Miten maamme talous oikein saadaan kuriin?

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja Timba79
  • Aloitettu Aloitettu
Meta title: Miten maamme talous saadaan kuriin?

Meta description: Ketju Suomen talouden tasapainottamisesta: menoleikkaukset, verotus, velka, rakenneuudistukset, poliittiset linjat ja omat ratkaisuideat.


Eli Ruåtsissa on 30 prosenttia enemmän väkeä julkisella, mutta silti julkisten menojen suhde BKT:hen on Suomessa suurempi. Hienoinen epäsuhta sanoisin.

Niillä on enemmän mamuja, ehkä siinä on suomenkin ratkaisu?

Jos jaksaisi niin voisi tonkaista mitä ruotsissa tehdään toisin. Epäilevämpi voisi otsalla nähdä että omalla valuutalla tuokin on mahdollista.

Heti löytyi yksi ero: "Sweden's industry is overwhelmingly in private control; unlike some other industrialized Western countries, such as Austria, Italy or Finland, state owned enterprises were always of minor importance."

"Sweden is a world leader in privatized pensions and pension funding problems are small compared to many other Western European countries"

" In the last decade, from 1998 to present, the government has run a surplus every year, except for 2003 and 2004. The surplus for 2011 is expected to be 99 billion ($15b) kronor.[37] The new, strict budget process with spending ceilings set by the Riksdag, and a constitutional change to an independent Central Bank, have greatly improved policy credibility."
- säästävät itsensä hengiltä, raukat :D
 
Eli Ruåtsissa on 30 prosenttia enemmän väkeä julkisella, mutta silti julkisten menojen suhde BKT:hen on Suomessa suurempi. Hienoinen epäsuhta sanoisin.

Mistä sä tiedät mitä sinne julkisiin menoihin kuuluu kummassakin maassa? Juurihan näistä puhuttiin Sixten Korkmania myöten, etteivät ne ole vertailukelpoisia maiden välillä.

Edelleen, se julkisen sektorin OSUUS siitä BKT:sta on Suomessa sen 20 prosenttia.

Tämä oli kyllä helvetin hauska episodi. Jumalauta maan presidentti ja suuri osa maan "talousmiähistä" eivät ymmärrä kansantalouden kirjanpidon alkeita. Ei vittu mitä jengiä! :D
 
Kun markka oli sidottu ecu:n 90-luvun alussa oli tämä käytännössä sama asia kuin nykyinen euro. Markan kellutus ei aiheuttanut mitään inflaatiopiikkiä edelleenkään.

Voihan joku inflaatiokäppyrä näyttää tasaiselta kun ei ollut rahaa millä ruokkia inflaatiota ja kysynnän sukeltaessa hintojen oli seurattava perässä. Nyt puhutaan autokaupan olevan todella heikkoa, ja niinhän sen onkin, mutta -92 uusia autoja myytiin noin puolet siitä mitä nyt. Mistähän löytäisi tietoa asuntokaupan hinnoista ja volyymistä tuolta ajalta?

Haluaako joku pysäyttää kaupan 90-luvun alun tyyliin?
 
Mistä sä tiedät mitä sinne julkisiin menoihin kuuluu kummassakin maassa? Juurihan näistä puhuttiin Sixten Korkmania myöten, etteivät ne ole vertailukelpoisia maiden välillä.

Edelleen, se julkisen sektorin OSUUS siitä BKT:sta on Suomessa sen 20 prosenttia.

Tämä oli kyllä helvetin hauska episodi. Jumalauta maan presidentti ja suuri osa maan "talousmiähistä" eivät ymmärrä kansantalouden kirjanpidon alkeita. Ei vittu mitä jengiä! :D

Tiedän kyllä, että tilastoinneissa on eroja, mutta silti 30 prosenttia on paljon. Pelkän ylimielisen vittuilun sijaan voisi olla rakentavampaa vaikka vertailla noita tapoja tilastoida.
 
Noh, verrataan mihin suomi vs ruotsi käyttää rahaa:

Sosiaaliturva:
Suomi 43%
Ruotsi 40,7%

Yleinen julkishallinto:
Suomi 13%
Ruotsi 14,8%

Terveydenhuolto:
Suomi 14,1%
Ruotsi 13,3%

Koulutus:
Suomi 11,7%
Ruotsi 13,2%

Elinkeinotuet ja infrastruktuuri:
Suomi 8,7%
Ruotsi 8,2%

Puolustus:
Suomi 2,8%
Ruotsi 2,8%

Yleinen järjestys ja turvallisuus:
Suomi 2,8%
Ruotsi 2,6%

Vapaa-aika kulttuuri ja uskonto:
Suomi 2,2%
Ruotsi 2,2%

Ympäristönsuojelu, asuminen ja yhdyskunnat:
Suomi 1,5%
Ruotsi 2,2%

Eli sosiaaliturva ja terveydenhuolto tuosta lähinnä pomppaa silmään.
 
Pelkän ylimielisen vittuilun sijaan voisi olla rakentavampaa vaikka vertailla noita tapoja tilastoida.

Tämä episodi oli valitettavasti liian herkullinen, ei voinut jättää väliin. :D

- - - Updated - - -

Noh, verrataan mihin suomi vs ruotsi käyttää rahaa:

Sosiaaliturva:
Suomi 43%
Ruotsi 40,7%
---

Eli sosiaaliturva ja terveydenhuolto tuosta lähinnä pomppaa silmään.

Mä arvelisin, että jos me nuo prosentit tuosta ynnäillään niin päästään molempien maiden osalta 100 prosenttiin...
 
Muuttoliikkeen häviäjät ja voittajat tutkimus

"Jos muuttovirtojen voimakkuus, suuntautuminen ja rakenne säilyvät samanlaisina
kuin ne olivat viime vuosikymmenellä, on Suomi jakautumassa
muuttoliikkeen suhteen kolmentyyppisiin alueisiin. Kaupunkiseutujen keskuskunnat
monipuolisine työmarkkinoineen vetävät sekä maassamuuttajia
että maahanmuuttajia. Kehyskunnat edullisimpine asuntomarkkinoineen
keräävät parhaat veronmaksajat, mutta myös suurimmat palvelutarpeet.
Maakuntien reuna-alueiden maaseutumaisten kuntien väestörakenne yksipuolistuu
voimakkaimmin, mikä merkitsee ongelmia etenkin ikääntyneiden
palvelujen järjestämisessä. Myös työttömien osuus kasvaa näillä alueilla
nettomuuton seurauksena."

Mielenkiintoinen tutkimus. Luettavissa täältä. Kannattaa ainakin kahlata johtopäätökset läpi jos yhtään kiinnostaa.
http://www.kaks.fi/sites/default/files/TutkJulk_76_net.pdf

Mun mielestä on kaksi vaihtoehtoa

a) Hyväksytään tämä tulos ja aletaan ajamaan alas "koko suomi asutettuna ja puolustettuna ja tasavertaisena" politiikkaa

b) Maksetaan hajautumisen hinta

Itse valitsisin vaihtoehdon a, koska uskon että ainastaan sillä saadaan turvattua riittävä (mahdollisuus) hyvinvointiin täällä pohjolassa

Ajatuksia?
 
Mä arvelisin, että jos me nuo prosentit tuosta ynnäillään niin päästään molempien maiden osalta 100 prosenttiin...

Nyt meillä on muuten taloustieteen nobelin arvoinen älykkö palstalla. Hats off!
 
Voihan joku inflaatiokäppyrä näyttää tasaiselta kun ei ollut rahaa millä ruokkia inflaatiota ja kysynnän sukeltaessa hintojen oli seurattava perässä. Nyt puhutaan autokaupan olevan todella heikkoa, ja niinhän sen onkin, mutta -92 uusia autoja myytiin noin puolet siitä mitä nyt. Mistähän löytäisi tietoa asuntokaupan hinnoista ja volyymistä tuolta ajalta?

Haluaako joku pysäyttää kaupan 90-luvun alun tyyliin?

Leikkausten kannattajat mitä ilmeisimmin. Kotimarkkinoiden romahdus oli seurausta vahvan markan sekopäisestä korkotasosta ja julkisen talouden säästöistä.
 
Kuuntelin tuossa Irwiniä... tulin siihen lopputulokseen, että Irwin sortui liialliseen optimismiin ja oli tästä syystä väärässä. Valtio ei nimittäin osaa edes verottaa oikein! :D Kiristää verotusta silloin kun pitäisi löysätä ja löysää silloin kun pitäisi kiristää...

 
Viimeksi muokannut ylläpidon jäsen:
Muuttoliikkeen häviäjät ja voittajat tutkimus

"Jos muuttovirtojen voimakkuus, suuntautuminen ja rakenne säilyvät samanlaisina
kuin ne olivat viime vuosikymmenellä, on Suomi jakautumassa
muuttoliikkeen suhteen kolmentyyppisiin alueisiin. Kaupunkiseutujen keskuskunnat
monipuolisine työmarkkinoineen vetävät sekä maassamuuttajia
että maahanmuuttajia. Kehyskunnat edullisimpine asuntomarkkinoineen
keräävät parhaat veronmaksajat, mutta myös suurimmat palvelutarpeet.
Maakuntien reuna-alueiden maaseutumaisten kuntien väestörakenne yksipuolistuu
voimakkaimmin, mikä merkitsee ongelmia etenkin ikääntyneiden
palvelujen järjestämisessä. Myös työttömien osuus kasvaa näillä alueilla
nettomuuton seurauksena."

Mielenkiintoinen tutkimus. Luettavissa täältä. Kannattaa ainakin kahlata johtopäätökset läpi jos yhtään kiinnostaa.
http://www.kaks.fi/sites/default/files/TutkJulk_76_net.pdf

Mun mielestä on kaksi vaihtoehtoa

a) Hyväksytään tämä tulos ja aletaan ajamaan alas "koko suomi asutettuna ja puolustettuna ja tasavertaisena" politiikkaa

b) Maksetaan hajautumisen hinta

Itse valitsisin vaihtoehdon a, koska uskon että ainastaan sillä saadaan turvattua riittävä (mahdollisuus) hyvinvointiin täällä pohjolassa

Ajatuksia?

Mennään sitten vähän suurempaan mittakaavaan samalla. Tyhjennetään koko Suomi ja maan kansalaiset... täältä helvetin kylmästä pohjolasta, missä välimatkat ovat pitkiä, ilmasto epäsuotuisa oikeastaan kaikkeen, asuminen kallista, valon määrä pieni, kasvukausi lyhyt. Pakkosiirretään koko väestä etelämmäksi.
 
Right.

Verojen laskun myötä valtion tulot romahtaisivat, ja ulkomainen lainaraha kävisi liian kalliiksi, sillä vaihto omaan valuuttaan ja verojen lasku saisi Moody'sin mittarit punaiselle. No, ei se mitään, myydään kansalaisille obligaatioita. Ai niin, kaikki uskovat, ettei valtionlainoja tartte maksaa takaisin. No, printataan markkoja sitten. Voihan veljet, inflaatio söi veronlaskun hyödyt muutamassa kuukaudessa.

Euro ja sen mukanaan tuoma halpa lainaraha on totuttanut maamme julkisen sektorin sellaiseen taloudenpitoon, ettei meillä ole mielestäni enää mitään edellytyksiä palata omaan valuuttaan.

Mikä merkitys luottoluokituslaitosten antamilla luokituksilla olisi, rahapoliittisesti itsenäiselle valtiolle?

Eurokriisin ennustanut professori Randall Wray uskoo kriisissä olevan kyse valtion ja valuutan välisestä suhteesta | Taloussanomat

Jos Suomi lähtisi eurosta, valuuttakurssinne heilahtelisi enemmän. Maahantuontia varten pitäisi myös kerryttää vaihtotaseen ylijäämiä tai muussa tapauksessa kärsiä heikkenevästä valuutasta. Mutta mielestäni Suomen pitäisi työskennellä euroalueen rakenteiden muuttamiseksi.


Nojoo, Suomen mahdollisuudet euroalueen rakenteiden muuttamiseksi ei ole ihan kaksiset.:D
 
Leikkausten kannattajat mitä ilmeisimmin. Kotimarkkinoiden romahdus oli seurausta vahvan markan sekopäisestä korkotasosta ja julkisen talouden säästöistä.

Käsittääkseni juuri oma valuutta ja sen arvolla kikkailu kasinotalouden, ecuun sitomisen liian vahvana ja lopulta devalvoinnin muodossa oli 1991-93 laman aiheuttaja. Devalvointi aiheutti lopullisen niskalaukauksen yrityksille kun niillä oli paljon ulkomaan valuuttavelkoja.

Onneksi nyt on viisastuttu että jos olisi oma valuutta niin mitään tällaista ei tapahtuisi.

e: oman valuutan haaveilijoilla ei ole varmaan tiedossa tämän hetken yrityksien reaaliteetteja. Meidän pikkulafkakin pelaa kolmella eri valuutalla koko ajan ja on vaikeaa nähdä että oma markka olisi sibsala bim temppu jolla yht'äkkiä Suomesta tehtäisiin kansainvälisiä yrityksiä kiinnostava talousalue.
 
Mikä merkitys luottoluokituslaitosten antamilla luokituksilla olisi, rahapoliittisesti itsenäiselle valtiolle?
??? Oletatko, ettei Suomi tarvitsisi enää lainarahaa, jos meillä olisi markka? Eli painokoneella maksettaisiin sekä valtiontalouden alijäämät että nykyiset bondit pois sitä mukaa kuin erääntyvät?
 
Käsittääkseni juuri oma valuutta ja sen arvolla kikkailu kasinotalouden, ecuun sitomisen liian vahvana ja lopulta devalvoinnin muodossa oli 1991-93 laman aiheuttaja. Devalvointi aiheutti lopullisen niskalaukauksen yrityksille kun niillä oli paljon ulkomaan valuuttavelkoja.

Onneksi nyt on viisastuttu että jos olisi oma valuutta niin mitään tällaista ei tapahtuisi.

e: oman valuutan haaveilijoilla ei ole varmaan tiedossa tämän hetken yrityksien reaaliteetteja. Meidän pikkulafkakin pelaa kolmella eri valuutalla koko ajan ja on vaikeaa nähdä että oma markka olisi sibsala bim temppu jolla yht'äkkiä Suomesta tehtäisiin kansainvälisiä yrityksiä kiinnostava talousalue.

Valuuttaluottoja ottaneet firmat ja yksityishenkilöt saivat tosiaan siipeensä ja iso osa kärsii vieläkin veloistaan. Heidän kärsimyksiään olisi pitänyt loiventaa subventoimalla korkohelpotuksia yms. leikkaamalla velkoja. Devalvaation toimi silti uskomattoman hyvin huolimatta tuosta. Jos ulkomaista velkaa ei olisi ollut, eli markka olisi päästetty kellumaan heti kasarina lama olisi ollut korkeintaan maltillinen taantuma.

- - - Updated - - -

??? Oletatko, ettei Suomi tarvitsisi enää lainarahaa, jos meillä olisi markka? Eli painokoneella maksettaisiin sekä valtiontalouden alijäämät että nykyiset bondit pois sitä mukaa kuin erääntyvät?

Omassa valuutassa määritellyt velat maksetaan aina keskuspankin painamalla rahalla. Tämä ei sinänsä ole mikään kiistelyn aihe vaan yksiselitteisesti totta.
 
Huvittavia nuo puheet väestön pakkosiirrosta yms. Menee samaan kategoriaan kun jonkun perustelu VR:n monopolille mallia "maakunnissa asuvat ihmiset joutuisivat maksamaan matkoistaan enemmän mikäli VR:llä ei olisi monopoliasemaa".

Mennään sitten vähän suurempaan mittakaavaan samalla. .
No, sinähän voit ajatella että etelä-euroopan tuet ja kehitysapu on aluepolitiikkaa suuremmassa mittakaavassa. Iloitse niistä sitten. :)
 
Omassa valuutassa määritellyt velat maksetaan aina keskuspankin painamalla rahalla. Tämä ei sinänsä ole mikään kiistelyn aihe vaan yksiselitteisesti totta.
Ja paljonkos sitä markkavelkaa mahtaa prosentuaalisesti tällä hetkellä olla koko kakusta? Valtiolla kun on mahdollista olla velkaa myös jossain muussa valuutassa kuin omassaan.
 
Ja paljonkos sitä markkavelkaa mahtaa prosentuaalisesti tällä hetkellä olla koko kakusta? Valtiolla kun on mahdollista olla velkaa myös jossain muussa valuutassa kuin omassaan.

En jaksa kaivella Suomen valtiovelan rakennetta. Muistaakseni Suomella on euron lisäksi dollarimääräistä velkaa. Sinänsä suvereenille valtiolle ei ole temppu eikä mikään määritellä velat puhtaasti 100% markkamääräiseksi jos Suomi eroaa eurosta.
 
Back
Ylös Bottom