän siellä leikataan kuin viimeistä päivää, vaikka on alusta asti ollut selvää, että tilanne vaan pahenee ja tulevaisuuden väestö tulee vielä pitämään meidän aikalaisia totaalisina taloustieteen luolamiehinä![]()
Lisäksi julkisen sektorin menot kuten tulonsiirrot käytetään enenevissä määrin tuontihyödykkeisiin, joista ei jää Suomen kansantalouteen kuin lämmintä kättä. Suomessa on todella vähän kuluttajahyödykkeiden valmistusta elintarviketeollisuutta lukuunottamatta, joten pidän hieman vanhentuneena väitettä siitä että talouskriisi ratkaistaisiin kokonaiskysyntää lisäämällä. Mitä tulee Suomen teollisuuteen, niin se on hyvin suurelta osin tuotantohyödykkeiden valmistusta vientiin, mikä taas tarkoittaa sitä, että Suomen kokonaiskysynnällä ei ole maamme teollisuudelle juuri mitään merkitystä. Suomen teollisuus kilpailee globaaleilla markkinoilla samoista kaupoista kuin Keski-Euroopan ja Kaukoidän kilpailijat, joten ratkaisevimmat tekijät teollisuuden kilpailukyvylle ovat Suomen teollisuuden kokonaiskustannukset ja tuotteiden teknologinen etumatka (jota tosin nykyään ei juuri ole).Väite hyödyttömän julkisen talouden työntekijän kannattavuudesta koko taloudelle johtuen palkka tuloista ja niiden käytöstä on kestämätön koska jos se pitäisi paikkansa kannattaisi työttömille jakaa kahmalo kaupalle lainarahaa. Itse asiassa työttömät eivät ole edes vahtimassa turhien pykälien toimeenpanoa ja vaikeuttamassa yksityisen sektorin toimintaa joten työttömän vaikutukset talouteen ovat positiivisemmat kuin turhan byrokratia työntekijän. Olettaen että työtön saisi saman rahan kuin turha byrokraatti.
Itse asiassa väität sosiaalitukien olevan turhia ja hyödyttömiä talouden kannalta, mikä bullshit, ja niiden rahoituksen ei tarvitse ikinä olla rajoite. Pienituloisilla on pienempi rajakulutusalttius ja tuet ehkäiset erilaisia muita sosiaalisia ja terveydellisiä ongelmia, jotka aiheuttuvat toteutuessaan kansantaloudelle suoria ja epäsuoria kustannuksia myöhemmin. Esimerkiksi rikollisuus, työkyvyttömyys, terveyspalvelut ja muiden julkisten palveluiden kuormittaminen. ''Byrokraatin'' kokonaisvaikutuksia talouteen on vaikea tutkia kokonaisuutena, mutta varmaan näitä löytyy kummastakin päästä hyötyasteikkoa. Olettaen, että me halutaan pitää olemassaolevana edes yövartijavaltio ja sosiaalietuudet ovat jotain nykytasoa.Väite hyödyttömän julkisen talouden työntekijän kannattavuudesta koko taloudelle johtuen palkka tuloista ja niiden käytöstä on kestämätön koska jos se pitäisi paikkansa kannattaisi työttömille jakaa kahmalo kaupalle lainarahaa. Itse asiassa työttömät eivät ole edes vahtimassa turhien pykälien toimeenpanoa ja vaikeuttamassa yksityisen sektorin toimintaa joten työttömän vaikutukset talouteen ovat positiivisemmat kuin turhan byrokratia työntekijän. Olettaen että työtön saisi saman rahan kuin turha byrokraatti.
Myönnän olevani osin samaa mieltä, että koko Euroopan leikatessa kilpaan, valuisi Suomen elvyytyksestä osa ulkomaille. Tosin yhtä typerää vähintäänkin on kurjistaa Suomessa tilannetta leikkaamalla, kun meilläkin on kotimarkkinat, jotka työllistävät. Meillä nyt ei vain ole sellaisia tuotteita yhtä mittavissa määrin kuin aiemmin joista olisi kysyntää ulkomailla. Leikkaukset ja supistava finanssipolitiikka heikentävät teknologian kehitystä. Parempi olisi vaatia Euroopan laajuista ekspansiivista finanssipolitiikkaa ja muuttaa EKP:n mandaattia. En enää näkisi tämän olevan epärealistista, kun ei Saksallakaan kaverit ainakaan lisäänny.Lisäksi julkisen sektorin menot kuten tulonsiirrot käytetään enenevissä määrin tuontihyödykkeisiin, joista ei jää Suomen kansantalouteen kuin lämmintä kättä. Suomessa on todella vähän kuluttajahyödykkeiden valmistusta elintarviketeollisuutta lukuunottamatta, joten pidän hieman vanhentuneena väitettä siitä että talouskriisi ratkaistaisiin kokonaiskysyntää lisäämällä. Mitä tulee Suomen teollisuuteen, niin se on hyvin suurelta osin tuotantohyödykkeiden valmistusta vientiin, mikä taas tarkoittaa sitä, että Suomen kokonaiskysynnällä ei ole maamme teollisuudelle juuri mitään merkitystä. Suomen teollisuus kilpailee globaaleilla markkinoilla samoista kaupoista kuin Keski-Euroopan ja Kaukoidän kilpailijat, joten ratkaisevimmat tekijät teollisuuden kilpailukyvylle ovat Suomen teollisuuden kokonaiskustannukset ja tuotteiden teknologinen etumatka (jota tosin nykyään ei juuri ole).
Totuus ei varmastikaan tässä asiassa ole yksi vastaus. Tämä on kysyntäkriisi ihan kaikilla mittareilla ja siitä lähti myös Suomen teollisuuden alamäki. Anteeksi ylimielisyyteni, mutta tästä en edes kiistele. Nyt meillä näyttäisi myös olevan ''vääriä'' tuotteita, jotka eivät mene vanhaan hintaan kaupaksi maailmalla, koska kysyntä. Olet oikeassa kustannuksista, mutta ymmärrätkö kokonaiskuvan? Sitä kuuluisaa kilpailukykyä, jolla ilmeisesti tarkoitat vientikysynnän kasvatusta, voidaan parantaa tekemällä parempia tuotteita tai perkeleesti halvemmalla per yksikkö. Jälkimmäinen on todella kivinen tie palkkaleikkauksilla, niin kuin täällä on jo todettu ja vaatisi merkittävää elintason kurjistamista (mutta siitähän me suomalaiset tykätään). Tehdään uusia innovaatioita, keskitytään tuottavuutta tehostavan teknologian tekemiseen ja brändäämiseen (joo kyllä, suomessa on vielä hyvin yleistä liiketoimintakulttuurissa, että hyvä tuote myy itsensä).Itse kun olen erityisesti kiinnostunut Suomen teollisuuden tilanteesta, niin pidän erikoisena sitä, että jos otan esiin esim. Suomen korkeat palkkakustannukset ja sen vaikutukset vientiteollisuudelle, niin saan täällä vastaukseksi suoraan Kauppakorkeakoulun luennolta kopioidun fraasin jostain kokonaiskysynnästä. En tiedä onko velkaantumista kannattavilla mitään kosketuspohjaa teollisuuteen vai huudellaanko täällä vain sitä mitä koulussa on opetettu, koska kertaakaan en muista saaneeni mitään vastausta siihen, miten maamme teollisuuden kilpailukykyä voitaisiin parantaa. Siitä kuitenkin olen melko vakuuttunut, että Suomen kokonaiskysyntää parantamalla sitä ongelmaa ei ratkaista.
Itse asiassa väität sosiaalitukien olevan turhia ja hyödyttömiä talouden kannalta, mikä bullshit, ja niiden rahoituksen ei tarvitse ikinä olla rajoite. Pienituloisilla on pienempi rajakulutusalttius ja tuet ehkäiset erilaisia muita sosiaalisia ja terveydellisiä ongelmia, jotka aiheuttuvat toteutuessaan kansantaloudelle suoria ja epäsuoria kustannuksia myöhemmin. Esimerkiksi rikollisuus, työkyvyttömyys, terveyspalvelut ja muiden julkisten palveluiden kuormittaminen. ''Byrokraatin'' kokonaisvaikutuksia talouteen on vaikea tutkia kokonaisuutena, mutta varmaan näitä löytyy kummastakin päästä hyötyasteikkoa. Olettaen, että me halutaan pitää olemassaolevana edes yövartijavaltio ja sosiaalietuudet ovat jotain nykytasoa.

Enhän väittänyt vaan vaan väitin että turhat julkisen sektorin työpaikat ovat hyödyttömämpiä kuin sosiaalitukea saavat työttömät. Opettele lukemaan![]()
Väity yksi pitää paikkansa ja niin pitää väite kaksikin, varsinkin kun työmarkkinat eivät vedä vajaan kysynnän takia. Varmaan sitten tarkoitit jotain övereitä summia työttömille?Väite (1) hyödyttömän julkisen talouden työntekijän kannattavuudesta koko taloudelle johtuen palkka tuloista ja niiden käytöstä on kestämätön koska jos se pitäisi paikkansa (2) kannattaisi työttömille jakaa kahmalo kaupalle lainarahaa.
Samaa mieltä, että nyt voitaisiin tehdä ratahankkeita ja parantaa liikenneyhteyksiä niin motarien kuin julkisten yhteyksien osalta. Ei vaan voida, koska luottoluokittajat eivät kohta enää luota ja markkinat eivät rahoita.e: jälleen kerran pitää muistuttaa S-kolmoselle ja kumppaneille että minä puollan velanottoa kunhan se käytetään investointeihin. Logistiikkaa olen hokenut jo ainakin sata kertaa täällä.
eli SYÖMÄVELKA EI, INVESTOINTIVELKA KYLLÄ !
Meidän teollisuus nojaa periaatteessa aivan vastaavaan tuoteportfolioon kuin vaikka Saksan, Ruotsin tai Yhdysvaltojen teollisuus. Ongelma on vain siinä, että teknologinen kilpailu on niin kovaa, että meidän on voitettava sekä teknologiassa että kustannuksissa saadaksemme myytyä tuotteita ulkomaille, ja nykyisellä kustannustasolla me hävitään lähes väistämättä kustannusosuudessa. Teknologinen kilpailu taas on niin äärettömän tiukkaa globaalisti, että siinä on todella vaikeaa löytää mitään täysin mullistavaa ihmetekijää, jolla nokittaisi kilpailijat niin että asiakkaat haluaisivat maksaa merkittävästi kilpailijoiden tuotteita suuremman hinnan meidän tuotteestamme. Teknologisen kehityksen älyttömän suuri nopeus myös aiheuttaa sen, että mikä tahansa hyvä keksintö muuttuu bulkiksi vuodessa tai parissa, minkä jälkeen siitä on mahdotonta nyhtää hyvää katetta. Toisaalta taas teknologia on joillain aloilla saavuttanut tason, jolla asiakas saa bulkkituotteen ostamalla riittävän laadun eikä siten monikaan näe enää tarvetta maksaa korkeampaa hintaa siitä tuoteportfolion high-end-versiosta.Totuus ei varmastikaan tässä asiassa ole yksi vastaus. Tämä on kysyntäkriisi ihan kaikilla mittareilla ja siitä lähti myös Suomen teollisuuden alamäki. Anteeksi ylimielisyyteni, mutta tästä en edes kiistele. Nyt meillä näyttäisi myös olevan ''vääriä'' tuotteita, jotka eivät mene vanhaan hintaan kaupaksi maailmalla, koska kysyntä. Olet oikeassa kustannuksista, mutta ymmärrätkö kokonaiskuvan? Sitä kuuluisaa kilpailukykyä, jolla ilmeisesti tarkoitat vientikysynnän kasvatusta, voidaan parantaa tekemällä parempia tuotteita tai perkeleesti halvemmalla per yksikkö. Jälkimmäinen on todella kivinen tie palkkaleikkauksilla, niin kuin täällä on jo todettu ja vaatisi merkittävää elintason kurjistamista (mutta siitähän me suomalaiset tykätään). Tehdään uusia innovaatioita, keskitytään tuottavuutta tehostavan teknologian tekemiseen ja brändäämiseen (joo kyllä, suomessa on vielä hyvin yleistä liiketoimintakulttuurissa, että hyvä tuote myy itsensä).
Mitä on syömävelka mielestäsi?
Meidän teollisuus nojaa periaatteessa aivan vastaavaan tuoteportfolioon kuin vaikka Saksan, Ruotsin tai Yhdysvaltojen teollisuus...
Ok. Olen samaa mieltä, että jossain määrin on varmasti tehostamisen ja järkevöittämisen varaa. Näitä voidaan nytkin korjata, kunhan eivät tarkoita pelkästään irtisanomisia ja haitallisia vaikutuksia työllisyyteen - muutenhan ne julkiset menot kasvavat ihmisten ollessa kortistossa.Turhan byrokratian ylläpitoa.
Mitä sitten on turha byrokratia. Valtio kun rakastaa työryhmiä niin perustaisin yhden käymään täikammalla läpi erilaisia valtion ja kunnan tehtäviä. Ihan nyt esimerkkinä nuo aiemmin kertomani kuntien lakisääteiset 500 + 1000 tehtävää. Ja juuri eilen vanhusten huollon henkilö valitti telkkarissa että laki tjsp oli muuttunut että jotain tehtävien yhdistelyä ei voitu enää tehdä. En kuullut koko juttua mutta lopuksi sanoi että "ennen sai käyttää maalaisjärkeä mutta nykyinen pykäläviidakko estää sen". Olen varma että näitä löytyy kunnalta ja valtiolta ihan pirusti mutta monesti varmaan on takana erilaisia lakipykäliä joita sitten pitäisi muuttaa. Ne laitkin voitaisiin muuttaa pikakäsittelynä eikä jonain vuosien eduskunta pyörittelynä. Virtaviivaistusta, järkeistystä jne jne. Eikä vika ole siis julkisen sektorin työntekijöissä, hehän ovat kärsijöitä. Ei kukaan tykkää tehdä työtä jonka tekeminen tehdään mahdollisimman hankalaksi.
Esimerkiksi terveydenhuollossa tuotettaisiin samoilla panoksilla enemmän hyvinvointia vaikka laitoshoidossa oleville.Paljonko halutaan julkisia palveluita, on ihan poliittinen kysymys ja toivottavasti ihmiset ilmaisevat tahtonsa vaaleissa. Jos sinua kiinnostaa omat intressini, niin osassa vähempikin sääntely riittäisi. Mikä sillä on vaikutus julkisen sektorin kokoon, en osaa arvioida tarkkaan. Toisaalta elämän ja tiedon myötä, olen paljon hyväksyvämpi julkisille palveluille ja markkinainterventioille kuin joskus, kun elin omaa kokkarinuoriaikaani.Koetko itse että nykyinen byrokratiamma ja julkinen sektori on järkevällä tasolla. Jos siis unohdetaan hetkeksi taloudelliset tilanteet ja mietitään sitä vain itsenäisenä toimijana.
En puhunut ansiotasoindeksistä, vaan ansiotasoindeksin prosentuaalisesta muutoksesta. Palkkakulujen nousu on jo monta vuotta ollut nopeampaa julkisella sektorilla kuin yksityisellä, onko niita pätevyysvaatimuksia nostettu koko ajan ja samalla vaihdettu väkeä kalliimpaan?
Entäs jos nyt onkin nousukausi?
Mikä mittari viittaisi tähän?Minkä ilmiön odotat alkavan vetää kansantaloutta isompaan nousuun? Ei ole mielestäni ollenkaan mahdotonta, että mittarit tässä asennossa on huomattavan pitkälle eteenpäin se syklin huippukohta. Eli "taantuma" kestää vielä vuosikausia eteenpäin.Aika piilossa onMikä mittari viittaisi tähän?
Minkä ilmiön odotat alkavan vetää kansantaloutta isompaan nousuun? Ei ole mielestäni ollenkaan mahdotonta, että mittarit tässä asennossa on huomattavan pitkälle eteenpäin se syklin huippukohta. Eli "taantuma" kestää vielä vuosikausia eteenpäin.
Työttömyysluvut eivät nousseet niin koviksi, koska suuri osa pystyi siirtymään maataloussektorille hommiin. Ei ole enää sekään vaihtoehtoVientihän se on perinteisesti alkanut vetää ensimmäisenä. Ongelma vaan on, että meidän asiakkaat säästävät Eurooppaa hengiltä. Kuvaavasti viimeisin vastaava tilanne (globaali taantuma) oli suuri lama 30-luvulla, ja siitä noustiin vasta kultakannasta irrottautumalla. Silloinkin mentiin tukevasti budjettia syklisesti tasapainottaen alamäkeenTyöttömyysluvut eivät nousseet niin koviksi, koska suuri osa pystyi siirtymään maataloussektorille hommiin. Ei ole enää sekään vaihtoehto
Jopa tällä palstalla on vientialalla toimivia, jotka kertovat kaupan kyllä käyvän Suomen vientialoilla, mutta ne kaupat eivät enää tule Suomeen. Muutos on systemaattinen. Tämä taas johtaa siihen, että vientiteollisuutemme investonnit toteutetaan muualla, joten ne kaupat eivät tule enää Suomeen, oli suhdannetilanne tulevaisuudessa mikä tahansa.Vientihän se on perinteisesti alkanut vetää ensimmäisenä. Ongelma vaan on, että meidän asiakkaat säästävät Eurooppaa hengiltä.