Meta title: 💥 PAKKOTOISTON SIJOITUSKESKUSTELU – OSAKKEET, RAHASTOT JA SÄÄSTÄMISEN TULOKSEKAS RAKENTAMINEN 💥
Meta description: Keskustelua sijoittamisesta: osakkeet, rahastot, korko, säästäminen, strategiat, riskit ja käyttäjien omat kokemukset tuottojen kehityksestä.
Määrittele pieni? Panostaja on kanssa yksi vaihtoehto jos siis haluaa sijoittaa jonkun kautta eikä suoraan. Eipä näitä listattuja melkein start-uppeja paljon ole, eikä taida olla oikein saumaa meidän parin tonnin seteillä ihan oikeiden start-uppien rahoittamiseen. Vaikkakin mun mielestä joku start-up rahasto voisi olla ihan mielenkiintoinenkin.
Pieni oli ehkä huono ilmaisu, tarkoitin lähinnä listaamattomia, esim. just jonkun rahaston kautta. Mitä lueskelin joskus aikasemmin niin suoraan tarvitaan kai jotain 50te+. Varmaan tohon tarttis jonkun porukan, joka sijottas sit sen xx tuhatta euroo johonki start-uppiin.
Suoraviivaisimpia tapoja piensijoittajalle sijoittaa start-upiin, on mennä töihin sellaiseen. Riittää ainakin jännitystä elämässä, kun on niin palkka kuin sijoituksetkin (lainarahalla) kiinni samassa paikassa. Syke on välillä sama kuin vuoristoradalla. :D
Jep, totta puhut. Itsein pyöritän tuollaista palkkatyön ohessa. Mutta eipä siihen kyllä ole senttiäkään velkaa, että joko se joskus jotain tuo tai sitten käy hyvästä hajoittelusta.
Pieni oli ehkä huono ilmaisu, tarkoitin lähinnä listaamattomia, esim. just jonkun rahaston kautta. Mitä lueskelin joskus aikasemmin niin suoraan tarvitaan kai jotain 50te+. Varmaan tohon tarttis jonkun porukan, joka sijottas sit sen xx tuhatta euroo johonki start-uppiin.
Tällainen pitäisi sitten jo tehdä yhtiön kautta. Selvät pelisäännöt miten osuuksistaan pääsee halutessaan eroon, eli osakassopparit. Muuten kimppaomistus on tuhoon tuomittua.
- Suorat osakeostot 60%
- Rahastot 25%
- Yritysbondit 15%
+€uroja. Dollareita ei tällä hetkellä ole, kun korttijumalat käänsi vaihteeksi sen karvasemman puoliskon esiin.
Suorat osakeostot lähinnä Suomeen + Eurooppaan, rahastoina Seligsonin Global Brands sekä Kehittyvät markkinat ja yritysbondeja haalittu samaisen firman Euro Corporate Bond -rahastolla. Osakesalkussa Nokia ehkä jopa vähän ylisuuressa painossa, keskihinnalla 4,2€, joten mielenkiintoisia aikoja sen suhteen eletään. Nyse -kurssilla taidetaan olla ton suhteen jo pää pinnalla.
Tavoitteet:
- Parempi maantieteellinen hajautus
- Lisää syklisiä yhtiöitä osakesalkkuun (nyt esim. konepajat puuttuu kokonaan)
- Omaisuus suurempi vuoden päästä samaan aikaan
Sen verta vauhdilla tuli tuo salkku syksyn mittaan kasaan haalittua, että nyt voisi vähän ehkä himmailla noiden ostojen kanssa. Tätä tietty helpottaa jonnin verran se, ettei hirveästi ylimääräistä juuri nyt ole.
Thucydidin vaatimaton sijoitussetti näyttää vuodelle 2012 siltä, että tavoitteena on joka kk laittaa tasaisesti rahaa suoriin osakeostoihin 50-100 egeä, uudelleen sijoittaa osingot osakkeisiin. Mulla tavoitteena, koska olen tosi piensijoittaja, on panostaa osingon maksajiin ja sitä kautta osingot uudelleen sijoittamalla kerryttää salkun arvoa.
Noin pienet kertamerkinnät osakkeisiin ei ole oikein suositeltavia siitä syystä, että välittäjät perivät yleensä jonkun minimimerkintämaksun. Esim. Nordnetin halvimman hintatason mukaan merkintä Helsingin pörssistä maksaa 0,06% / min 3€. Tällöin tuolla 100€ ostolla merkintäpalkkioksi muodostuisi 3% ja 50€ ostolla jopa 6%, mikä käytännössä syö osakkeen "odotetun vuosituoton" lähes kokonaan. Omasta mielestäni joku 0,5% / merkintä alkaa olemaan jo aika paljon, mikä 3€ minimipalkkiolla tarkoittaa vajaan 1000€ kertamerkintää.
Suositellumpaa tuollainen summa olisi sijoittaa johonkin indeksirahastoon, jossa ei merkintäpalkkiota ole lainkaan. Esimerkiksi Seligsonin Pharos hajauttaa rahat kansainvälisesti osake- ja korkomarkkinoille, joten salkun ainoaksikin rahastoksi tuo on mielestäni ihan pätevä. Voithan sitten myöhemmin siirtää / tuon rinnalle myös niitä suoria osakeostoja tehdä, kun ylimääräistä rahaa siihen on kertyny. Kannattaa vielä muistaa se tilastollinen fakta, että suurin osa osakesijoittajista häviää indeksille, ts. sijoittaminen noihin indeksirahastoihin olisi varmasti suurimmalle osalle, itseni mukaanlukien, se viisain vaihtoehto. Mutta paljon hauskempaa toki on niitä yksittäisiä firmoja sieltä yrittää poimia.
Jos sijoittaminen vähänkään kiinnostaa, niin suosittelen lainaamaan / ostamaan Marko Erolan "Paras sijoitus" -kirjan.
Ja jos oikein haluaa perustiedot kerralla kuntoon niin ensin lukasee Malkielin "Sattuman kauppaa Wall Streetillä" ja sitten tuon Erolan kirjan. Erolan kirja perustuu hyvin pitkälti tuohon Malkielin teokseen.
Kuitti Arsi ja kiitoksia. Taidan tehdä sit seuraavan ison oston vasta osinkojen maksun jälkeen, jolloin sijoitan kerralla sit sen 800-1000 eli koko vuoden potin...
Mitäs mieltä täällä ollaan: Miltä näyttää markkina lyhyehköllä tähtäimellä? Miten markkinat kehittyvät 2012 alkuvuonna. Mietin tässä että onko kiirus täyttää salkkua vai ei. Alkaako nousu, jos niin milloin vai alkoiko se jo?
Näyttää todella kummalta, kun salkussa olevat Cisco, Stora, Talvivaara ja Konecranes keulivat nyt ihan urakalla. Toisaalta Vestas sitten kyntääkin sitten vielä rankemmin kuin nämä keulivat. Ostot ovat kuitenkin vielä vaiheessa. Täyttääkö salkkua nopeasti vai hitaasti. Siinä vasta pulma...
Oma veikkaukseni on, että hetken aikaa (kuun loppuun) on tasaista nousua ja sitten tulee taas huonoa uutista jostain Euroopan maasta ja sijoittajat alkavat taas vetämään omiaan kotiin. Kyllähän tuo velkakriisi roikkuu markkinoiden yllä kuin damokleen miekka. Kun mitään ei tapahdu vähään aikaan, niin porukka uskaltaa varovasti kerääntyä sen alle, mutta pienikin värähdys saa aikaan pakokauhun. Ja jos ei tuolle kriisille pian ratkaisua saada, niin eiköhän tämä ole samanlaista edestakaista veivausta oleva pörssivuosi kuin edellinenkin.
Pomppuinen vuosi lienee tämä. Varmasti tarjoaa hyviä ostopaikkoja juurikin huonojen uutisten takia. Pitkän tähtäimen sijoittajan kannatta kytätä juurikin noita mustia päiviä. Lyhyttä kauppaa tekevällä tietysti kanssa hyviä paikkoja, kunhan ymmärtää että tuo on helvetin vaikea laji ja harva siinä pärjää!
Pomppuinen vuosi lienee tämä. Varmasti tarjoaa hyviä ostopaikkoja juurikin huonojen uutisten takia. Pitkän tähtäimen sijoittajan kannatta kytätä juurikin noita mustia päiviä.
Näitä tässä kokoajan kyttäillään, mutta näköpiirissä ei ole oikeen uutta kriisiä tai huonoja uutisia, paitsi että Saksan teollisuuden kasvu on pysähtynyt ja ollaan taantuman partaalla. Lainakorot etelä-Euroopassa ovat laskeneet eli uutta valtiollista kriisiä saadaan ehkä odottaa.
Ominous sanoi:
Kyllähän tuo velkakriisi roikkuu markkinoiden yllä kuin damokleen miekka. Kun mitään ei tapahdu vähään aikaan, niin porukka uskaltaa varovasti kerääntyä sen alle, mutta pienikin värähdys saa aikaan pakokauhun.
Seuraavaa kriisiä ei tarvitse odottaa, sillä nykyinen on edelleen ratkaisematta. Velkakriisi ei katoa lainaamalla ongelmamaille lisää rahaa. Samat maat ovat edelleen samoissa ongelmissa. Tukipaketeilla on pelattu aikaa ja siitä ajasta nautimme juuri. Kreikka on tosiaan edelleen se pahin ongelma ja on vain ajan kysymys milloin alkaa maksujen laiminlyönti, ja sitten taas sukelletaan. Koosteita näistä uutisista on koottu kymmenille eri sivuille, mutta tässä on mielestäni yksi hyvä, mistä voi vähän yrittää veikkailla, että mitä kaikkea onkaan näköpiirissä: http://www.guardian.co.uk/business/debt-crisis
Tjaa, oletko vilkaissut vaikkapa Italian lainamääriä ja katsonut kuinka paljon esim. USAlla on sieltä saatavia? Ja mikä on USA:n BKT verrattuna sen lainojen korkoihin? Tai mitkä ovat kansannousun todennäköisyydet Kiinassa? Tai tilanteen kehittyminen Hormuzin salmella? Tai Venäjän kehitys vaalien jälkeen ja maailman kauppajärjestön jäsenyys?
Jos katsoo vaikkapa VIX-volatiliteettia, niin ei ole ihan hirveän matalalla, ja peräkkäisten kuukausien volatiliteett korreloi kuitenkin aika hyvin keskenään, joten eivät noi tulevaisuuden näkymät ainakaan rauhalliset ole.
No eipä siinä kauaa mennyt :D Eli nyt Ranskan luottoluokitusta laskettiin. Maaliskuussa ilmeisesti Kreikalla erääntyy iso kasa lainoja ja uutta rahaa pitäisi saada, jotta niitä voitaisiin maksaa.
Näkeekö mistään minkä tyyppistä tavaraa pääsääntöisesti menee eri rahtityypeissä? Rahtityypillä tarkoitan lentorahtia, rautatierahtia jne.. ihan vaan mielenkiinnosta olisin halunnut nähdä tilastoja, eikä sen kummempaa käyttöä tiedolla, joten ei ole niin pilkuntarkkaa tiedon laadun suhteen.
Tuo luottoluokittaminen on bisnestä. Suurimman osan valtioiden luottoluokitukset pitäisi olla kaikkea muuta kuin mitään A kirjaimia sisältävää. Eikös ne aikaisemmin jo "vahingossa" alentaneen Ranskan luokitusta? Mä en ainakaan jaksa edes miettiä noiden pelleilyjä. Lehmän Veljet sai täyttä AAA:ta kunnes meni nurin.
Alppix, mä en tiedä mitä noita tuolleen näkee. Mutta ainakin joku Baltin Dry index tai vastaava on olemassa, mikä siis kuvaa jotenkin sitä paljonko merirahtia kulkee tietyllä reitillä. Tuosta on jonkunverran pystynyt ennakoimaan taantumia yms.
No eipä siinä kauaa mennyt :D Eli nyt Ranskan luottoluokitusta laskettiin. Maaliskuussa ilmeisesti Kreikalla erääntyy iso kasa lainoja ja uutta rahaa pitäisi saada, jotta niitä voitaisiin maksaa.
Uittu miten hullulta tuo kuulostaakin, mutta noinhan se menee. Ihan kuin itä-suomalaisen karjala-lippispään pikavippikierre. Aivan helvetin säälittävää kynttilän polttamista molemmista päistä. Talo palaa jossain vaiheessa varmasti ja se talo ei ole oma, vaan lainattu.
Tuo luottoluokittaminen on bisnestä. Suurimman osan valtioiden luottoluokitukset pitäisi olla kaikkea muuta kuin mitään A kirjaimia sisältävää. Eikös ne aikaisemmin jo "vahingossa" alentaneen Ranskan luokitusta? Mä en ainakaan jaksa edes miettiä noiden pelleilyjä. Lehmän Veljet sai täyttä AAA:ta kunnes meni nurin.
Mulla on toi Reindhartin kirja valtioiden luottokriiseistä. Siinä on jo neljä vuotta sitten pistetty B-tason maihin esim. Kreikka, Italia, Portugali, Espanja, Ranska. A-luokkaa oli lähinnä pohjoismaat, USA, Kiina ja Japani. Lisäksi kun verrattiin luotettavuusindikaattoreita, niin luottoluokittajat olivat kaikista huonoimmat.
Ja just uutisissa puhuttiin noista luottoluokittajista ja näiden euromaiden luokitusten altetamisesta. Että miten se nyt sitten taas ajoitettiin näin kun pitkän järjettömän velkahärdellin jälkeen alkaa tulla tervehdyttämistoimia. Ei vissiin USAn intresseissä että Eurooppa toipuisi järkevästi?
En mä jaksa ainakaan ottaa tosissani noita. Ehkä pitäisi, mutta tuntuu vain niin spedeilyltä koko noiden luokittaminen.
