[venom];4095748 sanoi:
Sanoit, että eteläinen Eurooppa kantaa suurimman osan taakasta, mutta kuten tuosta Ylen raportista tuli ilmi, ei Italia maksa mitään tukia humanitäärisin perustein maahan muuttaville ja Espanjakin vain ensimmäinen 3 kuukauden ajan. Mitä taakan kantamista se on?
Maahanmuuton 'taakka' Suomessa liittyy ensisijassa tukien maksamiseen, mutta Italiassa, Espanjassa ja Kreikassa maahanmuuttajien tulvasta aiheutuu paljon muita ongelmia, jotka tulevat loppupelissä maksamaan paljon enemmän. Jos otetaan esimerkkimaaksi Espanja, johon saapui 2001-2011 välisenä aikana yli 3,5 miljoonaa ulkomaan kansalaista. Vuoden 2011 aikana Espanjaan saapui tilastojen mukaan 66 570 jonkin Afrikan valtion kansalaista. Tilastojen ulkopuolelle jäävät Espanjan arviolta noin puoli miljoonaa laitonta maahanmuuttajaa. Laittoman maahanmuuton kuluja on luonnollisesti hankala arvioida, mutta ymmärtänette etteivät sosiaalituet ole ainoa ihmisestä valtiolle aiheutuva kulu. Laiton maahanmuuttaja ei maksa veroja, mutta on (ainakin hätätapauksissa) oikeutettu terveydenhuoltoon, täyttää julkista tilaa, käyttää julkista liikennettä jne. Esimerkiksi Espanjassa laittomat maahanmuuttajat eivät enää kuulu ilmaisen terveydenhuollon piiriin, joka käytännössä tarkoittaa, että tämä vastuu on siirtynyt vapaaehtoissektorille. Vapaaehtoisjärjestöt ovat kuitenkin usein varsin riippuvaisia valtion maksamista tuista, joten valtio rahoittaa epäsuorasti myös vapaaehtoisjärjestöjen kautta tapahtuvaa toimintaa.
Tilastoissa eivät näy myöskään maasta poistetut henkilöt. Maasta karkoittaminen eli käytännössä lähtömaahan palauttaminen ei myöskään ole ilmaista. En löytänyt hyviä verrannollisia lukuja, mutta voitte ehkä kuvitella miten vähän ihmisiä Suomesta palautetaan verrattuna vaikkapa Espanjaan. Espanja käyttää myös valtavasti rahaa rajojensa vartiointiin, koska luonnollisesti tunkua on Välimereltä ja Atlantilta aika paljon enemmän kuin Itämereltä.
Mä olen edelleen vahvasti sitä mieltä, että kaikki nykyiset sosiaalituet rajoitetaan vain kantaväestölle (joo TOSI epäreiluu ja sillee.. mutta niin se vain on että kaikki maailman ihmiset ei saa automaattisesti samaa kohtelua ja samanlaisia puitteita elämään. Suomessa on kuitenkin ajan saatossa tehty paljon uhrauksia ja töitä nykyisen elintason ja hyvinvointivaltion tason saavuttamiseksi).
Toivon todella, että tarkoitit sanoa 'kansalaisille' etkä 'kantaväestölle'. Sosiaalietujen rajaaminen kantaväestölle rikkoisi jokaista kansallista ja kansainvälistä tasa-arvolakia eikä siis ole ensinnäkään mitenkään mahdollista eikä toisekseen millään tavalla oikeudenmukaista.
Työperäisille maahanmuuttajille ja humanitäärisille muuttajille samat säännöt. Vuosi aikaa hankkia töitä/koulutuspaikka tms selkeä merkki toimeentulon parantamiseksi, tai tuet lakkaavat nollaan. Sitten taas kun ollaan 5 vuotta eletty ilman nostettuja etuuksia, niin on mahdollista hakea kansalaisuutta joka oikeuttaa samoihin sosiaalietuuksiin kuin kantaväestöllä on.
Sen huomaisi että kummasti loppuukin se humanitäärisen maahanmuuton tarve, ja ne olot kotimaassa ei olekkaan niin pahat että suomeen tarvitsisi lähteä, kun ei enään saakkaan elintasoa loppuiäksi turvattua ilman mitään velvollisuuksia.
Pakolaisstatusta ei saa Suomessa, eikä missään muuallakaan, ihan noin vain. Eurostat julkaisi maanantaina viime vuoden lukuja turvapaikanhakijoista:
http://epp.eurostat.ec.europa.eu/cache/ITY_PUBLIC/3-22032013-BP/EN/3-22032013-BP-EN.PDF. Pakolaisstatusta ei saa sillä perusteella, että olot Suomessa ovat paremmat kuin kotimaassa. Pakolaisen on pystyttävä osoittamaan, että hänellä "
on perusteltua aihetta pelätä joutuvansa vainotuksi rodun, uskonnon, kansallisuuden, tiettyyn yhteiskuntaluokkaan kuulumisen tai poliittisen mielipiteen johdosta" (Geneven pakolaissopimus). Oleskelulupa voidaan myöntää myös toissijaisen suojelun perusteella, jos henkilö uhkaa kotimaassa vakava epäinhimillisen kohtelun vaara tai humanitäärisen suojelun perusteella, jos hakijan kotimaan tilanne on sellainen, että henkilön palauttaminen maahan rikkoisi kansainvälisiä sopimuksia.
Käytännössä turvapaikan voi siis saada henkilö, jota vainotaan kotimaassaan henkilökohtaisesti tiettyyn ryhmään kuulumisen perusteella tai jonka kotimaan tilanne on niin turvaton, ettei henkilöä voida lähettää takaisin. Tilanne kotimaassa ei muutu, vaikka henkilö ei löytäisi tai haluaisi tehdä Suomessa töitä - palauttaa ei vieläkään voida. Humanitääriset maahanmuuttajat eivät lähde kotimaastaan sosiaalitukien perässä. Sosiaalitukien määrä saattaa vaikuttaa kohdemaan valintaan, en osaa varmaksi sanoa. Tästä on varmaan tehty tutkimuksia, mutta en nyt ehdi etsiä. Käytännössä kun yksi EU-maa kiristää maahanmuuttolainsäädäntöään, maahanmuuttajien määrä naapurimaissa lisääntyy, joka aiheuttaa riitoja EU-maiden kesken. Tämän vuoksi itse kannattaisin EU:n yhteistä maahanmuuttopolitiikkaa, jolla humanitäärinen maahanmuutto EU:n sisällä voidaan tasapainoittaa.
Humanitäärisen maahanmuuttajan integroiminen yhteiskuntaan ei ole helppoa. Esimerkiksi töiden saaminen on Suomessa melko hankalaa ilman kielen osaamista. Maantieteelliset ja kulttuuriset erot tulevat vastaan sekä vastaanottavan yhteisön että maahanmuuttajan kannalta. Tämä on se, mistä minun mielestäni Suomen maahanmuuttajiin liittyvässä sisäpolitiikassa pitäisi keskustella: miten maahanmuuttajien työllistymistä ja integroimista yhteiskuntaan voidaan edistää. Tarvitaan epäilemättä sekä keppiä että porkkanaa. Esimerkiksi nuo Ylen artikkelissa mainitut vastaanottokeskuksissa asuville turvapaikanhakijoille myönnetyt summat tuntuvat kyllä aivan valtavilta, turvapaikanhakijalla kun ei vastaanottokeskuksessa ole juuri kulujakaan. Suomen ei tarvitse olla mikään jokaisen pakolaisen unelmamaa vaan maahanmuuttoa pitää miettiä Suomen lähtökohdista, kuitenkin kansainvälisistä sopimuksista ja ihmisoikeuksista kiinni pitäen.