Miten maamme talous oikein saadaan kuriin?

[Dopey]

Silloin leikkaus taantumassa on suoraan pois talouden toiminnasta, ensin leikkauksen verran, ja sitten vielä kerrannaiset päälle.

Entäs jos nyt onkin nousukausi?

 

[S-kolmonen]

Tämä on se klassinen "kansantalous on kuin kotitalous" -näkemys. Vasta-argumentti on aika vanha, mutta ehkä Keynesin paradox of thrift on edelleen se paras kiteytys. Toisin kuin yrityksen, kansantalouden idea on pitää aktiviteettia yllä - mitä voittoa kansantalous edes voisi maksimoida? Silloin leikkaus taantumassa on suoraan pois talouden toiminnasta, ensin leikkauksen verran, ja sitten vielä kerrannaiset päälle. Tästä joku vetää heti johtopäätöksen, että "ei sitten leikata ikinä kun se kerran on niin kivaa, vää", mutta siihenkin on teoria. Leikataan sitten (tai ei ainakaan "paisuteta"), kun menee paremmin. Edelleen se joku älähtää, että "eihän valtiot koskaan leikkaa", mikä on etenkin euroalueen nykyisen poliittisen ilmapiirin perusteella absurdi ajatus. Nythän siellä leikataan kuin viimeistä päivää, vaikka on alusta asti ollut selvää, että tilanne vaan pahenee ja tulevaisuuden väestö tulee vielä pitämään meidän aikalaisia totaalisina taloustieteen luolamiehinä

Kompaan. Hyvä, että muutamat jaksatte täällä käydä keskustelua, ettei threadi ole ihan pelkkää leikkauslistaa ja budjetin yksipuolisia laskuharjoituksia - ne osaa tehdä kuka vain. Myönnän itse väsähtäneeni ainakin hetkellisesti ainaisiin samoihin vääntöihin.

Pååtta käytti aiemmin sanaa 'tarina', joka mielenkiintoinen termi kontekstissaan. Se luo erilaiset hyväksytyt näkemykset ja raamit sille, miten nyt vaikka talous toimii tietyn tarinan mukaan. Vaikuttaa keskustelun laajuuteen. Osan mielestä aivan homoa metakeskustelua, mutta eräs ''talousasiantuntija''/tutkija tätä kerran avasi ja osasi ilmaista sen vaikutuksen minua paremmin.

E: Olen samaa mieltä Jamin, Pezkun ym. kanssa, että julkisissa tehtävissä on varmasti joissain kohdin ylimitoitusta ja turhiakin työtehtäviä, mutta mittakaavaa on vaikea arvioida. Näiden töiden ylläpitämiseen olisi varaa ihan vain jos tahdotaan pitää ne - eri asia, onko mitään järkeä pitää tuotannontekijöitä tuottamattomassa ja turhassa asemassa, josta aiheutua haittaa jopa yleiselle taloudelliselle aktiivisuudelle. Samaan syssyyn voitaisiin silti muistuttaa, että näiden ''turhien duunien'' leikkaus ilman vastaavaa kompensaatiota muissa menoissa (kuvitellaan jokaisen julkisen menoeuron tuottavan saman kysynnän lisäksen), on sekin valitettavasti pois kokonaiskysynnästä, mikä on syy tähän talouden kitukasvuun ja työttömyyteen. Kela-tätikin käyttää ostovoimaansa, jos sitä on.

 

[Jami2003]

Väite hyödyttömän julkisen talouden työntekijän kannattavuudesta koko taloudelle johtuen palkka tuloista ja niiden käytöstä on kestämätön koska jos se pitäisi paikkansa kannattaisi työttömille jakaa kahmalo kaupalle lainarahaa. Itse asiassa työttömät eivät ole edes vahtimassa turhien pykälien toimeenpanoa ja vaikeuttamassa yksityisen sektorin toimintaa joten työttömän vaikutukset talouteen ovat positiivisemmat kuin turhan byrokratia työntekijän. Olettaen että työtön saisi saman rahan kuin turha byrokraatti.

 

[pezku^]

Väite hyödyttömän julkisen talouden työntekijän kannattavuudesta koko taloudelle johtuen palkka tuloista ja niiden käytöstä on kestämätön koska jos se pitäisi paikkansa kannattaisi työttömille jakaa kahmalo kaupalle lainarahaa. Itse asiassa työttömät eivät ole edes vahtimassa turhien pykälien toimeenpanoa ja vaikeuttamassa yksityisen sektorin toimintaa joten työttömän vaikutukset talouteen ovat positiivisemmat kuin turhan byrokratia työntekijän. Olettaen että työtön saisi saman rahan kuin turha byrokraatti.

Lisäksi julkisen sektorin menot kuten tulonsiirrot käytetään enenevissä määrin tuontihyödykkeisiin, joista ei jää Suomen kansantalouteen kuin lämmintä kättä. Suomessa on todella vähän kuluttajahyödykkeiden valmistusta elintarviketeollisuutta lukuunottamatta, joten pidän hieman vanhentuneena väitettä siitä että talouskriisi ratkaistaisiin kokonaiskysyntää lisäämällä. Mitä tulee Suomen teollisuuteen, niin se on hyvin suurelta osin tuotantohyödykkeiden valmistusta vientiin, mikä taas tarkoittaa sitä, että Suomen kokonaiskysynnällä ei ole maamme teollisuudelle juuri mitään merkitystä. Suomen teollisuus kilpailee globaaleilla markkinoilla samoista kaupoista kuin Keski-Euroopan ja Kaukoidän kilpailijat, joten ratkaisevimmat tekijät teollisuuden kilpailukyvylle ovat Suomen teollisuuden kokonaiskustannukset ja tuotteiden teknologinen etumatka (jota tosin nykyään ei juuri ole).


Itse kun olen erityisesti kiinnostunut Suomen teollisuuden tilanteesta, niin pidän erikoisena sitä, että jos otan esiin esim. Suomen korkeat palkkakustannukset ja sen vaikutukset vientiteollisuudelle, niin saan täällä vastaukseksi suoraan Kauppakorkeakoulun luennolta kopioidun fraasin jostain kokonaiskysynnästä. En tiedä onko velkaantumista kannattavilla mitään kosketuspohjaa teollisuuteen vai huudellaanko täällä vain sitä mitä koulussa on opetettu, koska kertaakaan en muista saaneeni mitään vastausta siihen, miten maamme teollisuuden kilpailukykyä voitaisiin parantaa. Siitä kuitenkin olen melko vakuuttunut, että Suomen kokonaiskysyntää parantamalla sitä ongelmaa ei ratkaista.

 

[S-kolmonen]

Väite hyödyttömän julkisen talouden työntekijän kannattavuudesta koko taloudelle johtuen palkka tuloista ja niiden käytöstä on kestämätön koska jos se pitäisi paikkansa kannattaisi työttömille jakaa kahmalo kaupalle lainarahaa. Itse asiassa työttömät eivät ole edes vahtimassa turhien pykälien toimeenpanoa ja vaikeuttamassa yksityisen sektorin toimintaa joten työttömän vaikutukset talouteen ovat positiivisemmat kuin turhan byrokratia työntekijän. Olettaen että työtön saisi saman rahan kuin turha byrokraatti.

Itse asiassa väität sosiaalitukien olevan turhia ja hyödyttömiä talouden kannalta, mikä bullshit, ja niiden rahoituksen ei tarvitse ikinä olla rajoite. Pienituloisilla on pienempi rajakulutusalttius ja tuet ehkäiset erilaisia muita sosiaalisia ja terveydellisiä ongelmia, jotka aiheuttuvat toteutuessaan kansantaloudelle suoria ja epäsuoria kustannuksia myöhemmin. Esimerkiksi rikollisuus, työkyvyttömyys, terveyspalvelut ja muiden julkisten palveluiden kuormittaminen. ''Byrokraatin'' kokonaisvaikutuksia talouteen on vaikea tutkia kokonaisuutena, mutta varmaan näitä löytyy kummastakin päästä hyötyasteikkoa. Olettaen, että me halutaan pitää olemassaolevana edes yövartijavaltio ja sosiaalietuudet ovat jotain nykytasoa.

Mielestäni paras ratkaisu on hankkiutua ajan myötä eroon näistä hyödyttömiksi määritellyistä julkisista tehtävistä ja jättää virkoja täyttämättä eläköitymisen tapahduttua. Monessa valtion virastossa keski-ikä huitelee tukevasti yli viidenkympin. Tähän vähentämisen suuntaan onkin menty ja asiantuntijatöitä lisätty varsinkin valtiolla. Korkean osaamisen työntekijöistä kilpailaan yksityisen sektorin kanssa, joten palkkoja ei voi täysin kilpailukyvyttömiksi laittaa. Ja poliittinen tahto näyttäisi olevan, että julkisten palveluiden halutaan olevan edelleen olemassa ja laadukkaita?

 

[S-kolmonen]

Lisäksi julkisen sektorin menot kuten tulonsiirrot käytetään enenevissä määrin tuontihyödykkeisiin, joista ei jää Suomen kansantalouteen kuin lämmintä kättä. Suomessa on todella vähän kuluttajahyödykkeiden valmistusta elintarviketeollisuutta lukuunottamatta, joten pidän hieman vanhentuneena väitettä siitä että talouskriisi ratkaistaisiin kokonaiskysyntää lisäämällä. Mitä tulee Suomen teollisuuteen, niin se on hyvin suurelta osin tuotantohyödykkeiden valmistusta vientiin, mikä taas tarkoittaa sitä, että Suomen kokonaiskysynnällä ei ole maamme teollisuudelle juuri mitään merkitystä. Suomen teollisuus kilpailee globaaleilla markkinoilla samoista kaupoista kuin Keski-Euroopan ja Kaukoidän kilpailijat, joten ratkaisevimmat tekijät teollisuuden kilpailukyvylle ovat Suomen teollisuuden kokonaiskustannukset ja tuotteiden teknologinen etumatka (jota tosin nykyään ei juuri ole).

Myönnän olevani osin samaa mieltä, että koko Euroopan leikatessa kilpaan, valuisi Suomen elvyytyksestä osa ulkomaille. Tosin yhtä typerää vähintäänkin on kurjistaa Suomessa tilannetta leikkaamalla, kun meilläkin on kotimarkkinat, jotka työllistävät. Meillä nyt ei vain ole sellaisia tuotteita yhtä mittavissa määrin kuin aiemmin joista olisi kysyntää ulkomailla. Leikkaukset ja supistava finanssipolitiikka heikentävät teknologian kehitystä. Parempi olisi vaatia Euroopan laajuista ekspansiivista finanssipolitiikkaa ja muuttaa EKP:n mandaattia. En enää näkisi tämän olevan epärealistista, kun ei Saksallakaan kaverit ainakaan lisäänny.

Itse kun olen erityisesti kiinnostunut Suomen teollisuuden tilanteesta, niin pidän erikoisena sitä, että jos otan esiin esim. Suomen korkeat palkkakustannukset ja sen vaikutukset vientiteollisuudelle, niin saan täällä vastaukseksi suoraan Kauppakorkeakoulun luennolta kopioidun fraasin jostain kokonaiskysynnästä. En tiedä onko velkaantumista kannattavilla mitään kosketuspohjaa teollisuuteen vai huudellaanko täällä vain sitä mitä koulussa on opetettu, koska kertaakaan en muista saaneeni mitään vastausta siihen, miten maamme teollisuuden kilpailukykyä voitaisiin parantaa. Siitä kuitenkin olen melko vakuuttunut, että Suomen kokonaiskysyntää parantamalla sitä ongelmaa ei ratkaista.

Totuus ei varmastikaan tässä asiassa ole yksi vastaus. Tämä on kysyntäkriisi ihan kaikilla mittareilla ja siitä lähti myös Suomen teollisuuden alamäki. Anteeksi ylimielisyyteni, mutta tästä en edes kiistele. Nyt meillä näyttäisi myös olevan ''vääriä'' tuotteita, jotka eivät mene vanhaan hintaan kaupaksi maailmalla, koska kysyntä. Olet oikeassa kustannuksista, mutta ymmärrätkö kokonaiskuvan? Sitä kuuluisaa kilpailukykyä, jolla ilmeisesti tarkoitat vientikysynnän kasvatusta, voidaan parantaa tekemällä parempia tuotteita tai perkeleesti halvemmalla per yksikkö. Jälkimmäinen on todella kivinen tie palkkaleikkauksilla, niin kuin täällä on jo todettu ja vaatisi merkittävää elintason kurjistamista (mutta siitähän me suomalaiset tykätään). Tehdään uusia innovaatioita, keskitytään tuottavuutta tehostavan teknologian tekemiseen ja brändäämiseen (joo kyllä, suomessa on vielä hyvin yleistä liiketoimintakulttuurissa, että hyvä tuote myy itsensä).

 

[Jami2003]

Itse asiassa väität sosiaalitukien olevan turhia ja hyödyttömiä talouden kannalta, mikä bullshit, ja niiden rahoituksen ei tarvitse ikinä olla rajoite. Pienituloisilla on pienempi rajakulutusalttius ja tuet ehkäiset erilaisia muita sosiaalisia ja terveydellisiä ongelmia, jotka aiheuttuvat toteutuessaan kansantaloudelle suoria ja epäsuoria kustannuksia myöhemmin. Esimerkiksi rikollisuus, työkyvyttömyys, terveyspalvelut ja muiden julkisten palveluiden kuormittaminen. ''Byrokraatin'' kokonaisvaikutuksia talouteen on vaikea tutkia kokonaisuutena, mutta varmaan näitä löytyy kummastakin päästä hyötyasteikkoa. Olettaen, että me halutaan pitää olemassaolevana edes yövartijavaltio ja sosiaalietuudet ovat jotain nykytasoa.

Enhän väittänyt vaan vaan väitin että turhat julkisen sektorin työpaikat ovat hyödyttömämpiä kuin sosiaalitukea saavat työttömät. Opettele lukemaan

e: jälleen kerran pitää muistuttaa S-kolmoselle ja kumppaneille että minä puollan velanottoa kunhan se käytetään investointeihin. Logistiikkaa olen hokenut jo ainakin sata kertaa täällä.

eli SYÖMÄVELKA EI, INVESTOINTIVELKA KYLLÄ !

 

[S-kolmonen]

Enhän väittänyt vaan vaan väitin että turhat julkisen sektorin työpaikat ovat hyödyttömämpiä kuin sosiaalitukea saavat työttömät. Opettele lukemaan

Väite (1) hyödyttömän julkisen talouden työntekijän kannattavuudesta koko taloudelle johtuen palkka tuloista ja niiden käytöstä on kestämätön koska jos se pitäisi paikkansa (2) kannattaisi työttömille jakaa kahmalo kaupalle lainarahaa.

Väity yksi pitää paikkansa ja niin pitää väite kaksikin, varsinkin kun työmarkkinat eivät vedä vajaan kysynnän takia. Varmaan sitten tarkoitit jotain övereitä summia työttömille?

e: jälleen kerran pitää muistuttaa S-kolmoselle ja kumppaneille että minä puollan velanottoa kunhan se käytetään investointeihin. Logistiikkaa olen hokenut jo ainakin sata kertaa täällä.

eli SYÖMÄVELKA EI, INVESTOINTIVELKA KYLLÄ !

Samaa mieltä, että nyt voitaisiin tehdä ratahankkeita ja parantaa liikenneyhteyksiä niin motarien kuin julkisten yhteyksien osalta. Ei vaan voida, koska luottoluokittajat eivät kohta enää luota ja markkinat eivät rahoita.

Mitä on syömävelka mielestäsi?

 

[pezku^]

Totuus ei varmastikaan tässä asiassa ole yksi vastaus. Tämä on kysyntäkriisi ihan kaikilla mittareilla ja siitä lähti myös Suomen teollisuuden alamäki. Anteeksi ylimielisyyteni, mutta tästä en edes kiistele. Nyt meillä näyttäisi myös olevan ''vääriä'' tuotteita, jotka eivät mene vanhaan hintaan kaupaksi maailmalla, koska kysyntä. Olet oikeassa kustannuksista, mutta ymmärrätkö kokonaiskuvan? Sitä kuuluisaa kilpailukykyä, jolla ilmeisesti tarkoitat vientikysynnän kasvatusta, voidaan parantaa tekemällä parempia tuotteita tai perkeleesti halvemmalla per yksikkö. Jälkimmäinen on todella kivinen tie palkkaleikkauksilla, niin kuin täällä on jo todettu ja vaatisi merkittävää elintason kurjistamista (mutta siitähän me suomalaiset tykätään). Tehdään uusia innovaatioita, keskitytään tuottavuutta tehostavan teknologian tekemiseen ja brändäämiseen (joo kyllä, suomessa on vielä hyvin yleistä liiketoimintakulttuurissa, että hyvä tuote myy itsensä).

Meidän teollisuus nojaa periaatteessa aivan vastaavaan tuoteportfolioon kuin vaikka Saksan, Ruotsin tai Yhdysvaltojen teollisuus. Ongelma on vain siinä, että teknologinen kilpailu on niin kovaa, että meidän on voitettava sekä teknologiassa että kustannuksissa saadaksemme myytyä tuotteita ulkomaille, ja nykyisellä kustannustasolla me hävitään lähes väistämättä kustannusosuudessa. Teknologinen kilpailu taas on niin äärettömän tiukkaa globaalisti, että siinä on todella vaikeaa löytää mitään täysin mullistavaa ihmetekijää, jolla nokittaisi kilpailijat niin että asiakkaat haluaisivat maksaa merkittävästi kilpailijoiden tuotteita suuremman hinnan meidän tuotteestamme. Teknologisen kehityksen älyttömän suuri nopeus myös aiheuttaa sen, että mikä tahansa hyvä keksintö muuttuu bulkiksi vuodessa tai parissa, minkä jälkeen siitä on mahdotonta nyhtää hyvää katetta. Toisaalta taas teknologia on joillain aloilla saavuttanut tason, jolla asiakas saa bulkkituotteen ostamalla riittävän laadun eikä siten monikaan näe enää tarvetta maksaa korkeampaa hintaa siitä tuoteportfolion high-end-versiosta.

Lisäksi tässä nyky-Suomen teollisuuden rappiossa on erityisen surullista se, että vaikka täällä keksittäisiin mikä tahansa koko maailman mullistava teknologinen ratkaisu, niin yleensä tuotteen valmistaminen on kaikesta teknologisesta hienoudesta huolimatta niin tavallista teollisuustyötä, että valmistus ohjautuisi väistämättä halpamaihin. Tällä nykymenolla saatetaan hädin tuskin pystyä pitämään joitain tuotekehityksen osia Suomessa, mutta perussuunnittelu, valmistuksen suunnittelu ja valmistus siirtyy väistämättä halpamaihin. Pelkään vain pahoin, että tämä nykymeno johtaa suuriin ongelmiin siinä vaiheessa, kun valtaosa täkäläisistä teollisuustyöntekijöistä jää työttömäksi eikä mitään korvaavaa työtä löydy tilalle.

Mielestäni on siis pientä totuuden pakoilua väittää, että täällä ratkaistaisiin teollisuuden rakennemuutos keksimällä uusia innovaatioita. Kyllä täällä oikeasti ihan kaikkemme tehdään keksiäksemme jotain uutta, mutta niin tekevät myös ne tuhannet intialaiset pienipalkkaiset tutkijat Samsungin ja muiden jättiyritysten valtavissa tutkimuskeskuksissa. Mielestäni pitäisi vain ymmärtää se, että nyt on pakko tehdä jotain myös suomalaisen työn palkkakustannuksille, jotta voidaan kilpailussa pärjätä. Halpamaata meistä ei tule koskaan, vaikka palkkoja kuinka leikattaisiin, mutta nykyinen tie, joka aiheuttaa häviämisen kustannuksissa läntisen euroopan kilpailijamaille, ajaa meidät suohon.

 

[Jami2003]

Mitä on syömävelka mielestäsi?

Turhan byrokratian ylläpitoa.

Mitä sitten on turha byrokratia. Valtio kun rakastaa työryhmiä niin perustaisin yhden käymään täikammalla läpi erilaisia valtion ja kunnan tehtäviä. Ihan nyt esimerkkinä nuo aiemmin kertomani kuntien lakisääteiset 500 + 1000 tehtävää. Ja juuri eilen vanhusten huollon henkilö valitti telkkarissa että laki tjsp oli muuttunut että jotain tehtävien yhdistelyä ei voitu enää tehdä. En kuullut koko juttua mutta lopuksi sanoi että "ennen sai käyttää maalaisjärkeä mutta nykyinen pykäläviidakko estää sen". Olen varma että näitä löytyy kunnalta ja valtiolta ihan pirusti mutta monesti varmaan on takana erilaisia lakipykäliä joita sitten pitäisi muuttaa. Ne laitkin voitaisiin muuttaa pikakäsittelynä eikä jonain vuosien eduskunta pyörittelynä. Virtaviivaistusta, järkeistystä jne jne. Eikä vika ole siis julkisen sektorin työntekijöissä, hehän ovat kärsijöitä. Ei kukaan tykkää tehdä työtä jonka tekeminen tehdään mahdollisimman hankalaksi.

Koetko itse että nykyinen byrokratiamma ja julkinen sektori on järkevällä tasolla. Jos siis unohdetaan hetkeksi taloudelliset tilanteet ja mietitään sitä vain itsenäisenä toimijana.

 

[Jami2003]

Meidän teollisuus nojaa periaatteessa aivan vastaavaan tuoteportfolioon kuin vaikka Saksan, Ruotsin tai Yhdysvaltojen teollisuus...

Juuri näin. Näissä "ollaan innovaatisempia kuin muut" jne väitteissä on juuri se ongelma että teknologiateollisuudessa tarvitaan koko tuotantoketju ollakseen markkinoilla kilpailukykyinen, koskien myös tuotekehitystä. On mahdoton pysyä t&k:n kärkikastissa jos perustuotanto on jossain muualla. Suorastaan ylimielistä kuvitella että suomalaiset ovat niin erinomaisia että he kykenevät kehittämään pelkästään työpöydän ääressä jotain laudalta lyöviä tuotteita tarvitsematta koko tuotantoketjua ja sen teknologia apua jo tuotekehitysvaiheessa. Tuotekehitys seuraa väistämättä muutamien vuosien viiveellä perusteollisuutta ja sitten ei ole enää ketään suunnittelemaan uusia innovatiivisia huippukatteisia tuotteita mitkä saa maksaa mitä tahansa.

 

[S-kolmonen]

Turhan byrokratian ylläpitoa.

Mitä sitten on turha byrokratia. Valtio kun rakastaa työryhmiä niin perustaisin yhden käymään täikammalla läpi erilaisia valtion ja kunnan tehtäviä. Ihan nyt esimerkkinä nuo aiemmin kertomani kuntien lakisääteiset 500 + 1000 tehtävää. Ja juuri eilen vanhusten huollon henkilö valitti telkkarissa että laki tjsp oli muuttunut että jotain tehtävien yhdistelyä ei voitu enää tehdä. En kuullut koko juttua mutta lopuksi sanoi että "ennen sai käyttää maalaisjärkeä mutta nykyinen pykäläviidakko estää sen". Olen varma että näitä löytyy kunnalta ja valtiolta ihan pirusti mutta monesti varmaan on takana erilaisia lakipykäliä joita sitten pitäisi muuttaa. Ne laitkin voitaisiin muuttaa pikakäsittelynä eikä jonain vuosien eduskunta pyörittelynä. Virtaviivaistusta, järkeistystä jne jne. Eikä vika ole siis julkisen sektorin työntekijöissä, hehän ovat kärsijöitä. Ei kukaan tykkää tehdä työtä jonka tekeminen tehdään mahdollisimman hankalaksi.

Ok. Olen samaa mieltä, että jossain määrin on varmasti tehostamisen ja järkevöittämisen varaa. Näitä voidaan nytkin korjata, kunhan eivät tarkoita pelkästään irtisanomisia ja haitallisia vaikutuksia työllisyyteen - muutenhan ne julkiset menot kasvavat ihmisten ollessa kortistossa. Esimerkiksi terveydenhuollossa tuotettaisiin samoilla panoksilla enemmän hyvinvointia vaikka laitoshoidossa oleville.

Koetko itse että nykyinen byrokratiamma ja julkinen sektori on järkevällä tasolla. Jos siis unohdetaan hetkeksi taloudelliset tilanteet ja mietitään sitä vain itsenäisenä toimijana.

Paljonko halutaan julkisia palveluita, on ihan poliittinen kysymys ja toivottavasti ihmiset ilmaisevat tahtonsa vaaleissa. Jos sinua kiinnostaa omat intressini, niin osassa vähempikin sääntely riittäisi. Mikä sillä on vaikutus julkisen sektorin kokoon, en osaa arvioida tarkkaan. Toisaalta elämän ja tiedon myötä, olen paljon hyväksyvämpi julkisille palveluille ja markkinainterventioille kuin joskus, kun elin omaa kokkarinuoriaikaani.

 

[ibnz]

En puhunut ansiotasoindeksistä, vaan ansiotasoindeksin prosentuaalisesta muutoksesta. Palkkakulujen nousu on jo monta vuotta ollut nopeampaa julkisella sektorilla kuin yksityisellä, onko niita pätevyysvaatimuksia nostettu koko ajan ja samalla vaihdettu väkeä kalliimpaan?

Voi olla, ainakin työntekijöiden määrä on vähentynyt Tilken nopean selailun perusteella n. 33 % välillä 2006-2012. On aika luonteva olettaa, että sieltä on jätetty väliporrasta pois.

- - - Updated - - -

Entäs jos nyt onkin nousukausi?

Aika piilossa on Mikä mittari viittaisi tähän?

 

[Dopey]

Aika piilossa on Mikä mittari viittaisi tähän?

Minkä ilmiön odotat alkavan vetää kansantaloutta isompaan nousuun? Ei ole mielestäni ollenkaan mahdotonta, että mittarit tässä asennossa on huomattavan pitkälle eteenpäin se syklin huippukohta. Eli "taantuma" kestää vielä vuosikausia eteenpäin.

 

[ibnz]

Minkä ilmiön odotat alkavan vetää kansantaloutta isompaan nousuun? Ei ole mielestäni ollenkaan mahdotonta, että mittarit tässä asennossa on huomattavan pitkälle eteenpäin se syklin huippukohta. Eli "taantuma" kestää vielä vuosikausia eteenpäin.

Vientihän se on perinteisesti alkanut vetää ensimmäisenä. Ongelma vaan on, että meidän asiakkaat säästävät Eurooppaa hengiltä. Kuvaavasti viimeisin vastaava tilanne (globaali taantuma) oli suuri lama 30-luvulla, ja siitä noustiin vasta kultakannasta irrottautumalla. Silloinkin mentiin tukevasti budjettia syklisesti tasapainottaen alamäkeen Työttömyysluvut eivät nousseet niin koviksi, koska suuri osa pystyi siirtymään maataloussektorille hommiin. Ei ole enää sekään vaihtoehto

 

[Jami2003]

Vientihän se on perinteisesti alkanut vetää ensimmäisenä. Ongelma vaan on, että meidän asiakkaat säästävät Eurooppaa hengiltä. Kuvaavasti viimeisin vastaava tilanne (globaali taantuma) oli suuri lama 30-luvulla, ja siitä noustiin vasta kultakannasta irrottautumalla. Silloinkin mentiin tukevasti budjettia syklisesti tasapainottaen alamäkeen Työttömyysluvut eivät nousseet niin koviksi, koska suuri osa pystyi siirtymään maataloussektorille hommiin. Ei ole enää sekään vaihtoehto

Kannattaa vilkasta mistä se Suomen vienti on koostunut ja mitä siitä on jäljellä tällä hetkellä. Miten se vienti voi alkaa kasvamaan Suomessa kun usean noista firmoista ovat poistuneet Suomesta osittain tai kokonaan ja ne jotka on jäljellä eivät koe Suomea kilpailukykyiseksi ympäristöksi. Kyllä meidän asiakkaat ostaa tavaraa tälläkin hetkellä, ongelma on siinä että ne eivät osta meiltä tai ainakaan meillä (Suomessa) sijaitsevista tehtaista.

Jännä logiikka muuten, kansantaloustieteilijöiden mukaan meillä pitäisi olla oma valuutta jotta olisimme kilpailukykyisempiä. Samaan aikaan kuitenkin kiistetään että meillä olisi kilpailukyky ongelmaa, oikeastaan koko kilpailukykyä ei ole olemassa, ja ainakaan sitä ei saa parantaa järkevöittämällä julkista sektoria. Koska (kotimainen) kulutus nyykähtäisi. Vaikka juuri oman valuutan vaatimukset perustuvat käsittääkseni lähinnä aktiivisen valuuttapolitiikan saamiseksi mukaan kilpailukyvyn parantamiseksi muita maita kohtaan.

Tosi asiaa on se että itse vientiteollisuutta ei Suomen sisäiset markkinat ja niiden vireisyys hetkauta juuri ollenkaan.

 

[Dopey]

Vientihän se on perinteisesti alkanut vetää ensimmäisenä. Ongelma vaan on, että meidän asiakkaat säästävät Eurooppaa hengiltä.

Jopa tällä palstalla on vientialalla toimivia, jotka kertovat kaupan kyllä käyvän Suomen vientialoilla, mutta ne kaupat eivät enää tule Suomeen. Muutos on systemaattinen. Tämä taas johtaa siihen, että vientiteollisuutemme investonnit toteutetaan muualla, joten ne kaupat eivät tule enää Suomeen, oli suhdannetilanne tulevaisuudessa mikä tahansa.

Joten maamme historiallisella suhdannekäyttäytymisellä on ennusteena suurin piirtein paljon arvoa kuin viime viikonlopun lottonumeroilla.

Joten nyt pitää keksiä joku uusi lääke, millä tästä "taantumasta" noustaan. Mikähän se voisi olla? Lisätään julkista velanottoa ja kasvatetaan kuntayhtymien hallintohimmeleitä entisestään, siten stimuloiden kotimarkkinan kulutusta? Aletaan myöntää yli 100% asuntolainoja?

 

[Timba79]

Onko kukaan seurannut Islannin tapausta tarkemmin. Se maahan suorastaan romahti kun sen pankkisektori romahti. Nyt siellä hivotaan jo jotain täystyöllisyyttä? Siis ihan viittaan tähän uutisointiin mitä esim. radiossa kuluneella viikolla oli.

Mikä tässä on totuus? Mitä Islannissa tehtiin oikein? Voiko kansa siellä huonosti nyt? Kysyn kun en tiedä ja veikkaan että täällä joku sitä on seurannut ja osaa vastata näihin heti. Vai onko siellä nyt kansalla kurjaa? Mikään halpamaa se ei varmasti ole, joten ei nyt liene kyse ainakaan pelkästään siitä että kilpaillaan työvoimakuluissa todellisten halpamaiden kanssa.

Ei tohon pystytä Suomessakaan, mutta voisi kyllä rankoa aika isolla kädellä nykyisä työehtosopimuksia ja juuri teollisuudessa. Esim. nyt tiputtamalla nämä todella isot korvaukset pyhäpäivien ylitöistä pois. Ylitöihin ei pidä edelleenkään pakottaa mutta niitä pitäisi saada yhteisellä sopimuksella tehdä järkevään hintaan. Meilläkin lauantai on järkevä, pieni lauantailisä ja 50% ylkkäkorvaus. Sunnuntai voisi mennä ihan samalla tavalla. Mutta kuka täyspää teettää sunnuntain kun siitä pitää maksaa heti 200% ylkät + vielä 100% lisää viikkolepokorvausta jos lauantaikin on tehty.

Itse tekisin ihan mieluusti tuolla lauantain palkalla sunnuntainkin. Tai olisin tekemättä jos haluan sitä kuuluisaa vapaa-aikaa.

Aika karua olisi alkaa tekemään isot palkanalennukset. Ei sitä enää sitten kulutettaisi mitään, mutta jostain voisi aloittaa ja minun mielestä ne on nämä pyhäpäivien älyttömät korvaukset ja turhat arkipyhät tyyliin loppiainen, itsenäisyyspäivä jne. helluntait ja helatorstait ja mitä näitä höpöhöpövapaita on, pääsiäinenkin aikalailla sellainen.

 

[Jami2003]

Arkipyhät viikonlopulle, pekkaset pois, ikälisät pois (maksetaan ainakin metallissa könttänä ja saattaa olla lähelle kuukauden palkkaa vuodessa) . Onhan näitä palkkaleikkureita mitkä eivät vielä peruspalkkaan vaikuttaisi mitenkään. Julkiselta puolelta kesäajan lyhennys ja ateria korvaus. Jne.

 

[Dopey]

Palkattomien vapaitten vähentämiseen nyt ei luulisi näillä kotimarkkinaargumentoijillakaan olevan vastustusta. Ellei matkailualaa lasketa, niin kyllä sitä ehtii rahansa tuhlaamaan duunipäivän jälkeenkin.