Miten maamme talous oikein saadaan kuriin?

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja Timba79
  • Aloitettu Aloitettu
Meta title: Miten maamme talous saadaan kuriin?

Meta description: Ketju Suomen talouden tasapainottamisesta: menoleikkaukset, verotus, velka, rakenneuudistukset, poliittiset linjat ja omat ratkaisuideat.


Mä voin tulla mukaan sloganilla: "lupaan olla tukematta yhtään äänestäjien enemmistöä miellyttävää päätöstä - jos ette vihaa mua vielä nyt, niin vaalikauden lopussa varmasti vihaatte". Alivaltiosihteerillä oli aikanaan kappale "te olette huono yleisö". Samaa kahden käden tiukkaa Churchillmaista tukistusotetta kaivattaisiin nyt Suomen politiikkaan. Antipopulistinen vähemmistöpuolue voisi olla hyvä nimi ja tienvarsimainoksessa voisi näyttää äänestäjille keskaria. Puolueen jäsenkirja otettaisiin automaattisesti pois, jos antaa Rita Tainolalle haastattelun.

Tervetuloa mukaan. Muita?
 
Lupaan äänestää jos lupaat leikata!
 
Aika kaukana vasemman kulmalipun takana tämä ketju. Puolustusmenot ovat Suomessa alle 2% bkt:sta ja yksityisautoilu tuottaa verotuloja reilusti enemmän kuin mitä tiestön ylläpitoon käytetään.

Sosiaalimenot ovat bkt:sta sen sijaan jo 25% hujakoilla. Sataa työssäkäyvää kohti on kohta 140 ihmistä, jotka eivät töitä tee. Noista sadastakin on julkisella sektorilla yli puolet. Yksityiselläkin sektorilla moni tekee hommia asiakkaanaan kunta tai valtio joten suurin osa rahasta kiertää ympyrää kuin puolukka ämpärin pohjalla. Ellei merkittävää vientibusinesta saada tänne perukoille jostain kehitettyä, Suomi tarpoo kohta samassa suossa kuin Kreikka tai Espanjakin. Jos koulufysiikasta muistaa vielä termodynamiikan, niin ikiliikkuja ei edelleenkään voi toimia - jos valtio maksaa kaikkien liksan tai tuet niin veroprosentti pitää nostaa sataan että rahat riittävät.

Jeesus että mun on vaikeaa ymmärtää mistä tämä vientivimma kumpuaa. Jos jokaisen maan on pakko keskittyä vientiin saadakseen aikaiseksi talouskasvua niin miten maailmantalous kokonaisuudessaan voi kasvaa? Tietääkseni ihmiskunta ei ole ostajia Marsista löytänyt vaikka kovasti yritetäänkin etsiä.
 
Jees, sekin vielä. Tässähän on kohta lista kasassa. :D
Lähden mukaan, jos siihen sivuun laittaisi pystyyn vielä konsulttifirman, joka myy puolueen mainostamaa neuvontaa kunnille. Muutama miljoona aina tulevaisuusvisioinnista.
 
Jeesus että mun on vaikeaa ymmärtää mistä tämä vientivimma kumpuaa. Jos jokaisen maan on pakko keskittyä vientiin saadakseen aikaiseksi talouskasvua niin miten maailmantalous kokonaisuudessaan voi kasvaa? Tietääkseni ihmiskunta ei ole ostajia Marsista löytänyt vaikka kovasti yritetäänkin etsiä.
Jos vaihtotaseemme on alijäämäinen emmekä saa painaa omaa rahaa, niin pakko sen rahan virtaa sisään on lisätä.
 
Meinasinkin jo tuonne yhteen kommenttiin laittaa että kohta narrisonfordi tulee sanomaan ettei suomen tarvitse olla kilpailukykyinen ;)

Ongelma tässä velkavetoisessa sisämarkkinassa on se että vaikka kuinka valtio ottaisi velkaa, se ei pysty pitämään yllä hyvinvointi yhteiskunnan rakenteita kuten nyt jo on nähtävissä (vai meinaako joku että tässä tilanteessa pitäisi ottaa vielä lisää velkaa...). Tästä aiheutuu myös sisämarkkinoiden rahastuksen tarve erilaisia veroja ja veron luontoisia maksuja kasvattaen. Tästä taas aiheutuu se että sisämarkkinat pyrkivät mahdollisuuksien mukaan mukautumaan tilanteeseen ja selviämään hengissä, eli suomeksi sanoen veronkierto, pimeä työ jne lisääntyy.

Esimerkki: yritys jossa työskentelen elää viennistä. Valtio ei pidä huolta kilpailukyvystä eli palkat, energia yms kustannukset nousevat ja yrityksemme elinmahdollisuudet ajautuvat mahdotomiksi. Yrityksemme todennäköisesti vaihtaa maata ja työntekijät jäävät työttömiksi. Jos työntekijät eivät saa riittäviä korvauksia (valtion rahat ei riitä) alkavat he varmasti tekemään pimeitä töitä elättääkseen perheitään jos oikeita töitä ei ole tarjolla ja korvauksilla ei elä. It so fucking simple. Ei luulisi olevan vaikeaa ymmärtää edes yliopistokoulutuksella...
 
Ei luulisi olevan vaikeaa ymmärtää edes yliopistokoulutuksella...
Toisinaan yliopistokoulutus heikentää merkittävästi asioiden ymmärtämistä, kts. vaikkapa kulttuurirelativismi :D

Puolueen jäsenkirja otettaisiin automaattisesti pois, jos antaa Rita Tainolalle haastattelun.
Tässä on oikeaa asennetta!
 
Esimerkki: yritys jossa työskentelen elää viennistä. Valtio ei pidä huolta kilpailukyvystä eli palkat, energia yms kustannukset nousevat ja yrityksemme elinmahdollisuudet ajautuvat mahdotomiksi. Yrityksemme todennäköisesti vaihtaa maata ja työntekijät jäävät työttömiksi. Jos työntekijät eivät saa riittäviä korvauksia (valtion rahat ei riitä) alkavat he varmasti tekemään pimeitä töitä elättääkseen perheitään jos oikeita töitä ei ole tarjolla ja korvauksilla ei elä. It so fucking simple. Ei luulisi olevan vaikeaa ymmärtää edes yliopistokoulutuksella...

Palkkojen ei pitäisi nousta mutta jostain pitäisi saada riittävä korvaus? So simple :) (Valtio ei määrää palkkoja)

Tuo kilpailukyky-pdf Timbalta koski teollisuutta, mutta on siinä koko kansantaloudestakin pieni pätkä. Summarum: teollisuuden yksikkökustannuksia nostaa välituotteet, ja siinä suurin merkitys on tuonnin kallistumisella. Tuottavuus on noussut ja palkkaratkaisut ovat olleet varsin maltilliset. Vertailuna kilpailijamaihin Suomi häviää vain Saksalle, joka on pitänyt palkat jäissä tunnetusti. Muut maat, joiden suhteellinen yksikkökustannus on pienempi, saavat etua valuuttakursseista. Ts. ennen kurssieroa kustannukset korkeammat. Katsauksen tarkoituskin on esitellä uusi, parempi malli laskea kustannuksia, ei esittää mitään kritiikkiä tai korjausehdotuksia maan suunnan muutokselle..
 
Palkkojen ei pitäisi nousta mutta jostain pitäisi saada riittävä korvaus? So simple :) (Valtio ei määrää palkkoja)

Tällä hetkellä palkkojen ja peruspäivärahan välillä on aika iso porras, eli palkkojen ei välttämättä tarvitse nousta ja valtion palkkalistoilla niiden pitäisi ehkä laskea.

Valtio ei määrää palkkoja mutta on luonut tänne palkkauksen monopoli järjestelmän jossa ainakaan pk sektorin työnantajilla ei ole osaa eikä arpaa mikä on palkkataso.

Mitä tulee energiaan, niin pitkät välimatkat ja kylmä maa pitäisi riitää ymmärtämään että tuo on aivan oleellinen kysymys kannattaako suomessa jotain tehdä tai voiko täällä edes asua...
 
Vai että valtion pitäisi Jamin mielestä pitää huolta yritysten kilpailukyvystä... :face:

Valtion tulisi pitää huolta omasta kilpailukyvystään, muussa tapauksessa yritys valitsee kilpailukykyisemmän toimittajan (lue valtion) :face:

e: kerro nyt mulle ja muille epäileville tuomaille että miten tämä Suomi pyörii kun täältä on yksityissektori vaikkapa puolittunut ja markkinat ovat lähinnä kotimarkkinoita. Ihan omin sanoin, ei mihinkään talousteorioihin vedoten.
 
Valtio ei määrää palkkoja mutta on luonut tänne palkkauksen monopoli järjestelmän jossa ainakaan pk sektorin työnantajilla ei ole osaa eikä arpaa mikä on palkkataso.

Sen määrääkin yleinen hintataso - TESsit määrävät palkkojen nousutahdin, mikä on se tärkein muuttuja. Nyt taitaa mennä aika käsikynkkää inflaation kanssa palkan nousutahti? Niinkuin periaatteessa pitääkin, jos tuottavuus ei kasva. Jos tuottavuus kasvaa, pitää palkkojenkin nousta reaalisesti. Ihan perusteoriaa. Saksassa tuottavuus nousee mutta palkat eivät. Se on lahja työnantajille ja on mitä ilmeisimmin jäänyt päälle rahoituskriisin sopeutustoimesta.

Mitä tulee energiaan, niin pitkät välimatkat ja kylmä maa pitäisi riitää ymmärtämään että tuo on aivan oleellinen kysymys kannattaako suomessa jotain tehdä tai voiko täällä edes asua...

Hyvä huomio. Suomi on ihan naurettavan hajalleen asutettu maa väkilukuun nähden. Kyllähän tuo maaseudun tyhjeneminen osoittaa, että jengi tajuaa suunnan olevan kaupunkeihin, ja tehokkuusmielessä julkisen vallan tulisi edistää sitä. Mitähän niiden esi-isien mielessä on oikein liikkunut, kun tänne alunperin lähtivät.. :)
 
Jeesus että mun on vaikeaa ymmärtää mistä tämä vientivimma kumpuaa. Jos jokaisen maan on pakko keskittyä vientiin saadakseen aikaiseksi talouskasvua niin miten maailmantalous kokonaisuudessaan voi kasvaa? Tietääkseni ihmiskunta ei ole ostajia Marsista löytänyt vaikka kovasti yritetäänkin etsiä.
Ei kaikkien maiden tarvitse keskittyä vientiin, mutta pienten maiden pitää, mikäli haluavat pitää yllä tällaista yhteiskuntaa. Kiinan ja USAn kaltaisissa valtavissa kansantalouksissa suurin osa bkt:sta voi hyvin olla kotimarkkinavetoista, sillä kaikkea tehdän maan sisällä. Suomeen taas on käytännön syistä pakko tuoda paljon tavaraa tms. ulkoa, koska omaa tuotantoa ei monella elinkeinosektorilla yksinkertaisesti ole. Jos tätä virtaa ei omalla viennillä tasapainoteta, maa jatkaa velkaantumistaan, kunnes rahahanat menevät lopulta kiinni.
 
Jos tuottavuus kasvaa, pitää palkkojenkin nousta reaalisesti. Ihan perusteoriaa. Saksassa tuottavuus nousee mutta palkat eivät. Se on lahja työnantajille ja on mitä ilmeisimmin jäänyt päälle rahoituskriisin sopeutustoimesta.
Tää perusteoria lakkasi korreloimasta realiteettien kanssa siinä vaiheessa, kun ko. työn pystyi siirtämään minne tahansa tällä pallolla. Mainitsemasi "lahja työnantajille" on antanut saksalaisille firmoille mahdollisuuden pitää tuotanto Saksassa. Vaikka Suomessa jollain alalla tuottavuus kasvaisikin, mutta saman tuotannon pystyy tekemään Kiinassa puolta pienemmillä yksikkökustannuksilla, pitää Suomessa tuotantokustannusten (palkat ja työnantajamaksut, kuljetuskustannukset, energia, tms.) pienentyä. Ellei näin tapahdu, firma joko siirtää tuotantonsa sinne, missä se kannattaa tehdä tai häviää kilpailijoilleen, jotka näin tekevät. Kummassakin tapauksessa siis työt loppuvat nopasti täältä kokonaan, vaikka tehostuivatkin.

Olemme tilanteessa, jossa Suomessa jäljellä oleva kilpailukykyinen vientibusiness joutuu jatkuvasti sopeutumaan siten että täällä tehdään vain joko korkealla automaatioasteella aina vain kalliimpia hyödykkeitä, tai sitten täällä on enää pelkkä suunnittelu ja tuotanto on muualla. Kummassakin tapauksessa se yksikkötuotteen sisällään pitämä suomalainen työ on siis minimoitu, koska muussa tapauksessa emme olisi hintakilpailukykyisiä. Tämä minimointikehitys tulee jatkumaan ja siten vientiin kelpaava suomalainen työpanos lähestymään nollaa - nollassa siis pesemme täällä nälkäisinä toistemme selkiä saatana kaikki eikä kellään ole iPhonea.
 
Ei kannata nyt antaa kuvaa, että pelkat palkkakulut on se mikä syö kilpailukyvyn. Kyllähän se nyt on ihan arkipäivää, että palkan PITÄÄ kulkea inflaation tahdissa jollei sitä palkansaajan ostovoimaa verotuksella tasata. Ei tämäkään maa toimi jos kansalaisella ei ole ostovoimaa.

Mutta yhdessä palkankorotusten kanssa nämä kaikki helvetin rikkidirektiivit ja jatkuva energiaverojen nostaminen kyllä tappaa sen teollisuuden tasaisen varmasti. Mikähä on seuraava vihervero mitä keksitään?


Tässä yksi linkki:

http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1288504336700.html

Tuo koskee saikkuja, mutta siellä toisessa tai kolmennessa kappaleessa on julkisen ja yksityisen sektorin keskipalkat. Ei saatana, valtiolla tienataan enemmän?!?!?!? Pikkuisen sairas tilanne. Eli takuuvarmasti minä olen se joka ajaa leikkauksia jos joskus jossain ehdolla olen.

Pitää vaan perustaa se puolua ensin kun ei näiden nykyisten paskapuolueiden riveihin kiiinnosta lähteä pätkääkään. Vaaleissa voit suutasi soittaa mutta sitten tottelet ryhmäkuria ja sanot bäää kuten muutkin kiltit lampaat tai saat lähteä.
 
Nimenomaan - Suomen ei kannata kilpailla halvoilla massahyödykkeillä, koska ei täällä mitenkään päästä niin mataliin tuotantokustannuksiin, kuin Kiinassa tai muualla kehittyvissä talouksissa. Perusteorioihin kuuluu myös suhteellisen edun käsite, ja Suomi pienenä ja hyvin koulutetun väestön maana erikoistuu osaamista vaativiin tuotteisiin. Ehkä etupäässä palveluihin (siksikin perusteollisuuden kilpailukyvyn mittaaminen on hieman harhaanjohtavaa). Eikä Kiinan tasolle päästä Saksassakaan, vaan se vie kesto- ja luksushyödykkeitä. Saksassahan kustannussäästöt toteutetaan pitkälti työtunteja vähentämällä - osa-aikaisuus on noussut aika huikeasti vuodesta 2000. Osa-aikaisuudessa ei ole sinänsä mitään ongelmaa - siinä pysyy työtaidot jokseenkin kunnossa eikä joudu pelkälle tulonsiirrolle. Mutta niin alas työtuntikustannuksia ei päästä, että Kaukoitää voitaisiin haastaa halvassa bulkkikamassa. Saksassakin alkaa nyt ostajamaiden talouden heikentyminen itse asiassa näkyä, eikä uusia markkinoita oikein näy. Viiveellä tulee sinne samat ongelmat, kuin muuallakin länsimaissa. Tässä on nyt hassattu monta vuotta euroalueen heikkoja maita kurittamalla lähinnä pankkien pelastamiseksi.

Minnekäs ne yritykset täältä lähtevät sitten?
 
Tää perusteoria lakkasi korreloimasta realiteettien kanssa siinä vaiheessa, kun ko. työn pystyi siirtämään minne tahansa tällä pallolla. Mainitsemasi "lahja työnantajille" on antanut saksalaisille firmoille mahdollisuuden pitää tuotanto Saksassa. Vaikka Suomessa jollain alalla tuottavuus kasvaisikin, mutta saman tuotannon pystyy tekemään Kiinassa puolta pienemmillä yksikkökustannuksilla, pitää Suomessa tuotantokustannusten (palkat ja työnantajamaksut, kuljetuskustannukset, energia, tms.) pienentyä. Ellei näin tapahdu, firma joko siirtää tuotantonsa sinne, missä se kannattaa tehdä tai häviää kilpailijoilleen, jotka näin tekevät. Kummassakin tapauksessa siis työt loppuvat nopasti täältä kokonaan, vaikka tehostuivatkin.

Joo, olematta asiantuntija taloustieteen alalla uskon että globalisaation ja kiinailmiön myötä on syytä rukata uusiksi jotain teorioita. Kansallisvaltiot ja tiukkoihin valtakunnan rajoihin rajoutuvat talousvyöhykkeet romahtivat viimeistään siinä vaiheessa kun rahan ja informaation siirtäminen paikasta toiseen muuttui salamannopeaksi. Samalla myös kuljetuskustannukset ja kyky kuljettaa roinaa globaalisti on parantunut huomattavasti vuosien saatossa (tämäkin lienee tietokoneiden ansiota kun nykyään pystytään suunnittelemaan jättitankkereita ja konttialuksia ja satamissa rullaa automaattitrukit [usein Suomalaisten tuottamat muuten]). Tämä johti ns. kiinailmiöön jossa bulkkitavaran tuotanto siirtyy aina edulliseen maahan. Onkohan tässäkin muuten osasyyllisenä se, että nykyään komponentit sun muut päivittyvät vuoden välein, joten jotain kiinteää 100-vuoden investointeja ei juuri tehdä kulutustavaroiden tuotantoon. Raskas perusteollisuus on sitten eri asia.

No kustannukset ovat
Työvoima
Energia
Materiaalit
Kuljetus
Verot ja maksut

Ja jokainen komponentti koostuu sitten erikseen em. kategorian aineksista.

Näitä pitää pystyä optimoimaan niin, että saadaan tuote jonka joku ostaa tarjottuun hintaan.

Mitä Suomi tekee em. asioiden kohdalla

Työvoima on kallista (tämä ok jos ovat myös tuottavaa). Kuinka tuottavaa suomityypit ovat sitten oikeasti? Välillä musta tuntuu että 50+ sakki jota meillä riittää ovat tippuneet kelkasta jo 90-luvulla.. Poikkeuksia löytyy mutta yleisesti nämä ovat kalliita suhteessa hyötyyn.

Ulkomaisia superosaajia taas ei tänne saada koska ollaan kärjistäen rasisteja ja muutenkin paska maa. Tai ainakin jos tänne halutaan niin 50+ sakki katsoo että mikähän luigi toi nyt on..

Energia on musta ihan ok koska tehdään nukea (tosin teknologia sukkaa joten väärä valinta aikanaan). Nyt ehkä ollaan pulassa kun tulevaisuudessa pitäisi siirtyä uuteen teknologiaan (tuuli tai joku muu). Mutta 50+ sakki katsoo että xittu mitä viherpiiperöö.

Materiaalit... Metsät myyntiin heti ja kaivoksia lisää. Ongelmana 50+ joiden hakkuuaikioiden jäljiltä kokkarikin kääntyy puunhalaajaksi. Talvivaaran ja muiden suhteen sama asia. 50+ sakki vähät välittää jäljistä, koska "aina roiskuu kun rapataan". Ei mikään ihme että Suomi on Kongo.

Kuljetusten suhteen Suomi on aika epätoivoinen. Yhtään tuotantolaitosta ei kyllä saisi sijoittaa ilman läheistä satamaa tai lentokenttää.

Verot ja maksut ovat täällä myös aika kohtuuttomat. Hyvinvointivaltion ylläpito alkaa maksaa sen verran paljon, että täytyy olla aika sitoutunut sen ylläpitämiseen että viitsii. Monet muut pohtii että miten tästä päästäis pyristelemään eroon. Musta analogia vanhaan autonrämään käy. Kärry ei toimi ja sen kustannukset nousee koko ajan kun pitää korjata. Fiksuinta olisi hankkia uusi tai sitten alkaa käyttää fillaria. 50+ sakki ei kuitenkaan pysty sitä tekee kun ovat niin tottuneita vanhaa paskaan tai liian laiskoja uuden oppimiseen. Hyi suotana..

Jotenkin ollaan jämähdyttä 90-luvulle tai 80-luvulle kun kaikki oli vielä hyvin ja maailma oli analoginen. Nykyään asiat pitää hoitaa oikein ja niin, että näyttävät myös hyviltä. Tätä ei ole 50+ sakki tajunnut. Kilpailukyky syntyy siitä että meidän tuote tai brändi on kiinnostava ja vastuullinen. Tehdään sitten vaikka sitä vihreetä sähköä jos sillä myydään kamaa? Tai ollaan luomuhippejä jos sillä myydään kamaa? Pitäisi kulkea maailman trendien mukaan ja myytä sitä mitä kysytään. Vaikka itse olisi kuinka persu ja juntti, niin jos asiakas kaipaa luomujoogaa metrossa niin kannattaa tarjota sitä. Tai sitten sitä Jollan Meegoviritystä jota kinuskit varmaan repii käsistä. Mua vituttaa Noksun (lue Symbian lue suomen kunnat) jotka on tehny samaa vuodesta keppi ja kivi ja sitten ihmettelee kun ei enää ole kysyntää tai systeemi ei toimi.

Tän jos tajuaisi myös nykyinen 30+ sakki joka on oppinut asenteen 50+ sakilta.
 
Nimenomaan - Suomen ei kannata kilpailla halvoilla massahyödykkeillä, koska ei täällä mitenkään päästä niin mataliin tuotantokustannuksiin, kuin Kiinassa tai muualla kehittyvissä talouksissa. Perusteorioihin kuuluu myös suhteellisen edun käsite, ja Suomi pienenä ja hyvin koulutetun väestön maana erikoistuu osaamista vaativiin tuotteisiin.
Tän ajattelun ohi on aika myös jo ajanut, se bulkki on lähtenyt Kiinasta jo ajat sitten Vietnamiin tms. Jos haluat esim. tehdä pienen sarjan konenäköä hyväksikäyttävää vaativaa elektronista laitetta, niin tänä päivänä ostat matemaatikot Venäjältä ja tuotesuunnittelun sekä tuotantosarjan Shenzenistä. Sen lisäksi, että Suomi ottaa pataan hinnassa niin tuotannollisen kehityksen mukana täältä on hävinnyt myös se huippuosaaminen hyvin monelta alalta, missä sitä vielä ennen oli kun kamat vielä tehtiin täällä.

On ihan utopistista olettaa, että täällä kohta enää osataan yhtään mitään vain siksi, että väestön keskimääräinen koulutustaso on hyvällä tasolla. Todellinen osaaminen ja innovaatiot syntyvät kun viedään uudet ajatukset tuotantoketjun läpi loppuasiakkaalle asti, joten mihin täällä kohta enää erikoistutaan kun kaikki kama tehdään muualla? Videopeleihin?
 
Tän ajattelun ohi on aika myös jo ajanut, se bulkki on lähtenyt Kiinasta jo ajat sitten Vietnamiin tms. Jos haluat esim. tehdä pienen sarjan konenäköä hyväksikäyttävää vaativaa elektronista laitetta, niin tänä päivänä ostat matemaatikot Venäjältä ja tuotesuunnittelun sekä tuotantosarjan Shenzenistä. Sen lisäksi, että Suomi ottaa pataan hinnassa niin tuotannollisen kehityksen mukana täältä on hävinnyt myös se huippuosaaminen hyvin monelta alalta, missä sitä vielä ennen oli kun kamat vielä tehtiin täällä.

On ihan utopistista olettaa, että täällä kohta enää osataan yhtään mitään vain siksi, että väestön keskimääräinen koulutustaso on hyvällä tasolla. Todellinen osaaminen ja innovaatiot syntyvät kun viedään uudet ajatukset tuotantoketjun läpi loppuasiakkaalle asti, joten mihin täällä kohta enää erikoistutaan kun kaikki kama tehdään muualla? Videopeleihin?

Tässä kyllä voi julkisella sektorilla olla osuutta. Julkiset investoinnit oikein kohdentamalla saataisiin meillä t&k rahaa ja referenssejä yrityksille huomattavat määrät. Mun mielestä jokainen suurempi hankinta ja jatkuvat hankinnat pitäisi sitoa erilaisiin laatu- ja kehitysraameihin.
 
Mäkään en oo oikein samaa mieltä vihreiden kans. Mun mielestä Matti Vanhasella oli joskus hyvä idea et suomeen rakennettais 6. ja jopa 7. ydinreaktori niin että sähköä voi ruveta myymään ulkomaille. Sen sijaan suomi kai vielä joutuu ostamaan välillä sähköä ulkomailta ja vitun kalliilla. Toi ehdotus oli vielä sillon kun sähkön hinta oli ihan pohjamudissa ja rakennusurakat ois myös saanu halvemmalla, jatkossa tulee kalliimmaksi. Tietysti teollisuus ois myös pärjännyt paremmin halvalla sähköllä.
 
Back
Ylös Bottom