Maahanmuutto

[Mike]

Kaikesta ihmiset kanssa jaksaa marista. Ties miten iso haloo tuosta kortin väristäkin tulee.

Ja paljonko pistetään vetoa, että kortit muutetaan Suomessa.

 

[Jami2003]

Ei saatana. Uskomatonta. Seuraavaksi varmaan kielletään painaa passeihin minkä maan kansalaisesta on kyse...

 

[kebetto90]

Juu, eiköhän nuo kortit muuteta.

 

[Dopey]

Eli et ainakaan kuulu siihen syrjijien enemmistöön, joka syrjii kaikkia etnisiä ja uskonnollisia ryhmiä, vaan teet päätöksesi tapauskohtaisesti. Hmm.

Siis mikä helvetin "syrjijien enemmistö" vaikka Suomessa esim. syrjii evankelisluterilaisia ja miten? Tai suomalaisia, jotka lienevät etninen ryhmä myöskin?

 

[huomenna]

ymmärrtetään väärin kunhan siihen vaan on mahdollisuus, vittu, että vituttaa tommonen jankkailu ja turhanpäiväinen itsestäänselvyyksien poissulkeminen ja kieltäminen

 

[Penco]

Tossa sisäasiainministeriön lainsäädäntöjohtajan kommentti positiivisesta syrjinnästä. Mun mielestä asia on kolumnissa passelisti kiteytetty

http://www.intermin.fi/intermin/blog_sv.nsf/

 

[Helios]

On vain syrjintää, ei positiivista eikä negatiivista.

 

[Crusader]

Siis mikä helvetin "syrjijien enemmistö" vaikka Suomessa esim. syrjii evankelisluterilaisia ja miten? Tai suomalaisia, jotka lienevät etninen ryhmä myöskin?

En ole puhunut evankelisluterilaisista mitään. Jos vastaat minulle, niin vastaa edes väitteisiini, äläkä keksi noita olkinukkejasi.

Suomea äidinkielenään puhuvat on yksi tälläinen ryhmä, jota ruotsia äidinkielenään puhuvien kiintiöt syrjivät.

 

[naksu]

En ole puhunut evankelisluterilaisista mitään. Jos vastaat minulle, niin vastaa edes väitteisiini, äläkä keksi noita olkinukkejasi.

Suomea äidinkielenään puhuvat on yksi tälläinen ryhmä, jota ruotsia äidinkielenään puhuvien kiintiöt syrjivät.

Näistä kiintiöistä kun on jatkuvasti puhe, niin paljonko niitä nyt todellisuudessa on? Tietääkseni ainoat lafkat, jonne on mitkään mainittavat kiintiöt ovat Helsingin lääkis ja oikis. Lisäksi on joitain näitä humanistisia aineita Helsingissä kuten historia ja filosofia, mutta tyypillisesti näissä ruotsinkielinen kiintiö on noin pari opiskelijaa vuodessa eikä sisäänpääsy siksi ole yhtään sen helpompaa.

Voi nyt sitten kysyä, että mitä tapahtuisi, jos kyseiset kiintiöt poistettaisiin? Eiköhän heti ensimmäisenä alkaisi lääketieteen opetus Åbo Akademissa ja samoin juristien koulutus. Nykyisessä tilanteessahan Åbo Akademi on jättänyt pois lääketieteen sekä juridiikan opetustarjonnastaan, koska näin on opetusministeriön tasolla sovittu. Syynä on siis aivan puhtaat kustannussäästöt. On halvempaa kouluttaa muutama ruotsinkielinen ison laitoksen yhteydessä kuin perustaa kokonaan uusi pieni laitos yhteen kouluun lisää.

Minulla on muutama tuttu, joka on opiskellut lääketiedettä ruotsiksi Helsingissä ja sielläkin oli aika monella opiskelijalla äidinkielenä suomi, mutta olivat jaksaneet opiskella kielikoetta varten ruotsia, jotta saivat hakea ruotsinkielisessä kiintiössä. Tuon kiintiön kautta saa siis kuka tahansa myös hakea, jos vain läpäisee kielikokeen.

 

[Dopey]

En ole puhunut evankelisluterilaisista mitään. Jos vastaat minulle, niin vastaa edes väitteisiini, äläkä keksi noita olkinukkejasi.

Kirjoitit, että enemmistö syrjii kaikkia etnisiä ja uskonnollisia ryhmiä. Syntyperäiset suomalaiset ja suomessa asuvat evankelisluterilaiset ovat esimerkki a) etnisestä ja b) uskonnollisesta ryhmästä, mutta epäselväksi jäi ketkä muodostavat sen näitä edellämainittuja syrjivän enemmistön. Hyttyset?

 

[Crusader]

Kirjoitit, että enemmistö syrjii kaikkia etnisiä ja uskonnollisia ryhmiä. Syntyperäiset suomalaiset ja suomessa asuvat evankelisluterilaiset ovat esimerkki a) etnisestä ja b) uskonnollisesta ryhmästä, mutta epäselväksi jäi ketkä muodostavat sen näitä edellämainittuja syrjivän enemmistön. Hyttyset?

No voi jumaliste, se oli sarkasmia. Mitä etnistä syrjintää se olisi, jos kaikkia ryhmiä syrjittäisiin?

Tarkoitus oli lähinnä osoittaa että se, että vaikka syrjintäsi kohde olisi virallisen tahon hyväksymä, niin se ei ole tasa-arvoa.

 

[Crusader]

Näistä kiintiöistä kun on jatkuvasti puhe, niin paljonko niitä nyt todellisuudessa on? Tietääkseni ainoat lafkat, jonne on mitkään mainittavat kiintiöt ovat Helsingin lääkis ja oikis. Lisäksi on joitain näitä humanistisia aineita Helsingissä kuten historia ja filosofia, mutta tyypillisesti näissä ruotsinkielinen kiintiö on noin pari opiskelijaa vuodessa eikä sisäänpääsy siksi ole yhtään sen helpompaa.

Voi nyt sitten kysyä, että mitä tapahtuisi, jos kyseiset kiintiöt poistettaisiin? Eiköhän heti ensimmäisenä alkaisi lääketieteen opetus Åbo Akademissa ja samoin juristien koulutus. Nykyisessä tilanteessahan Åbo Akademi on jättänyt pois lääketieteen sekä juridiikan opetustarjonnastaan, koska näin on opetusministeriön tasolla sovittu. Syynä on siis aivan puhtaat kustannussäästöt. On halvempaa kouluttaa muutama ruotsinkielinen ison laitoksen yhteydessä kuin perustaa kokonaan uusi pieni laitos yhteen kouluun lisää.

Minulla on muutama tuttu, joka on opiskellut lääketiedettä ruotsiksi Helsingissä ja sielläkin oli aika monella opiskelijalla äidinkielenä suomi, mutta olivat jaksaneet opiskella kielikoetta varten ruotsia, jotta saivat hakea ruotsinkielisessä kiintiössä. Tuon kiintiön kautta saa siis kuka tahansa myös hakea, jos vain läpäisee kielikokeen.

No jos oletetaan että siinä tänne aiemmin postatussa tekstissä olivat faktat oikein, niin Suomessa on kouluja joihin Ruotsinkieliset pääsevät huomattavasti huonommilla arvosanoilla. Kyllä se on syrjintää jos parempi ei pääse kouluun vaan läpipääsyn ratkaisee äidinkieli.

Eikä tuo, että "suomenkielisetkin voivat opetella ruotsia" ole minusta minkäänlainen perustelu noita kiintiöitä vastaan, sikäli kun suomenkielistä kielikoetta tuskin vaaditaan ruotsinkielisiltä yhtään mihinkään.

 

[naksu]

No jos oletetaan että siinä tänne aiemmin postatussa tekstissä olivat faktat oikein, niin Suomessa on kouluja joihin Ruotsinkieliset pääsevät huomattavasti huonommilla arvosanoilla. Kyllä se on syrjintää jos parempi ei pääse kouluun vaan läpipääsyn ratkaisee äidinkieli.

Eikä tuo, että "suomenkielisetkin voivat opetella ruotsia" ole minusta minkäänlainen perustelu noita kiintiöitä vastaan, sikäli kun suomenkielistä kielikoetta tuskin vaaditaan ruotsinkielisiltä yhtään mihinkään.

Lukioihin on ymmärtääkseni paljon helpompi päästä. Toisaalta, jos lähtee vertailemaan lukioiden kärkeä, niin on aika selvä, että siellä ovat aina ne koulut, joilla suurin mahdollinen potentiaalinen määrä hakijoita. Tästä syystä esim. monet Helsingin lukiot vaativat korkeat arvosanat, koska näihin haetaan jopa kaukaa Helsingin ulkopuolelta ja pienellä alueella on monta koulua, joka mahdollistaa laadun perässä juoksun. Ammattikorkeissa on luultavasti myös aivan sama ilmiö olemassa. Toisaalta, jos katsotaan maan surkeimpia kouluja, niin ovat luultavasti taas suomenkielisiä. Tämä täysin samasta syystä.

Matemaattisesti tässä ei pitäisi olla mitään ihmeellistä. Periaatteessa yksi ruotsinkielinen koulu vastaa kahtakymmentä suomenkielistä koulua (väestönosuus on kai 5%), joten parhaaseen ruotsinkieliseen kouluun pitäisi olla suurin piirtein yhtä vaikea päästä sisään kuin alueen 20. parhaaseen suomenkieliseen. Tämä noin karkeasti, koska niillä alueilla, joissa on ruotsinkielisiä kouluja on tuo prosentuaalinen osuus väestöstä luultavasti korkeampi. Tämän pitäisi myös automaattisesti johtaa siihen, että ruotsinkielisissä kouluissa on paljon suurempi heitto opiskelijoiden lahjakkuudessa saman koulun sisällä.

Jos katsoo millaisilla papereilla on ylipäätään mahdollista päästä ruotsiksi opiskelemaan yliopistoon, niin tässä veikkaan, että ruotsinkielisenä on paljon helpompaa. Åbo Akademi ei tunnetusti ole kovin vaikeasti valloitettava, joten ruosinkielisille on tämän yliopiston koon takia varmasti väestönosuuteen nähden enemmän paikkoja. Toisaalta Åbo Akademi on aikaisemmin ollut täysin yksityinen yliopisto, joka perustettiin yksityisin varoin, joten tästä kehityksestä ei ainakaan voi valtiota syyttää.

 

[naksu]

Eikä tuo, että "suomenkielisetkin voivat opetella ruotsia" ole minusta minkäänlainen perustelu noita kiintiöitä vastaan, sikäli kun suomenkielistä kielikoetta tuskin vaaditaan ruotsinkielisiltä yhtään mihinkään.

Kuinka moni ruotsinkielinen kykenee mielestäsi opiskelemaan akateemisia aineita suomeksi ja kuinka moni suomenkielinen vastaavasti ruotsiksi? Onhan tuo kieltämättä "positiivista syrjintää", mutta yliopistossa opettavan näkökulmasta en todellakaan haluaisi olla korjaamassa kielitaidottomien esseitä.

 

[naksu]

Kiintiöiden varjopuolista voisi muuten sanoa sitä, että ne johtavat kyllä suureen valinnanvaraan ruotsinkielisten opiskelijoiden parissa. Tiedän monia lahjakkaita ruotsinkielisiä, jotka eivät halua hakea ruotsinkielisten kiintiöiden kautta ruotsinkieliseen ohjelmaan, koska kokevat, että suomenkielisessä ohjelmassa on parempi opiskelija-aines ja siten "parempi maine". Käytännössä nuo siis vievät suomenkieliseltä linjalta paikan, jota ei vastaavasti poisteta ruotsinkielisten kiintiöstä...

 

[Crusader]

Lukioihin on ymmärtääkseni paljon helpompi päästä. Toisaalta, jos lähtee vertailemaan lukioiden kärkeä, niin on aika selvä, että siellä ovat aina ne koulut, joilla suurin mahdollinen potentiaalinen määrä hakijoita. Tästä syystä esim. monet Helsingin lukiot vaativat korkeat arvosanat, koska näihin haetaan jopa kaukaa Helsingin ulkopuolelta ja pienellä alueella on monta koulua, joka mahdollistaa laadun perässä juoksun. Ammattikorkeissa on luultavasti myös aivan sama ilmiö olemassa. Toisaalta, jos katsotaan maan surkeimpia kouluja, niin ovat luultavasti taas suomenkielisiä. Tämä täysin samasta syystä.

Matemaattisesti tässä ei pitäisi olla mitään ihmeellistä. Periaatteessa yksi ruotsinkielinen koulu vastaa kahtakymmentä suomenkielistä koulua (väestönosuus on kai 5%), joten parhaaseen ruotsinkieliseen kouluun pitäisi olla suurin piirtein yhtä vaikea päästä sisään kuin alueen 20. parhaaseen suomenkieliseen. Tämä noin karkeasti, koska niillä alueilla, joissa on ruotsinkielisiä kouluja on tuo prosentuaalinen osuus väestöstä luultavasti korkeampi. Tämän pitäisi myös automaattisesti johtaa siihen, että ruotsinkielisissä kouluissa on paljon suurempi heitto opiskelijoiden lahjakkuudessa saman koulun sisällä.

Jos katsoo millaisilla papereilla on ylipäätään mahdollista päästä ruotsiksi opiskelemaan yliopistoon, niin tässä veikkaan, että ruotsinkielisenä on paljon helpompaa. Åbo Akademi ei tunnetusti ole kovin vaikeasti valloitettava, joten ruosinkielisille on tämän yliopiston koon takia varmasti väestönosuuteen nähden enemmän paikkoja. Toisaalta Åbo Akademi on aikaisemmin ollut täysin yksityinen yliopisto, joka perustettiin yksityisin varoin, joten tästä kehityksestä ei ainakaan voi valtiota syyttää.

Tuo kirjoituksesi on niin spekulatiivinen, että en lähde siitä kiistelemään. Pointtini on se, että samaan kouluun haettaessa äidinkielen ei pitäisi vaikuttaa sisäänpääsyyn lainkaan, ja tällä hetkellä ruotsinkielisten tietä on siloteltu aivan liikaa. Ruotsinkielisten tapauksessa ei voida puhua edes tästä "positiivisesta syrjinnästä", jos/kun heidän osuutensa on sisäänpäässeissä valtaväestön korkeampi, siinä kun "positiivisen syrjinnän" pitäisi ymmärtääkseni vaikuttaa aliedustuksen poistamiseen.

 

[Crusader]

Kuinka moni ruotsinkielinen kykenee mielestäsi opiskelemaan akateemisia aineita suomeksi ja kuinka moni suomenkielinen vastaavasti ruotsiksi? Onhan tuo kieltämättä "positiivista syrjintää", mutta yliopistossa opettavan näkökulmasta en todellakaan haluaisi olla korjaamassa kielitaidottomien esseitä.

Ruotsinkielisen alueen koulussa voi kyllä mielestäni käyttää ruotsia opetuskielenä niin kauan kuin se Suomen virallinen kieli on, mutta en hyväksy sitä että hakijoille on kiintiöitä äidinkielen mukaan. Jos sisäänottojen osuus kaikista sisääotoista vastaisi ruotsinkielisissä kouluissa ruotsinkielisten väestöosuutta, niin tilannetta voitaisiin pitää melko reiluna. Nyt sanoisin perstuntumalta, että ruotsinkielisten kiintiöt ovat liian suuret vrt. väestöosuus ja lisäksi tuo kielierottelu ei estä ruotsalaisten hakua muualle, mutta suomalaisten hakemista ruotsalaisiin kouluihin estetään kyllä.

 

[naksu]

Voitko laittaa linkin tuohon tilastoon? Parempi, jos väitellään samasta asiasta.

 

[Crusader]

Siinä.

 

[naksu]

Kiitos. Edelleen kuten tuossa äsken laskin, niin ei ole järkevää verrata sisäänottoprosenttia Helsingin yliopistoon. Ruotsinkielinen linja Helsingissä vastaa nimittäin jokaista aineessa tarjottavaa linjaa Suomen kaikissa yliopistoissa, koska ruotsinkieliset opiskelijat on säästösyistä laitettu yhteen kouluun. Pitäisi katsoa, että kuinka moni Helsinkiin hakeneista olisi päässyt sisään johonkin Suomen yliopistoon lukemaan kyseistä ainetta.

Tässä on tuossa linkissä se oleellinen osuus:

Vuosina 1985-1995 on maamme korkeakoulujen aloituspaikoista ollut 8-10 % ruotsinkielisiä, kaupallisella alalla 20-25 %. Näin siitä huolimatta, että ruotsinkielisten opiskelijoiden määrä kokonaisuudesta on vain 5 %.

Kaupallisella alalla tuohon on täysin syypäänä Hanken. Vastaavasti Åbo Akademi on syypää tuohon 8-10%. Oikeastaan näiden kahden korkeakoulun takia olisin olettanut, että prosentti olisi jopa ollut korkeampi. Tuo tilasto on kuitenkin sen verran vanha, että oletan, ettei tässä vaiheessa sana korkeakoulu ollut kärsinyt inflaatiosta ja viittasi siten vain yliopistoihin.

EDIT: Mitä FST:hen tulee ja kaikkeen paskaan mitä sieltä tulee, niin voin todeta, että koko puljun voisi lakkauttaa. Tosin tuossakin on siinä mielessä vähän väärin prosentteja katsottu, että tietääkseni jotkut FST:n ohjelmat ovat suomenkielisten joukossa suht suosittuja ja heidän tarjontansa taitaa olla tekstitetty myös suomeksi? Tätä en voi tarkistaa, koska en asu Suomessa...