Maahanmuutto

[naksu]

Niin tuo kielivaatimus on vähän niinkuin sanoisi muslimille, että teologisessa tiedekunnassa ei syrjitä ketään, mutta opetetaan vain kristinuskoa ja pitää kääntyä kristinuskoon jotta pääsee sisään. Et muuten vastannut tuohon että kannatatko suomenkielisten väestönosuutta suurempaa kiintiötä.

Tarkoitatko siis sitä, että pitäisi olla kiintiöt, että 90% aloittavista olisi suomenkielisiä (10% taitaa kattaa hurrit, ryssät, somput jne.)? Tässä tapauksessa kysyisin, että mitä hyötyä siitä kenellekään olisi? Kuinka määrittelisit "suomenkielisen"? Onko suomenruotsalainen, joka puhuu täydellistä suomea suomenkielinen? Ei näissä kiintiöissä kyllä olisi mitään virkaa ellei olisi ruotsinkielisiä kouluja ja pääosin ruotsinkielisiä kuntia. Opettajia pääosin etsitään ja opettajien kohdalla olen kyllä sitä mieltä, että heidän tulisi pääasiallisesti olla äidinkieleltään ruotsinkielisiä. Kouluikäisten kohdalla kielitaidon kehitys on kuitenkin todella tärkeä ja tämän takia on tärkeää, että edessä seisoo ihminen, joka puhuu korkeatasoista kieltä, ts. parempaa kuin oppilaat itse. Tähän tarvitaan pääsääntöisesti natiivi puhuja.

Pidän itsekin kyllä kiintiöitä huonona ratkaisuna. Pääosin jo aivan sen takia, että esim. ruotsinkielisiä lääkäreitä tarvitaan pääosin rannikon perähikiöissä, mutta suurin osa ruotsinkielisen lääkiksen opiskelijoista tulee pääkaupunkiseudulta eivätkä he muuta sinne perähikiään valmistumisen jälkeen. Kiintiöt eivät siis auta pätkääkään saamaan kielitaitoisoa lääkäreitä rannikkokyliin. Edelleen lääkärin ammatissa ei tarvitse mitään kovin kummoista kielitaitoa ymmärtääkseen potilasta tai toisin päin. Juristien kohdalla en ole koskaan ymmärtänyt kiintiöitä, koska ovat pääosin yksityisellä sektorilla. Tässäkin Åbo Akademi voisi kouluttaa OTM:iä sen sijaan, että tarjoaisivat vain oikeusnotaarin tutkintoa.

Siitä taas olen eri mieltä, että nuo kiintiöt olisivat todella syrjiviä. Sen takia tästä aloinkin vääntämään, että teidän kirjoituksista sai sen kuvan, että jokainen ruotsinkielinen vain kävelee sisään yliopistoon jättimäisten kiintiöiden takia. Kiintiöt ovat kuitenkin todella marginaalisia ja ainoa asia missä ne ruotsinkielisiä auttavat ovat siinä, että he kasaantuvat Helsingin yliopistoon jonkun maakunnan jämäkoulun sijasta. Suomenkielisten sisäänpääsy ei ole sen kummoisempaa, jos he vain kelpuuttavat kouluiksi muun kuin Helsingin.

 

[Penco]

Otin tuossa aiemmin kantaa tuohon kielikysymykseen, muulla kuin äidinkielellään opiskelu on monelle varmaankin sen verran vaikeaa, että ehdotin väestöosuutta vastaavaa määrää opiskelupaikoista per kieli. Täysin tasanhan tuo ei mene (tarvittaisiin luultavasti enemmän opettajia pieniin ryhmiin jne. joka ei olisi käytännöllistä vaikkapa silloin jos toisen kielen opiskelijoita olisi vain yksi tai muutama), mutta ei tasa-arvoa oikeasti voi täydellisesti saavuttaa muutenkaan. Silti mahdollisuuksien tasa-arvoon tulisi mielestäni pyrkiä.

Tästä mä olen suurinpiirtein samaa mieltä. Pointti on se, että Halla-ahon julistus kieltää tuollaisen kielelliseen taustaan perustuvan luokittelun ja vaatii, että jokaista ihmistä on yksiselitteisesti kohdeltava yksilönä.

 

[naksu]

Otin tuossa aiemmin kantaa tuohon kielikysymykseen, muulla kuin äidinkielellään opiskelu on monelle varmaankin sen verran vaikeaa, että ehdotin väestöosuutta vastaavaa määrää opiskelupaikoista per kieli. Täysin tasanhan tuo ei mene (tarvittaisiin luultavasti enemmän opettajia pieniin ryhmiin jne. joka ei olisi käytännöllistä vaikkapa silloin jos toisen kielen opiskelijoita olisi vain yksi tai muutama), mutta ei tasa-arvoa oikeasti voi täydellisesti saavuttaa muutenkaan. Silti mahdollisuuksien tasa-arvoon tulisi mielestäni pyrkiä.

Noniin siinä tuli mielesteni yksi ainoa sinun lohkaisemista järkevistä kirjoituksista. Sinulle saattaa olla vierasta se, että kiintiöt pitkälti määritellään tämän mukaisesti. Eli katsotaan opettajien tarvetta ruotsinkielisissä kouluissa ja määrätään sen mukaan kiintiöt. Ruotsinkieliset koulut ovat tosiaan keskimäärin pienempiä. Erityisesti monella paikkakunnalla on ala-asteella muutama hassu koululainen per luokka, jolloin luokanopettajia tarvitaan suhteessa enemmän väestöön.

Kuitenkin tilanne on muuttunut sillä tavalla, että vaikka joillain aloilla kiintiön koon tarve olisi 1-2 opiskelijaa, niin niitä otetaankin mielummin esim. 5. Tämä jo aivan sen takia, että monella yliopistolla on määritelty minimimäärä opiskelijoita, joita kurssilla on oltava, jottei sitä lakkautettaisi. Veikkaan, että maantieto on eräs näistä... Kiintiö voisi varmaan olla suurempikin, mutta maantiedon opettajan pätevyydellä varustettuja taidetaan saada riittävästi jo sivuaineena maantietoa opiskelleista.

 

[Crusader]

Tarkoitatko siis sitä, että pitäisi olla kiintiöt, että 90% aloittavista olisi suomenkielisiä (10% taitaa kattaa hurrit, ryssät, somput jne.)? Tässä tapauksessa kysyisin, että mitä hyötyä siitä kenellekään olisi? Kuinka määrittelisit "suomenkielisen"? Onko suomenruotsalainen, joka puhuu täydellistä suomea suomenkielinen? Ei näissä kiintiöissä kyllä olisi mitään virkaa ellei olisi ruotsinkielisiä kouluja ja pääosin ruotsinkielisiä kuntia. Opettajia pääosin etsitään ja opettajien kohdalla olen kyllä sitä mieltä, että heidän tulisi pääasiallisesti olla äidinkieleltään ruotsinkielisiä. Kouluikäisten kohdalla kielitaidon kehitys on kuitenkin todella tärkeä ja tämän takia on tärkeää, että edessä seisoo ihminen, joka puhuu korkeatasoista kieltä, ts. parempaa kuin oppilaat itse. Tähän tarvitaan pääsääntöisesti natiivi puhuja.

En tarkoita, heitin täkynä tuon prosentin suuremmaksi kuin suomenkielisiä on, koska ruotsinkielisillä on nykyisin väestöosuuttaan suurempi osuus aloituspaikoista (enemmän tai vähemmän kiintiöiden ja kielikokeiden ansiosta). Tällöin suomenkielisten osuus tuossa esimerkissä heitettiin 96%, mutta tuo siis lähinnä pointtiani teroittaakseni.

En siis itse kannata minkäänlaista äidinkielen huomoimista. Jos se jostain syystä jotaisi siihen että ulkomaalaiset hypoteettisesti täysin valtaisivat suomen yliopistot, tuo huomioiminen voitaisiin rajata suomen virallisiin kieliin. Mieluummin ei mitään.

Pidän itsekin kyllä kiintiöitä huonona ratkaisuna. Pääosin jo aivan sen takia, että esim. ruotsinkielisiä lääkäreitä tarvitaan pääosin rannikon perähikiöissä, mutta suurin osa ruotsinkielisen lääkiksen opiskelijoista tulee pääkaupunkiseudulta eivätkä he muuta sinne perähikiään valmistumisen jälkeen. Kiintiöt eivät siis auta pätkääkään saamaan kielitaitoisoa lääkäreitä rannikkokyliin. Edelleen lääkärin ammatissa ei tarvitse mitään kovin kummoista kielitaitoa ymmärtääkseen potilasta tai toisin päin. Juristien kohdalla en ole koskaan ymmärtänyt kiintiöitä, koska ovat pääosin yksityisellä sektorilla. Tässäkin Åbo Akademi voisi kouluttaa OTM:iä sen sijaan, että tarjoaisivat vain oikeusnotaarin tutkintoa.

Siitä taas olen eri mieltä, että nuo kiintiöt olisivat todella syrjiviä. Sen takia tästä aloinkin vääntämään, että teidän kirjoituksista sai sen kuvan, että jokainen ruotsinkielinen vain kävelee sisään yliopistoon jättimäisten kiintiöiden takia. Kiintiöt ovat kuitenkin todella marginaalisia ja ainoa asia missä ne ruotsinkielisiä auttavat ovat siinä, että he kasaantuvat Helsingin yliopistoon jonkun maakunnan jämäkoulun sijasta. Suomenkielisten sisäänpääsy ei ole sen kummoisempaa, jos he vain kelpuuttavat kouluiksi muun kuin Helsingin.

Jos noita lähteitä on uskominen, niin ruotsinkieliset pääsevät tapauskohtaisesti todella merkittävästikin helpommin sisään, ja siis tiputtavat jatkuvasti itseään paremmin pääsykokeissa menestyinetä äidinkielensä takia. Yksikin tälläinen tapaus on periaatteessa liikaa, ei sitä rannalle jäänyttä varmaankaan suuremmin lohduta että vaikka ei päässytkään yliopistoon niin on ainakin ollut auttamassa syrjittyä kansanosaa saavuttamaan lähemmäs väestöosuuttaan vastaavan määrän opiskelupaikois... anteeksi, etuoikeutettua ja yliedustettua väestöryhmää saavuttamaan jälleen kerran yhden täysin ansaitsemattoman opiskelupaikan, joka pönkittää vallitsevaa epäsuhtaa.

 

[Crusader]

Noniin siinä tuli mielesteni yksi ainoa sinun lohkaisemista järkevistä kirjoituksista. Sinulle saattaa olla vierasta se, että kiintiöt pitkälti määritellään tämän mukaisesti. Eli katsotaan opettajien tarvetta ruotsinkielisissä kouluissa ja määrätään sen mukaan kiintiöt. Ruotsinkieliset koulut ovat tosiaan keskimäärin pienempiä. Erityisesti monella paikkakunnalla on ala-asteella muutama hassu koululainen per luokka, jolloin luokanopettajia tarvitaan suhteessa enemmän väestöön.

Kuitenkin tilanne on muuttunut sillä tavalla, että vaikka jollain aloilla kiintiön koon tarve olisi 1-2 opiskelijaa, niin niitä otetaankin mielummin esim. 5. Tämä jo aivan sen takia, että monella yliopistolla on määritelty minimimäärä opiskelijoita, joita kurssilla on oltava, jottei sitä lakkautettaisi. Veikkaan, että maantieto on eräs näistä... Kiintiö voisi varmaan olla suurempikin, mutta maantiedon opettajan pätevyydellä varustettuja taidetaan saada riittävästi jo sivuaineena maantietoa opiskelleista.

Tämä ei ole järkikysymys, tämä on arvokysymys. En hyväksy syrjintää opiskelupaikkoja jaettaessa, toteutettiin sen miten hyvänsä. Jos ruotsinkielisten ryhmät ovat pieniä, niin ehkä niitä kouluja on syytä yhdistää niinkuin suomenkielisten laitoksissa on tehty jo sille tasolle että pienryhmäkoot alkavat hipoa kolmeakymmentä.

 

[naksu]

Jos katsot esim. lääkiksen valintapisteitä Helsinkiin, niin ruotsinkieliselle linjalle tarvittavat pisteet vastaavat suurin piirtein maakuntayliopistojen lääkisten pisteitä. Jotta vertailussa olisi järkeä on sinun verrattava kiintiön pisteitä maakuntayliopistoihin, koska ruotsinkielisille on vain yksi koulu monen sijasta. Hissan ja filosofian kohdalla on kyse aivan samasta.

EDIT: Voisin siis lisätä, että tuossa lähteessä, johon viittasit on juuri tarkoitushakuisesti verrattu kiintiön pisteitä Helsingin yliopiston koulutusohjelmaan, ts. siihen koulutusohjelmaan johon on vaikeinta Suomessa päästä.

 

[naksu]

Tämä ei ole järkikysymys, tämä on arvokysymys. En hyväksy syrjintää opiskelupaikkoja jaettaessa, toteutettiin sen miten hyvänsä. Jos ruotsinkielisten ryhmät ovat pieniä, niin ehkä niitä kouluja on syytä yhdistää niinkuin suomenkielisten laitoksissa on tehty jo sille tasolle että pienryhmäkoot alkavat hipoa kolmeakymmentä.

Millä yhdistät ala-asteita, jos niitä on kunnassa esim. yksi ja yhdistämällä lähimmän toisen kunnan ala-asteen kanssa tulisi alakoululaiselle matkaa kouluun vaikka 40km.

 

[Crusader]

Millä yhdistät ala-asteita, jos niitä on kunnassa esim. yksi ja yhdistämällä lähimmän toisen kunnan ala-asteen kanssa tulisi alakoululaiselle matkaa kouluun vaikka 40km.

Tämä ei ole varsinaisesti kielikysymys, vaan yleinen ongelma joka johtuu harvaanastuksesta. Mutta jos jossain saaressa on kolme lasta, joista 2 on ruotsinkielisiä ja yksi suomenkielinen, ja näille järjestettäisiin oma koulu, niin kyllä se olisi järkevää ja kohtuuden rajoissa että opetuskielenä olisi ruotsi. Tätä tarkoitan sillä että todellista tasa-arvoa ei ole mahdollista saavuttaa. Ei ruotsinkielisillekään pidä mitään erityisjärjestelyjä ylläpitää, vaan kouluja tulee yhdistää siinä missä suomenkielisilläkin harvaan asutuilla alueilla, mutta tämä on eri keskustelu.

Suurissa yksiköissä kuten yliopistot tuo tasa-arvo olisi toki huomattavasti helpommin toteutettavissa, koska suomen- ja ruotsinkielisten opetus voitaisiin molemmat järjestää samassa paikassa.

 

[naksu]

Tämä ei ole varsinaisesti kielikysymys, vaan yleinen ongelma joka johtuu harvaanastuksesta. Mutta jos jossain saaressa on kolme lasta, joista 2 on ruotsinkielisiä ja yksi suomenkielinen, ja näille järjestettäisiin oma koulu, niin kyllä se olisi järkevää ja kohtuuden rajoissa että opetuskielenä olisi ruotsi. Tätä tarkoitan sillä että todellista tasa-arvoa ei ole mahdollista saavuttaa. Ei ruotsinkielisillekään pidä mitään erityisjärjestelyjä ylläpitää, vaan kouluja tulee yhdistää siinä missä suomenkielisilläkin harvaan asutuilla alueilla, mutta tämä on eri keskustelu.

Suurissa yksiköissä kuten yliopistot tuo tasa-arvo olisi toki huomattavasti helpommin toteutettavissa, koska suomen- ja ruotsinkielisten opetus voitaisiin molemmat järjestää samassa paikassa.

Ei niitä kouluja kuitenkaan joka paikkaan tungeta. Kaikissa kunnissahan ei ole ruotsinkielisiä kouluja juuri siitä syystä, että oppilaita ei ole tarpeeksi. Niissä kunnissa joissa sellainen on, niin on luokilla kyllä kymmenisen oppilasta, mutta sekin on vähän. RKP on kyllä idioottimaisuudessaan yrittänyt estää, ettei ruotsinkieliset luokat jakaisi koulurakennuksia suomenkielisten koulujen kanssa. Tähän on nähty joku ihme syy, että se kannustaisi lapsia puhumaan välitunneilla suomea, mikä jotenkin huonontaisi heidän kielitaitonsa kehitystä. Tuo on minusta ihan ihme roskaa, koska lapset kyllä puhuvat ruotsia kotonakin.

Voisin tähän muuten sellaisen maininnan tehdä, että yksityisen ja julkisen koulun raja on aika häilyvä. Oma yliopistoni Yhdysvalloissa on esim. opiskelijamäärältään selkeästi Helsingin yliopistoa pienempi. Vuosibudjetti on muutama miljardi dollaria, josta osa tulee yliopiston säätiön tuotoista ja loput lahjoituksista sekä valtion maksamista tutkimusapurahoista. Säätiössä on rahaa reilusti yli 10 miljardia. Valtion osuus budjetista on noin puolet, mikä tulee pääasiassa National Science Foundationin, National Institute of Health yms. varoista. Näistä siis haetaan näitä kilpailutettuja tutkimusapurahoja. Kun katsoo Åbo Akademin budjettia, niin valtionosuus ei tosiaan hirveästi eroa...

 

[henki]

Lisäisin tähän sen verran pohjadataa, että nykyisessä asuinmaassani on vuosituhantiset perinteet syrjinnässä, joka laittanee persujen nillityksen ruotsinkielisten minimaalisen pienistä kiintiöistä oikeisiin mittasuhteisiin. Vielä 50-luvulla täälläpäin jos kastiton eksyi 90 metriä lähemmäksi brahminia, saattoi kuka tahansa ylempikastinen päästää rikkeen tehneen päiviltään ilman oikeudenkäyntiä tai pelkoa joutumisesta taposta vastuuseen. Vielä nykyisinkin reilusti yli puolet porukasta on lukutaidotonta ja tulee toimeen alle $2 päivätuloilla. Toimeentulonkyky ja koulutustaso on pitkälti jakautunut vanhojen kastirajojen mukaan.

Korjaa jos olen väärässä, mutta täällä Suomessahan on asiat lähtökohtaisesti helvetin hyvin verrattuna tuohon kuvailemaasi tilanteeseen. Silti media ja poliitikot toitottavat koko ajan kuinka täällä syrjitään mamuja, vaikka täällä on mamuilla varmaan paremmat oltavat kuin missään päin maailmaa. Koko persujen julistusta ei olisi lainkaan tarvinnut tehdä jos kaikki olisivat tyytyväisiä tilanteeseen. Mutta kun ei, pitää vaan valittaa ja saada lisää "tasa-arvoa" mamuille. Halla-aho ja persut halusivat osoittaa, että syrjintää kohdistuu myös valtaväestöä kohtaan. Ei heillä olisi ollut mitään syytä tähän julistukseen jos ei koko ajan toitotettaisi kuinka rasistinen ja vähemmistöjä syrjivä maa Suomi on.

 

[Sturmmann]

Niin? Miksi se on jotenkin niin outoa, että jos jostain syystä on historiallisesti perustettu tietyn kielinen yksityinen koulu, niin se on edelleen jäljellä? Ja mikä tässä on niin pahaa? Ei tainnut kellään vain olla rahaa ja intressejä perustaa ranskan- tai saksankielisiä yliopistoja, koska kieltä puhuvia on maassa hyvin vähän.

Koska nykytilanteessa tämä järjetön yhden piskuisen väestöryhmän suosiminen on ylipäätään käsittämätöntä. Ei tässä ole kyse yhdestä yksittäisestä opilaitoksesta vaan kokonaistilanteesta.

 

[Dopey]

Korjaa jos olen väärässä, mutta täällä Suomessahan on asiat lähtökohtaisesti helvetin hyvin verrattuna tuohon kuvailemaasi tilanteeseen. Silti media ja poliitikot toitottavat koko ajan kuinka täällä syrjitään mamuja, vaikka täällä on mamuilla varmaan paremmat oltavat kuin missään päin maailmaa. Koko persujen julistusta ei olisi lainkaan tarvinnut tehdä jos kaikki olisivat tyytyväisiä tilanteeseen. Mutta kun ei, pitää vaan valittaa ja saada lisää "tasa-arvoa" mamuille. Halla-aho ja persut halusivat osoittaa, että syrjintää kohdistuu myös valtaväestöä kohtaan. Ei heillä olisi ollut mitään syytä tähän julistukseen jos ei koko ajan toitotettaisi kuinka rasistinen ja vähemmistöjä syrjivä maa Suomi on.

En ole huomannut, että media tai poliitikoista kukaan valittaisi mamujen syrjintää Suomessa valtion taholta poislukien joku mummelinkarkotusyksittäistapaus. Lähinnä mamujen tukitoimien kehitystä on mietitty siltä kannalta, että mamuväki ei jäisi köllöttelemään perusturvalle vaan saataisiin töihin ja maksamaan veroja. Syrjinnästä on puhuttu yritysten ja tiettyjen kansalaisryhmien taholta. Persuilta on kärtetty jotain julkilausumaa asiasta siksi, että puolue on profiloitunut maahanmuuttokriittiseksi ja joidenkin silmissä syrjintämyönteiseksi, ei siksi että nyky-Suomea joku pitäisi virallisesti syrjivänä. Suomen monikulttuurisemmaksi muuttumisessa ei ole mielestäni mitään pahaa, mutta turvapaikka-automaatille pitäisi tehdä jotain - ongelmaa ei ole vain Suomella, joten ulkopolitiikan keinoin pitäisi etsiä ratkaisuja.

 

[Pexi84]

Tuli muuten taas narautettua yks musliminainen lidlista lihaotoksilta. Neljäs tänä vuonna. Hitto sitä huutoa taas kun vartija pysäyttää: "Äää koske, apua!". "Lähdetäämpäs tuonna takahuoneeseen.." Tavallaan hyvä fiilis että tuli tehtyä hyvä työ, tavallaan huono, kun nämähän on monen mielestä vain näitä yksittäistapauksia. Viime vkl 2 romania koitti ryöstää yhen tyttökaverin, joka pystyi onneksi huutamaan apua. Yksittäistapauksia.

 

[Dopey]

Tuli muuten taas narautettua yks musliminainen lidlista lihaotoksilta. Neljäs tänä vuonna.

Ei tajua - jos ideana on kerran pölliä sapuskat, niin miksi ihmeessä mennä Lidliin? Olettaisin, että noissa tarkin vartiointi ja huonoimman laatuista tavaraa...

 

[osku]

Ei tajua - jos ideana on kerran pölliä sapuskat, niin miksi ihmeessä mennä Lidliin? Olettaisin, että noissa tarkin vartiointi ja huonoimman laatuista tavaraa...

Mäkään en tajua miks tänne otetaan porukkaa jotka ei tajua.

 

[Pexi84]

Ei tajua - jos ideana on kerran pölliä sapuskat, niin miksi ihmeessä mennä Lidliin? Olettaisin, että noissa tarkin vartiointi ja huonoimman laatuista tavaraa...

Kenties koska: Huivityyppejä käy siellä niin paljon ettei niihin kiinnitetä huomiota/ lidli on niin alkeellinen kauppa ettei muka ole edes videovartiointia. Ja kylhän nää joskus ostaakin sieltä samalla ettei epäiltäis niinkun itseasiassa tämäkin, ja siellähän on lähes kaikki poikkeuksetta edullisempaa, vaikka valikoima on pienempi. Säästö sekin, toki pienempi kun taskualennuksella. Mutta joo ei kaikki oo tietenkään julmia, malmin torin hedelmäkojun myyjä, joka on about irakilainen, on todella mukavan tuntunen kaveri, käyn sieltä usein ostamassa hedelmät ja kasvikset aina töiden jälkeen ellei tuu kiire junaan

 

[Crusader]

Ei niitä kouluja kuitenkaan joka paikkaan tungeta. Kaikissa kunnissahan ei ole ruotsinkielisiä kouluja juuri siitä syystä, että oppilaita ei ole tarpeeksi. Niissä kunnissa joissa sellainen on, niin on luokilla kyllä kymmenisen oppilasta, mutta sekin on vähän. RKP on kyllä idioottimaisuudessaan yrittänyt estää, ettei ruotsinkieliset luokat jakaisi koulurakennuksia suomenkielisten koulujen kanssa. Tähän on nähty joku ihme syy, että se kannustaisi lapsia puhumaan välitunneilla suomea, mikä jotenkin huonontaisi heidän kielitaitonsa kehitystä. Tuo on minusta ihan ihme roskaa, koska lapset kyllä puhuvat ruotsia kotonakin.

Voisin tähän muuten sellaisen maininnan tehdä, että yksityisen ja julkisen koulun raja on aika häilyvä. Oma yliopistoni Yhdysvalloissa on esim. opiskelijamäärältään selkeästi Helsingin yliopistoa pienempi. Vuosibudjetti on muutama miljardi dollaria, josta osa tulee yliopiston säätiön tuotoista ja loput lahjoituksista sekä valtion maksamista tutkimusapurahoista. Säätiössä on rahaa reilusti yli 10 miljardia. Valtion osuus budjetista on noin puolet, mikä tulee pääasiassa National Science Foundationin, National Institute of Health yms. varoista. Näistä siis haetaan näitä kilpailutettuja tutkimusapurahoja. Kun katsoo Åbo Akademin budjettia, niin valtionosuus ei tosiaan hirveästi eroa...

Kuten tuossa aiemmin yritin kertoa, niin noissa korkeakouluhommissa kyse on muustakin kuin rahoituksesta. Kärjistettynä tilannetta voitaisiin ajatella niin, että maassa olisi vain yksi suomen- tai ruotsinkielinen koulu, joka olisi täysin yksityisesti rahoitettu. Tällöin jokin asiasta päättävä taho saataisi olla sitä mieltä, että opiskelupaikkoja on riittävästi ja niitä ei tarvita enempää tms.

Aloituspaikkojen määrää yritetään sopeuttaa tarpeen mukaan, ja jos näistä paikoista suhteeton osuus on ruotsinkielisissä korkeakouluissa, niin tottakai se aihettaa vääristymää tuohon, sen lisäksi että ruotsinsuomalaisten on helpompi saada opiskelupaikkoja. Nuo yliopistot ovat osa suurempaa järjestelmää (ja valtion oppilaitoksia), ja siksi niissä ei pitäisi harjoittaa kieleen perustuvaa syrjintää.

Ja tuo koulujen tunkemisen ongelma tuskin on edes erityisesti suomenruotsalaisuuteen liittyvä. Suomessa on suomenkielisillä alueilla harvaanasutusta varmaan enemmänkin kuin ruotsinkielisillä.

 

[naksu]

Koska nykytilanteessa tämä järjetön yhden piskuisen väestöryhmän suosiminen on ylipäätään käsittämätöntä. Ei tässä ole kyse yhdestä yksittäisestä opilaitoksesta vaan kokonaistilanteesta.

Tässä nimenomaisesti on siitä kysymys, että Helsingin yliopistoa lukuunottamatta missään muussa yliopistossa ei suosita ruotsinkielisiä millään tavalla. Tämä nyt ellei Hankenia ja Åbo Akademita haluta nähdä syrjivänä. Tilanne on lisäksi muuttunut tuon tilaston julkistamisen jälkeen paljon.

Mitä lukioihin tulee Helsingissä on esim. ihan puhtaasti sääntö, ettei alle 7,0 keskiarvolla pääse lukioon. Tuo poistaa lukioiden kohdalla epätasa-arvon heti. Pienemmillä paikkakunnilla tämä on vaikeampaa, jos alueella ei ole tarpeeksi ruotsinkielisiä täyttämään lukiota kokonaan. Tyypillisesti ruotsinkielisillä on pääkaupunkia ja rannikkoa lukuunottamatta keskimäärin hyvin pitkät matka lähimpään lukioon.

Toisaalta olen esimerkiksi sitä mieltä, että kunnissa, joissa ruotsinkielisiä on vähän, on täysin idioottimaista vaatia ruotsinkielentaitoa virkamiehiltä. Samoin pakkoruotsista pitäisi päästä eroon.

 

[Riihitonttu]

Åbo Akademi oli yksityinen yliopisto vielä 70-luvulle ja täysin yksityisin varoin perustettu, joten ei taida kellään olla siinä paljoa sanomista. Jos jokin mainitsemistasi ryhmistä lyö riittävät rahat tiskiin yliopiston perustamiseksi, niin tuskin kukaan vastustaa. Edelleenkin ÅA:lla on hyvin suuri varallisuus Stiftelsen för Åbo Akademin kautta. Lakkauttaminen tuskin olisi edes mahdollista, koska yliopisto luultavasti dumppaisi suurimman osan valtion avusta.

Sinäkö muka opetat yliopistossa, ns ylioppiston åbo akdemin suurin rahoittaja on valtio. Se että ruotsinkielisiä pääseen opiskelemaan yliopistoihin ja amattikorkeakouluihin huomattavasti enemmän ja huonomilla papereilla kuin suomenkieliset on lain vastaista syrjintää. Mistä ihmeestä sinunlaisiasi epätasa-arvon kannattajia sikiää. Ruotsinkielisille kuuluuu vain väestömääräänsä vastaava osuus korkeakoulupaikoista, tuohan on nyt ilmi selvää jokaiselle järkevälle ihmiselle.

 

[Riihitonttu]

Kerroppa miksi yliopiston pitäisi olla pakotettu järjestämään opetusta tietyllä kielellä? Åbo Akademi perustettiin ruotsinkieliseksi yliopistoksi. Tämä jopa lukee yliopiston säännöissä. Kyllähän he varmasti voisivat olla tarkastamatta kielitaitoa pääsykokeessa, mutta pitäisivät opetuksen edelleen täysin ruotsinkielisenä. Luuletko, että sinne yhtäkkiä ryntäisi massoittain suomenkielisiä? Kielikokeesta kyllä pääsee läpi, jos kielitaito on riittävä kyetäkseen akateemiseen opiskeluun ruotsin kielellä.

En minäkään muuten valittanut, että minun piti amerikkalaiseen yliopistoon haettaessa todistaa, että osaan englantia.

Okei, lopetetaan siis kaikista muista yliopistoista ruotsinkielinen opetus ja okeus vastat ruotsiksi tenteissä, sopii aivan hyvin. Ihme vänkääjä olet, ruotsinkielisten kielitaito ei riitä läpäisemään suomenkielisiä yliopistoja ja siksi he saavat vastata tenteissä ruotsiksi, mutta åbo akademissa ei saa vastata suomeksi, tämäkö tasa-arvoista kohtelua.