Mennään Australian malliin. Maahan ei tulla juuri muutakuin lomailemaan tai sitten niin, että on jo työpaikka tiedossa. Humanitaarinen maahanmuutto lopetetaan välittömästi.
Tähän pakko tarttua sen verran, että tämä ei itse asiassa pidä paikkaansa. Australia ottaa vastaan ihan huomattavan määrän muitakin kuin työperäisiä maahanmuuttajia. Koko maahanmuuton prosessi vaan on huomattavasti hallitumpi ja suunnitellumpi kuin esim. Suomessa. Paikallisen maahanmuuttoviraston sivuilla on ihan mielenkiintoista luettavaa ja tietoa, kannattaa vilkaista:
http://www.immi.gov.au/media/fact-sheets/60refugee.htm
http://www.immi.gov.au/media/fact-sheets/20planning.htm
Muutamia pointteja aussien maahanmuuttopolitiikasta:
-vain pieni osa (alle 20%) humanitaarisen maahanmuuton ohjelman alla myönnetyistä oleskeluluvista (yht. 13500 viimeisenä tilastoituna vuotena) tuli ns. turvapaikanhakijoille, jotka saapuivat maahan laillisesti tai laittomasti. Valtaosa myönnetyistä luvista taas tuli joko YK:n kiintiöpakolaisille (hieman alle 50%) tai ns. Special Humanitarian Program -ohjelman kautta (n. 35%), jossa oleskeluluvan edellytyksenä on australialainen sponsori (yksityishenkilö tai organisaatio), joka sitoutuu maksamaan matkakulut ja avustamaan kotoutumisessa (en tiedä millaisia todellisia vastuukysymyksiä sponsorointiin liittyy). Tässä(kin) ohjelmassa pakolaisuuden kriteerien (syrjintä omassa maassaan tms.) ja terveys- ja luonnekriteerien tulee täyttyä. Luonnekriteereillä viitataan ilmeisesti rikolliseen taustaan. Vielä viime vuoteen asti kaikki ilman viisumia (laittomasti) maahan saapuneet turvapaikanhakijat sijoitettiin käsittelyajaksi suljettuun laitokseen.
-Työperäisen ohjelman oleskelulupia myönnettiin n. 115000. valtaosa jo tiedossa olevan työpaikan johdosta tai mikäli kuuluu ammattiryhmään, josta työmarkkinoilla on kulloinkin pulaa.
-Kaikki maahanmuutto perustuu ENNALTA määriteltyihin kiintiöihin, kulloisenkin työmarkkina- ja taloudellisen tilanteen mukaan. Oleskelulupia ja turvapaikkoja myönnetään näiden kiintiöiden mukaisesti kriittisyysjärjestyksessä. Euroopassa tämä kaikki lienee hoidettu jokseenkin leväperäisemmin. Kertokaa ja esittäkää faktaa, mikäli olen väärässä!
Itse maassa jonkin aikaa asuneena voin vain sanoa, ainakin omiin havaintoihin perustuen, että homma tuntuu toimivan: valtaosa kantaväestöstä on tyytyväisiä, valtaosa maahanmuuttajista on tyytyväisiä, maahanmuuttoasiat eivät ole samalla tavalla tapetilla mediassa kuin täällä, rotumellakoita en muista uutisoidun yhtään. Toki myönnettäköön, että Australiassa maahanmuuton ja etnisen kirjavuuden tausta ulottuu huomattavasti kauemmas historiaan kuin Euroopassa. Maan järjestelmäähän on tiukkuudestaan johtuen syytetty maailmalla rasistiseksi, mutta mielestäni se on vain fiksu ja rationaalinen. Viitaten nyt nimenomaan humanitaariseen maahanmuuttoon, niin olisihan se oikein fantsua ja ihanaa että kaikki ahdingossa olevat voitaisiin pelastaa ja kaikilla olisi kivaa, mutta valitettavasti tulee toimia käytössä olevien resurssien rajoissa.
Tällaista pragmaattisempaa lähestymistä asiaan kaipaisin Suomessakin, jossa varsinkin humanitaarinen maahanmuutto tuntuu olevan aivan levällään tällä hetkellä. Mielestäni esimerkiksi kiintiöpakolaisten sisäänottoa voitaisiin nostaa ja turvapaikanhakijoita taas tarkastella huomattavasti kriittisemmin("oho, kaikki henkilöpaperit hukkui matkan varrella, kuinkas siinä nyt niin kävikään" -tapaukset varsinkin suurennuslasin alle) ja ennen kaikkea nopeammin; käsittelyajat ovat aivan kohtuuttoman pitkiä. Tällä hetkellä ei ole epäilystäkään, etteikö tulijoiden joukossa olisi oikeasti turvaa tarvitsevien ohella avokätisen järjestelmämme hyväksikäyttäjiä. On harmillista, että julkinen keskustelu on tällä hetkellä melko tukahtunutta rasisti-kortin ahkeran käytön ja todellista vaikutusvaltaa omaavien rasistiksi leimautumisen pelosta johtuen.
Vielä loppuun tuore uutispätkä Australian linjaan liittyen:
http://www.news.com.au/world/outraged-brits-say-keep-ex-criminals/story-e6frfkyi-1225815402194
TULOS tai ULOS!