Tänään saapui salille kaksi aivan uunituoretta kuntoilemaan innostunutta nelikymppistä naista. Hyvä tähän asti. Opastajan roolin itselleen napannut leidi painoi arviolta n.120-130 kg, perässä hiljaisena hiipinyt Seuraan-sua-kuin-hai-laivaa -nainen puolestaan vähän enemmänkin. Alkavat salialueelle päästyään pälyilemään tarkkana porkkanana salilaitteita, opastajaleidi selkeästi jossain kohden elämäänsä käynyt kuntoilemassa:
Opastajaleidi: "Hmmm...joo, hyvä täällon noi juoksumatot. Vedetään niillä vaikka ensteks kymmenen kilsaa lämppäriks. Sä meet tohon oikeenpuolimmaiseen."
Hai-nainen: "Mutta kun mä en oo juossut oikeestaan ikin..."
Opastajaleidi: "Joo ei se mitään haittaa, alotetaan ny kunnolla. Tai jaa katotaan ensin noi laitteet täältä. Onkohan täällä siis X, X tai X-laite, katotaas."
Hai-nainen: "Jjjoo-oooh..." (epäröivästi)
Opastajaleidi: "Aha kato joo, täällon toi loitontajakone, hyvä homma. Siitä me aloitetaankin!"
Hai-leidi: "Niin tuo on hyvä, että siinä voi sitten istua."
Opastajaleidi: "Ihan juurikin näin."
Hai-leidi: "Mitäs... onko täällä nyt sitten kaikki semmoiset 'Pirkko', että me täällä pärjätään sitten?"
Opastajaleidi: "Joo kyllä täällä on! Mutta ei hei hetkinen, hetkinen..." (zoomailee ympäristöön) "Voi eiiii!!! Kuule tiäkkö mitä 'Leena', täältä puuttuu nyt juuri se, mikä ehkä nyt ratkaisee tän jutun. Voi hitsi. Arvaas mikä puuttuu?"
Hai-leidi: "En kyllä yhtään nyt tiedä. Mikä?"
Opastajaleidi: "LEUANVETOTANKO!"
Nih.