Oliiviöljy - Nestemäinen kulta

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja arnold
  • Aloitettu Aloitettu
Meta title: 🫒🔥 OLIIVIÖLJY – NESTEMÄINEN KULTA JOKA NOSTAA RUOAN JA TERVEYDEN TASOA 🔥🫒

Meta description: Laadukas öljy parempaan makuun, palautumiseen ja kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin.


No jos tarkan suosituksen halaut multa, niin sanoisin, että ellei rahanpuutetta ole niin käytä mahdollisimman monipuolisesti seuraavia: pähkinäöljyt, kylmäpuristettu ja normi oliiviöljy, <-- samat rypsiöljyt, siemenöljyt, voi ja neitsyt (kylmäpuristettu) kookosöljy sekä avokado ja avokadoöljy. Noiden lisäksi vielä Omega-3 tabuja joka päivä niin ei pitäisi olla huolta. Myös siemenet ja pähkinät sellaisenaankin toimivat sekä natural pähkinävoi, kunhan eivät ole paahdettuja.
 
Miks noiden rasvojen kanssa tarvii hifistellä? rasvoja varmasti saa tarpeeksi ihan bodisafkasta ilman sitä sinne lisäämälläkin. Ei sitä tarvia mitään 3g/painokilo vaikka se tuntuu nykyään trendi olevankin! Rasvahan on helvetin anabolista! toisin kuin hiilari.. eiku..
 
Miks noiden rasvojen kanssa tarvii hifistellä? rasvoja varmasti saa tarpeeksi ihan bodisafkasta ilman sitä sinne lisäämälläkin. Ei sitä tarvia mitään 3g/painokilo vaikka se tuntuu nykyään trendi olevankin! Rasvahan on helvetin anabolista! toisin kuin hiilari.. eiku..
Rasva on epäsuorasti anabolista, koska oikeita määriä oikeanlaista rasvaa ruokavaliossaan nauttivilla miehillä on korkeammat testotasot kuin miehillä, jotka syö pelkkää proteiinia ja hiilaria. Myös aivot tarttee hyviä rasvoja toimiakseen.
 
Rasva on epäsuorasti anabolista, koska oikeita määriä oikeanlaista rasvaa ruokavaliossaan nauttivilla miehillä on korkeammat testotasot kuin miehillä, jotka syö pelkkää proteiinia ja hiilaria. Myös aivot tarttee hyviä rasvoja toimiakseen.

Kaikki kudokset tarvitsee hyviä rasvoja "toimiakseen", mutta ei ne aivot silti energiakseen pysty rasvaa käyttämään, vaan nimenomaan hiilihydraatteja. Siitä syystähän elimistö menee ketoosiin, jos hiilarit jättää pois, jotta maksa alkaa tuottaa ketoaineita aivoille energiaksi, koska rasvojen käyttö energiaksi ei suoraan aivoilta onnistu.
 
Eihän sitä rypsiöljyä oikeastaan EPAn takia yleensä syödä, vaan sillä saa hyvin tuon Omega3-Omega6 suhteen parempaan suuntaan. Eli siis alfalinoleenihapon takia, mikä on ihan hyödyllistä tavaraa. Siinä margariinitiedotuksen pdf:ssä on hyvin juttua asiasta.

Kalaöljystä kyllä EPAt saa hyvin, mutta sitä yleensä otetaan niin pieniä määriä, ettei se tuohon Omega3-Omega6 suhteeseen pahemmin vaikuta.

Tosin onhan tuo pellavansiemenöljy laadukasta myös Omega3sten puolesta.

Todellakaan rypsiöljyllä ei saada omega3-omeg6 suhdetta parempaan vaan huonompaan suuntaan, kun omega6 tuossa 2:1 joten esim. voi joka ei pahemmin sisällä kumpaakaan paremmin oikaisee vääristynyttä omega6 suhdetta muihin rasvahappoihin verrattuna.
Tuon rypsiöljyn sisältämän korkean omega6 suhteen takia sitä en suosittele kenellekään.

Rypsiöljyssä on muitakin negatiivisia ominaisuuksia kuten hapettuminen ja härskiintyminen alle 40C asteessa (ihmisen ruumiinlämpö 37C).
 
Todellakaan rypsiöljyllä ei saada omega3-omeg6 suhdetta parempaan vaan huonompaan suuntaan, kun omega6 tuossa 2:1 joten esim. voi joka ei pahemmin sisällä kumpaakaan paremmin oikaisee vääristynyttä omega6 suhdetta muihin rasvahappoihin verrattuna.

Finelistä omega-6/omega-3 näyttää olevan esim. avokadoöljyllä 12530 / 957 ja oliiviöljy 10367 / 544. Vain pellavaöljyssä on tuon mukaan rypsiöljyä suurempi omega-3:n määrä suhteessa omega-6:een.
 
Finelistä omega-6/omega-3 näyttää olevan esim. avokadoöljyllä 12530 / 957 ja oliiviöljy 10367 / 544. Vain pellavaöljyssä on tuon mukaan rypsiöljyä suurempi omega-3:n määrä suhteessa omega-6:een.

Rypsiölyjyssä on oikean omega 3:sen sijasta reilusti alfalinolileenihappoa, josta on enemmän haittaa kuin hyötyä.

Oliiviöljy, joka sisältää pääasiassa yksityydytettyä oleiinihappoa, jota ihmisen rasvasta on 45 % sekä linolihappoa, mutta erittäin vähän alfalinolihappoa. Oliviöljyn rasvahappokoostumus on samankaltainen kuin äidinmäidon.
 
Rypsiölyjyssä on oikean omega 3:sen sijasta reilusti alfalinolileenihappoa, josta on enemmän haittaa kuin hyötyä.

Oliiviöljy, joka sisältää pääasiassa yksityydytettyä oleiinihappoa, jota ihmisen rasvasta on 45 % sekä linolihappoa, mutta erittäin vähän alfalinolihappoa. Oliviöljyn rasvahappokoostumus on samankaltainen kuin äidinmäidon.

Saisiko jotain matskua tuosta alfalinoleenihapon terveyshaitoista? Ei tullut vastaan pikaisella googletuksella muuta kuin tämän suuntaista:

"Preliminary research has found evidence that α-linolenic acid is related to a lower risk of cardiovascular disease."

"A 2005 study found that daily administration of α-linolenic acid significantly reduced both self-reported anxiety, stress levels, and objective measured cortisol levels in college age students."

"Dietary α-linolenic acid has been assessed for its role in cardiovascular health. Clinical benefits have been seen in some, but not all, studies. Still, a review in 2005 concluded "The weight of the evidence favors recommendations for modest dietary consumption of α-linolenic acid (2 to 3 g per day) for the primary and secondary prevention of coronary heart disease."

http://en.wikipedia.org/wiki/Alpha-Linolenic_acid

Oli mainintoja negatiivisista vaikutuksistakin, kuten erittäin vähäinen kasvanut eturauhassyövän riski.

Oliiviöljyssä on myös tyydyttyneitä rasvahappoja lähes 3x enemmän kuin rypsissä, joka ei meikäläisen rajallisella rasvatietoudella ole kai mikään hyvä asia sekään.
 
Rypsiöljyn omega-3 eli ALA on ensin muututtava maksassa EPA-, DPA- ja DHA-rasvahapoiksi. Maksa kykenee muuntamaan ALA:sta vain 5–10 % EPAksi, mutta ei juuri ollenkaan DHA:ksi.

Rypsiöljyn alfalinoleenihapon hyötysuhde on olematon, mutta sitä vastoin omega-6:sia saadaan reilusti ja suonet tulehtuvat.

http://www.ccjm.org/content/76/4/245.long
 
Rypsiölyjyssä on oikean omega 3:sen sijasta reilusti alfalinolileenihappoa, josta on enemmän haittaa kuin hyötyä.

Tällöin pitäisi kai puhua omega-6/omega-3 -suhteen sijaan ihan vaan DHA:n ja EPA:n määristä, tai sitten niiden suhteesta muihin rasvahappoihin. ALAssakin se kaksoissidos on kolmannen hiiliatomin kohdalla.

Ja mitä tulee konversioon, löytyy tällainenkin tutkimus: "Substantial differences in intakes and in sources of n−3 PUFAs existed between the dietary-habit groups, but the differences in status were smaller than expected, possibly because the precursor-product ratio was greater in non-fish-eaters than in fish-eaters, potentially indicating increased estimated conversion of ALA." Mikä nyt ei olisi kovin kummallinen juttu -- elimistö parantaisi hyötysuhdettaan, jos ruuasta ei saa valmiina EPAa ja DHA:ta.

Kukaan ei sitä varmaan halua, mutta lieneekö mahdollistakaan saada paljoa EPA/DHA:ta saamatta samalla D-vitamiinia? Osa (käsittääkseni kiistattomasti osoitetuista) hyödyistä voisi selittyä sillä. Tai ehkä kalaöljyssä on jotain vielä tuntematonta ainetta?
 
Todellakaan rypsiöljyllä ei saada omega3-omeg6 suhdetta parempaan vaan huonompaan suuntaan, kun omega6 tuossa 2:1 joten esim. voi joka ei pahemmin sisällä kumpaakaan paremmin oikaisee vääristynyttä omega6 suhdetta muihin rasvahappoihin verrattuna.
Tuon rypsiöljyn sisältämän korkean omega6 suhteen takia sitä en suosittele kenellekään.

Rypsiöljyssä on muitakin negatiivisia ominaisuuksia kuten hapettuminen ja härskiintyminen alle 40C asteessa (ihmisen ruumiinlämpö 37C).

Omegasuhteen merkitystä liioitellaan. Rypsiöljyssä omega6:n määrä suhteessa omega3:een ei todellakaan ole liian korkea. Rypsiöljyn kaltaiset öljyt vähentää verisuonitautikuolleisuutta, kun niillä korvataan tyydyttynyttä rasvaa.

Kaikkein huvittavinta on jonkun voin pitäminen parempana kuin rypsiöljy. :D

Jos haluat esimerkin huonosta kasviöljystä, joka on tutkimuksissa todettu mahdollisesti epäterveelliseksi, niin katso maissiöljyn rasvakoostumusta. Se on hyvin kaukana rypsistä. Rypsissä on suurin osa monotyydyttymätöntä rasvaa.

- - - Updated - - -


Noi rasvojen inflammaatioteoriat on ihan ufojuttuja. Kukaan ei tiedä, onko niiillä edes mitään käytännön merkitystä.
 
Selailin finelistä pähkinöiden rasva koostumuksia, niin vastaan tuli pekaanipähkinä http://www.fineli.fi/food.php?foodid=33095&lang=fi eikä tuossa ole jo aika hyvät suhteet, kun omega 6 ei ollenkaan ja kerta ja monityydyttämättömiäkin tasavertaisesti.

Pähkinöitä kannattaa vedellä kohtuudella omegasuhteista välittämättä, jos haluaa terveellistä rasvaa lisää ruokavlioon. Niillä on muitakin terveysvaikutuksia.

- - - Updated - - -

Saisiko jotain matskua tuosta alfalinoleenihapon terveyshaitoista? Ei tullut vastaan pikaisella googletuksella muuta kuin tämän suuntaista:


Tuo meta-analyysi pudottaa hyvin pohjaa näiltä omegasuhde-intoiluilta.

- - - Updated - - -

Rypsiölyjyssä on oikean omega 3:sen sijasta reilusti alfalinolileenihappoa, josta on enemmän haittaa kuin hyötyä.

Oliiviöljy, joka sisältää pääasiassa yksityydytettyä oleiinihappoa, jota ihmisen rasvasta on 45 % sekä linolihappoa, mutta erittäin vähän alfalinolihappoa. Oliviöljyn rasvahappokoostumus on samankaltainen kuin äidinmäidon.

Rypsiöljy on oliiviöljyn tavoin suurimmaksi osaksi monotyydyttymätöntä. Alfalinoleenihappo on terveellistä rasvaa.

Äidinmaidon koostumus ei ole optimaalinen henkilölle, joka ei ole pikkulapsi.
 
Viimeksi muokannut ylläpidon jäsen:
Hyviä rasvoja:

Kala, pähkinät, siemenet, manteli, avokado, kananmuna, kylmäpuristetut öljyt. Kylmäpuristuksen ansiosta öljyn rasvahappokoostumus ja vitamiinit säilyvät luonnollisessa muodossaan. Eläinrasvat (luomu parasta). EI MARGARIINIA


Hyvää rasvaa tulisi saada vähintään gramma per painokilo (normaali paino). Hyviä rasvoja tarvitsemme kasvuun ja kehitykseen sekä yleisterveyden ylläpitämiseen. Tämä rasva on ruoansulatuksen, aivojen, solujen ja aineenvaihdunnan kannalta välttämätöntä. Mm. hormonaalisten viestien toimivuus on kiinni rasvasta.



Suomalaisen ravitsemussuosituksen mukaan aikuisten tulisi saada päivittäisestä energiansaannista 25-35 % rasvoista. Lasten rasvantarve on suurempi.

Oman rasvantarpeensa pystyy laskemaan yksinkertaisen kaavan avulla:

Energian tarve päivässä (kcal) x (25-35) / 100 / 9 = rasvan määrä päivässä (g).

Esimerkiksi 2000 kilokaloria päivässä tarvitsevan rasvantarve on 56-79 grammaa.

Tämä rasvan tarve ei mitenkään täyty "kevytmyrkyillä" ja epäterveellisellä margariinilla.
 
Rypsi :urjo: Käytän päivittäin (tai lähes päivittäin) kylmäpuristettua oliiviöljyä, kylmäpuristettua luomua kookosöljyä, kalaöljykapseleita sekä voita. Viikottain useita kertoja myös lohta, avokadoa ja pähkinöitä&manteleita, rasvaisia(kin) lihoja ja juustoja. Rasvaa päivittäin nykyään ehkä 60-80g (koska olen vähentänyt yli sadasta!)
Painan <55 kg

Kananmunaa en "laske" rasvaiseksi ruuaksi ollenkaan ;)
 
Makadamiaöljy!

Maistuu hyvälle ja kestää paistamista hyvin. :)
 
MIKSI EI?



Jos siis puhutaan näistä kotimaisista, transrasvaa sisältämättömistä levitteistä.


1 ruokalusikallinen teollisesti valmistettua kasviöljyä sisältää 60000000000000000000 myrkyllistä molekyyliä. Levitemargariinit valmistetaan tästä öljystä, joten niitä ei tulisi markkinoida terveellisinä tuotteina, koska niiden on todettu jo monissa tutkimuksissa lisäävän mm. syöpäkasvaimia.


Kasviöljyjen teollinen prosessointi:

1. Öljysiemenet murskataan ja paahdetaan noin 120 asteessa. Näin öljy irtoaa paremmin, mutta samalla herkkien öljyjen hapettuminen (härskiintyminen) alkaa.

2. Puristus ruuvipuristimessa noin 85-95 asteessa. Öljyä irtoaa lisää ja hapettuminen jatkuu.

3. Kemiallinen liotus. Jäljelle jääneen siemenkakun rasvapitoisuus on vielä 9-18%. Tämä loppu uutetaan irti esim. heksaanilla, joka on hyvin myrkyllinen liuotin ja saatu öljy yhdistetään puristettuun öljyyn.

4. Siemenrouhe toimitetaan rehuteollisuuden käyttöön ja sitä kautta tuotantoeläinten ruokaan.

5. Liuottimen poistaminen. Liuotin poistetaan seoksesta höyryttämällä seos noin 150 asteen lämpötilassa.

6. ”Degummingn” –käsittely. Öljy valkaistaan eli siitä poistetaan väriaineita (lehtivihreä ja beetakaroteeni), lesitiini, öljykuidut, polysakkaridit ja muut luonnolliset yhdisteet ja ravinteet erilaisilla suodatusmenetelmillä (sekoittamalla öljy fosforihappoon) tai 110 asteen lämpökäsittelyllä. Öljystä riippuen siitä voidaan se voidaan puhdistaa lipeäkivellä. Lipeäkivi muodostaa öljyyn saippua-aineita, joiden poisto tarvitsee lisäkäsittelyitä.

7. Lipeäkylpy. Öljy sekoitetaan natriumhydroksidiin joka poistaa siitä vapaat rasvahapot ja loput mineraalit.

8. Hajujen poistamiseksi kuuma öljy käsitellään korkeassa alipaineessa 30-60 minuutin ajan. Prosessissa käytetään hyvin korkeaa 240-270 asteen lämpötilaa.

9. Valkaisu. Happokäsitelty savi ja suodattimet poistavat öljystä luonnolliset värit ja suodattavat saippuajäämät joita jäi edellisistä vaiheista.

10. “Talvikäsittely”. Mahdollinen talvikäsittely käsittää öljyn jäähdyttämisen ja suodattamisen, jonka seurauksena öljy ei saostu jääkaappisäilytyksen aikana.


Lopputuloksena on kirkas, varsin stabiili ja melkein mauton öljy valmiina vietäväksi kaupan hyllylle myyntiin tai raaka-aineeksi margariiniteollisuudelle.


Margariinin valmistamiseksi öljy tarvitsee vielä lisäkäsittelyn:

11. Öljyn kovettaminen. Vaihtoesteröinti tarkoittaa prosessia, jossa rasvamolekyylin glyseroliin esterisidoksella sitoutuneita rasvahappoja vaihdetaan toiseen. Rasvamolekyylissä on kolme rasvahappoa, joista osa voidaan vaihtaa. Nykyisin kasviöljyjen kovettaminen tapahtuu yleensä vaihtoesteröinnillä hydrogenoinnin sijaan. Prosessissa ei synny trans-rasvahappoja.

90-luvun puoliväliin asti kasvisöljyjen kovettaminen tapahtui hydrogenoinnilla, jossa syntyi runsaasti trasrasvoja. Teollisten transrasvojen on todettu lisäävän merkittävästi sydäntautien riskiä.

"Öljyn vaihtoesteröinnillä on suurina määrinä kielteinen vaikutus rasva-aineenvaihduntaan ja sen on osoitettu vaikuttavan glukoosiaineenvaihduntaan, immuunijärjestelmään ja maksaentsyymeihin."

Valmistuksessa käytetyt hyvin korkeat lämpötilat sekä vaihtoesteröinti tuhoaa öljyn kaikki ravinteet ja muuttaa rasvahapot ”vaaralliseen” muotoon, jota ihmisen elimistö ei pysty käsittelemään.

12. Tämän jälkeen seos pastöroidaan (kuumennus, jotta kaikki bakteerit tuhoutuvat), jolla varmistetaan hyvä mikrobiologinen laatu.

13. Lisäaineet. Jotta margariinille saataisiin puoleensa vetävä voita muistuttava ulkonäkö, tuoksu sekä “vitamiinirikas” koostumus, joudutaan siihen lisäksi lisäämään erilaisia lisäaineita ja keinotekoisia vitamiineja.


Margariineja ei voi mitenkään verrata välttämättömien rasvahappojen lähteenä juokseviin kylmäpuristettuihin (luomu) kasviöljyihin.

- - - Updated - - -

tai lähes päivittäin kylmäpuristettua oliiviöljyä, kylmäpuristettua luomua kookosöljyä, kalaöljykapseleita sekä voita. Viikottain useita kertoja myös lohta, avokadoa ja pähkinöitä&manteleita, rasvaisia(kin) lihoja ja juustoja. Rasvaa päivittäin nykyään ehkä 60-80g (koska olen vähentänyt yli sadasta!)
Painan <55 kg

Kananmunaa en "laske" rasvaiseksi ruuaksi ollenkaan ;)

Sama ruokavalio täällä, mutta villiä lohta ei saa, joten syön villiä siikaa ja muita villejä kaloja. Kalastajalta ostan.

Salaattiin latan oliivöljyä, mutta nyt ei ole enään kotimaisia salaattitarvikkeita, joten ensi kesää ootellessa.
 
Back
Ylös Bottom