Jankkaan nyt taas samasta asiasta, mutta on aika helvetin vaikea olla naturaalina sellaisilla plussilla, joilla ei sitä läskiä kerry _yhtään_ tai sitten on geneettisesti aika kova luu. Toisekseen saa olla aika sankari, että löytää ja pystyy pitämään ne oikeat plussat, jotta tulee pelkkää lihaskasvua. Kuitenkin lihaksen kasvatukseen ja kehitykseen tarvitaan progressiota eli työmäärä kasvaa, jolloin myös ravinnontarve kasvaa. Kuinkahan pitkä tämä juoksu sitten pitää olla, jotta erot tasoittuvat? Miksi kehonrakentajat sitten vetävät bulkki- ja dieettikaudet, jos bulkilla hankitut lihakset tuhotaan dieetillä? Tottakai sitä lihasta tuhoutuu dieetillä, mutta ellei nyt ihan nälkälakossa ole, niin ei se niin suurta ole. Ikibulkkaajat vain tuntuvat vannovan siihen, että pitkän dieetin jälkeen on jäljellä ainoastaan luuta ja nahkaa, kun kaikki liha katoaa dieetillä.
Ei mun mielestä pidä keksiä pyörää uudestaan. Kattoo noita ukkoja, jotka natuina kisaa ja seuraa heidän toimintaa, niin on siellä useimmiten käytössä jotkut muut kuin +-0kalorit. Ja ihan hyvin heistä monella tuota lihaa on. En nyt tarkoita, että kaikkien pitäisi tavoitella cbb:n sm-kultaa, mutta en myöskään tiedä, miksei hyväksi todetulla systeemillä kannata mennä?
Ps. Olenko väärässä, jos luulen, että bulkki=plussakalorit kulutuksen ylittävien kaloreiden määrästä riippumatta?