Miten maamme talous oikein saadaan kuriin?

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja Timba79
  • Aloitettu Aloitettu
Meta title: Miten maamme talous saadaan kuriin?

Meta description: Ketju Suomen talouden tasapainottamisesta: menoleikkaukset, verotus, velka, rakenneuudistukset, poliittiset linjat ja omat ratkaisuideat.


Tuosta Soininvaarakin tänään mainitsi blogissaan, mitä suosittelen. Se on melkein 1:1 omaa tulkintaani siitä, mitä täällä tapahtuu ja mitä pitäisi tehdä. Vihreyttä pelkääville pari ranskalaista viivaa viimeisimmästä:

-viime vuosikymmeninä katse on ollut tukevasti välittömässä lähitulevaisuudessa (eräänlaista populismiä sekin)
-pitää olla sosiaalisesti vastuullinen maa - se on empiirisestikin tehokasta - mutta älytä kuitenkin sen rahoituspuoli
-tuo Jamin mainitsema yhteisöverouudistus
-veroastetta pitää viilata, muttei palkka- tai arvonlisäveroa kiristämällä (tähän pitää kirjoittaa enemmän, nyt on jenkeissä havahduttu pääoman jostain syystä kasvavaan tulo-osuuteen)
-Suomessa pitäisi investoida enemmän - siis riskirahoituksella - (ehkä ihmisten raha menee asumiseen, mikä ei paljon kansantuotantoa kehitä?)
 
Minähän en juuri mitään talousasioista tiedä. Tuo yritysjohtajien kohtuullinen palkka ja etenkin niiden bonukset tulevat varmasti olemaan tulevana vuonna tapetilla nyt kun Niinistökin alensi omaa palkkaansa ja hallitus ja eduskunta ovat seuraamassa. (Vai ehtikö hallitus jo laskea palkkojaan?) Tuo on minusta vallanpitäjiltä hieno ele, mutta sen käytännön vaikutukset jäävät varmaan pieniksi mikäli yksityisellä sektorilla yritysjohtajat eivät lähde samaan kelkkaan mukaan.

Turha tässä on vierittää palloa yritysjohtajilla. Useammat kaupunginjohtajat ovat saaneet jo entuudestaan kohtuuttomaan palkkaansa isot korotuskset samaan aikaan, kun muiden pitäisi kiristellä.
 
Mutta se on pojjaat ja tytöt niin että jos tuo kansanedustajien jne palkka-ale menee läpi niin se on palkka-ale meille kaikille. Mulla käy mikäli JULKISELTA SEKTORILTA joka ikinen taho on siinä mukana vähintään samoilla prosenteilla kuin yksityinen puoli ja yksityisellä puolella se koskee myös johtajian sinne ylimpään asti.

Ei kyllä ole oikeasti mitään järkeä laskea kenenkään muun kuin julkisen sektorin syöttiläiden palkkoja. Vähänkin isompituloinen palkkajohtaja maksaa puolet tuloistaan veroja. Vähintäänkin mahdollisen palkkojen alenemisen täytyy painottua julkiselle sektorille. Esim yli 4000e/kk menevästä osuudesta puolet pois.

Mutta turha haaveilla, jos nyt edes kaupunginjohtajien sun muiden palkankorotukset saisi suitsittua.
 
Kertokaas oraakkelit että mikä olis sopiva palkka kirotulle julkisen puolen viranhaltijalle, esim. Vesilaitoksen johtajalle?
 
Kertokaas oraakkelit että mikä olis sopiva palkka kirotulle julkisen puolen viranhaltijalle, esim. Vesilaitoksen johtajalle?

Paljonko alaisia ja mistä kaikesta päättää? Mihin tuo johtaja päätöksillään vaikuttaa?
 
Eiku aattelin, ku yates oli leikkaamassa yli 4000 euron tuloista puolet pois että kai siellä tietoa on näistä vastuista jne?

Laitoksen johtaja vastaa siitä, että kultaakin arvokkaammille yksityisen sektorin (ja kaikille muillekin) työntekijöille tulee sitä vaatimukset täyttävää vettä hanasta ja paska kulkee pois. Koko laitoksen toiminnasta ylipäätään. Suunnitteluttaminen, rakennuttaminen, kilpailiuttaminen, budjettien laatiminen jne.

Vaikuttaa esim. siihen että ihmiset pysyy terveinä eikä tarvitse paskoa metsään. Vaikuttaa esim. siihen että teollisuuslaitokset saavat prosesseihinsa tarvitseman veden...oikeastaan vaikuttaa kaikkeen mihin tarvitaan talousvesilaatuista vettä.
 
Hiljaista pitelee? Mites toi 4000 suhtautuu jamin omaan palkkaa noin rahallisesti ja vastuun/osaamisen suhteen?

Meinaatko että 4000/kk houkuttaa paljonki alan ammattilaisia noilla vastuilla hommiin? Oletan että säkin kuitenkin haluat että tossa hommassa olis joku pätevä jonkun tunarin sijaan?
 
Hiljaista pitelee? Mites toi 4000 suhtautuu jamin omaan palkkaa noin rahallisesti ja vastuun/osaamisen suhteen?

Osaaminen on mulla vähän eri alueella kuin vesilaitoksen johtajalla mutta ainakin asiakkaat on maailmalla hieman enemmän hajallaan kuin ko pomolla eikä ollenkaan yhtä varmoja. Lisäksi olen pistänyt omiani keskiverto omakotitalon verran näihin bisneksiin. Toki jos kunnan työntekijät omilla sijoituksillaan sitoutuvat touhuun niin palkka voi olla enemmän kuin tuon 4000 eur.
 
Eiku aattelin, ku yates oli leikkaamassa yli 4000 euron tuloista puolet pois että kai siellä tietoa on näistä vastuista jne?

Laitoksen johtaja vastaa siitä, että kultaakin arvokkaammille yksityisen sektorin (ja kaikille muillekin) työntekijöille tulee sitä vaatimukset täyttävää vettä hanasta ja paska kulkee pois. Koko laitoksen toiminnasta ylipäätään. Suunnitteluttaminen, rakennuttaminen, kilpailiuttaminen, budjettien laatiminen jne.

Vaikuttaa esim. siihen että ihmiset pysyy terveinä eikä tarvitse paskoa metsään. Vaikuttaa esim. siihen että teollisuuslaitokset saavat prosesseihinsa tarvitseman veden...oikeastaan vaikuttaa kaikkeen mihin tarvitaan talousvesilaatuista vettä.
Työnä vaativampaa kuin linjaesimiehen homma, mutta varmasti paljon helpompaa kuin vaikkapa New Yorkin pormestarin työ. Eli eiköhän sen vaativuus mene haarukkaan 4500-7000€.
 
Osaaminen on mulla vähän eri alueella kuin vesilaitoksen johtajalla mutta ainakin asiakkaat on maailmalla hieman enemmän hajallaan kuin ko pomolla eikä ollenkaan yhtä varmoja. Lisäksi olen pistänyt omiani keskiverto omakotitalon verran näihin bisneksiin. Toki jos kunnan työntekijät omilla sijoituksillaan sitoutuvat touhuun niin palkka voi olla enemmän kuin tuon 4000 eur.

Kunnan työntekijöiden pitää laittaa omiaan kiinni...tehdäänkö sit niin että sitä vettä toimitetaan vaan kunnan työntekijöille vai kuuluuko se myös yksityisen sektorin työntekijöille? Sä oot yksityisenä varmaan sit perustanut vesiosuuskunnan ja hankit omalla kustannuksella myös veden? Eli 4000 on sun mielestä sopiva palkka? Vaikka sulla eu oo hajuakaan siitä mitä vesilaitoksen vetäjä tekee? Kuinka päteviä ihmisiä kuvittelet tuolla palkalla hakevan tuollaiseen hommaan?

- - - Updated - - -

Työnä vaativampaa kuin linjaesimiehen homma, mutta varmasti paljon helpompaa kuin vaikkapa New Yorkin pormestarin työ. Eli eiköhän sen vaativuus mene haarukkaan 4500-7000€.

Tohon 14500 kk-palkkaan jää viel kuitenki jonkun verran gäppiä et siitä ei kannata huolestua ;)
 
Kunnan työntekijöiden pitää laittaa omiaan kiinni...tehdäänkö sit niin että sitä vettä toimitetaan vaan kunnan työntekijöille vai kuuluuko se myös yksityisen sektorin työntekijöille? Sä oot yksityisenä varmaan sit perustanut vesiosuuskunnan ja hankit omalla kustannuksella myös veden? Eli 4000 on sun mielestä sopiva palkka? Vaikka sulla eu oo hajuakaan siitä mitä vesilaitoksen vetäjä tekee? Kuinka päteviä ihmisiä kuvittelet tuolla palkalla hakevan tuollaiseen hommaan?

Toki paikkakunnan koko jotain vaikuttaa mutta sen verran mullakin on pomoja alaisena että tiedän 4-5 teur saatavan pätevän pomon jos kannustimet on kohdallaan. Jos nyt puhutaan kooltaan keskimääräisestä suomalaisesta kunnasta mitään järkiperustetta ei ole maksaa yli 4 tonnia. Ei ne hommat nyt niin ihmeellisiä voi olla. Isot kaupungit sitten erikseen...
 
Toki paikkakunnan koko jotain vaikuttaa mutta sen verran mullakin on pomoja alaisena että tiedän 4-5 teur saatavan pätevän pomon jos kannustimet on kohdallaan. Jos nyt puhutaan kooltaan keskimääräisestä suomalaisesta kunnasta mitään järkiperustetta ei ole maksaa yli 4 tonnia. Ei ne hommat nyt niin ihmeellisiä voi olla. Isot kaupungit sitten erikseen...

Mitäs kannustimia julkisella puolella on? Mitäs ne ei niin ihmeelliset hommat sit on? Ja kuinka se homman ihmeellisyys muuttuu asukasmäärän kasvaessa? Monta vesihuoltoalan ammattilaista tunnet?
 
. Vaikuttaa esim. siihen että teollisuuslaitokset saavat prosesseihinsa tarvitseman veden...oikeastaan vaikuttaa kaikkeen mihin tarvitaan talousvesilaatuista vettä.

Tuohon muuhun en osaa ottaa kantaa, mutta isot tehtaat käyttää muuta vettä kuin kunnalliselta vesilaitokselta saatua. Mahdollisuuksien mukaan siis, kaikilla ei tietysti ole muuhun mahdollisuutta. Ja kierrättää sitä myöskin niin paljon kuin mahdollista, omien puhdistuslaitostensa kautta takaisin prosessiin. Elintarviketeollisuus tietysti paljon vähemmän kuin muu teollisuus.

E: Toistakymmentä vuotta tuli vesilaitoksilla pyörittyä, sekä kunnallisella että yksityisellä puolella.
 
Tuohon muuhun en osaa ottaa kantaa, mutta isot tehtaat käyttää muuta vettä kuin kunnalliselta vesilaitokselta saatua. Mahdollisuuksien mukaan siis, kaikilla ei tietysti ole muuhun mahdollisuutta. Ja kierrättää sitä myöskin niin paljon kuin mahdollista, omien puhdistuslaitostensa kautta takaisin prosessiin. Elintarviketeollisuus tietysti paljon vähemmän kuin muu teollisuus.

Jep, valio, nestle, ingman ei käytä talousvettä juuri ollenkaan...sellainen 500 000 m3 vuodessa on kyl aika minimaalista...
 
Mitäs kannustimia julkisella puolella on? Mitäs ne ei niin ihmeelliset hommat sit on? Ja kuinka se homman ihmeellisyys muuttuu asukasmäärän kasvaessa? Monta vesihuoltoalan ammattilaista tunnet?

Kannustimia julkisella puolella voi olla vaikkapa kuinka kustannustehokkaasti homma hoidetaan. Tarvitaanko lapionvarteen yksi vai kaksi miestä. Tehdäänkö putket niin että niitä joudutaan sulatteleen joka vuosi vai vähän kalliimmalla mutta kuitenkin niin että niiden ylläpito on halvempaa.

Ei ihmeelliset hommat on pitkälle samana pysyvä yhteistyöverkosto, muuttumaton tai hitaasti muuttuva työympäristö (tarkoitan esimerkiksi teknologiaa), ei todellista taistelua siitä että joka ikiselle kuukaudelle saadaan tarpeeksi hommia ja sitä kautta vaihtoa, vielä tehdään ne hommat ajallaan ja paremmin kuin kilpailija asiakaskuntaan joka on vaikkapa toisella puolen maapalloa jolloin aikaero, etäisyydet, kieli ja kulttuuri asettaa omat haasteensa.

Asukasmäärän luulisin vaikuttavan infran määrään joka vaikuttaa myös vesilaitoksen johtajan työmäärään. On kai se eriasia organisoida helsinkiin uudet putket uusille rakennusalueille kuin jonnekkin kainuuseen minne saadaan kerran vuodessa yksi omakotitalo pystyyn.

En tunne yhtään vesihuollon alan ammattilaista. Mutta sillä ei kyllä ole mitään tekemistäkään tämän asian kanssa.
 
Jep, valio, nestle, ingman ei käytä talousvettä juuri ollenkaan...sellainen 500 000 m3 vuodessa on kyl aika minimaalista...

Rajasin kyllä elintarviketeollisuuden ulkopuolelle... Boliden, Tako, Outokumpu, Stora Enso, Finnforest, Ahlstrom, Rautaruukki jne... kaikilla omat raakavesilaitokset.
 
Kannustimia julkisella puolella voi olla vaikkapa kuinka kustannustehokkaasti homma hoidetaan.

Mikä tässä kannustimessa olisi mittarina? Missä tällaisia kannustimia on käytössä? Voi olla ja voi olla. Sit sä ruikuttaisit siitä, että julkisella puolella maksetaan vielä kannustinpalkkioitakin.

Tarvitaanko lapionvarteen yksi vai kaksi miestä.

Mikä on sun näkemys siitä, kuinka ylimitoitettuja vesilaitosen ylläpitoryhmät on?

Tehdäänkö putket niin että niitä joudutaan sulatteleen joka vuosi vai vähän kalliimmalla mutta kuitenkin niin että niiden ylläpito on halvempaa.

Missä rakennetaan putket niin pintaan, että ne jäätyy sen takia, että se on halvempaa ku routasyvyyden alapuolelle kaivaminen?

Ei ihmeelliset hommat on pitkälle samana pysyvä yhteistyöverkosto, muuttumaton tai hitaasti muuttuva työympäristö (tarkoitan esimerkiksi teknologiaa), ei todellista taistelua siitä että joka ikiselle kuukaudelle saadaan tarpeeksi hommia ja sitä kautta vaihtoa, vielä tehdään ne hommat ajallaan ja paremmin kuin kilpailija asiakaskuntaan joka on vaikkapa toisella puolen maapalloa jolloin aikaero, etäisyydet, kieli ja kulttuuri asettaa omat haasteensa.

Missä ne vesilaitoksen johtajan hommat on?

Asukasmäärän luulisin vaikuttavan infran määrään joka vaikuttaa myös vesilaitoksen johtajan työmäärään. On kai se eriasia organisoida helsinkiin uudet putket uusille rakennusalueille kuin jonnekkin kainuuseen minne saadaan kerran vuodessa yksi omakotitalo pystyyn.

Eihän se asukasmäärästä ole kiinni vaan kasvusta.

En tunne yhtään vesihuollon alan ammattilaista. Mutta sillä ei kyllä ole mitään tekemistäkään tämän asian kanssa.

Et varmasti tunnekaan. En yhtään epäile. Missäs näitä vesihuollon verkosto-osaajia koulutetaan? Vesihuoltoalan todellisia osaajia ei ihan samalla tavalla jaloissa pyöri ku jotain tradenomeja.

- - - Updated - - -

Rajasin kyllä elintarviketeollisuuden ulkopuolelle... .
Ai missä kohtaa?
 
Back
Ylös Bottom