Matemaattinen ongelma tai jotain

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja Nor
  • Aloitettu Aloitettu
CCC sanoi:
Ulkohalkaisija on 564 mm tai 565 mm (500 m peltiä ei mene täyttä kierrosta, sen takia kaksi arvoa). Peltiä joutuu käärimään 536 kierrosta.

Laskettu Excelilllä. Ympyrän kehän saa selville kertomalla pii halkaisijalla. Tässä tapauksessa halkaisja lisääntyy 1 mm:llä jokaista käärimiskierrosta kohden. Ynnäämällä kehien summat, kunnes 500 m (=500000 mm) on saavutettu, voidaan laskea kuinka monta kierrosta tarvittiin ja mikä halkaisija on.

Tämän voisi tehdä varmasti elegantimmin raja-arvoilla ja aritmeettisella sarjalla jotenkin, mutta lukiosta on turhan pitkä aika.
Click to expand...

Anteeksi jos olen tyhmä saapas mutta käsittääkseni halkaisijan täytyy lisääntyä 2mm per kierros koska pelti ulottuu molemmille puolille ympyrää..

Tällä tavoin kierroksen pituudet järjestysluvun mukaan an = 28(pii) + 2n(pii) ja itse laskulauseke aritmeettisen summan mukaan 1 000 000 = 58(pii)n + 2(pii)n^2, josta n = vajaat 385 kierr.. joilla saadaan ulkohalkaisijaksi 385x2mm + 30mm = 800mm = 80cm :zzzz:
 
Oli äsken fysiikan tentissä kysymys että paljonko vapautuu sähkömagneettisena säteilynä energiaa kun protoni ja antiprotoni hmm.. olisiko ollut joku hilautumisjoku en muista sanaa mutta kumminkin katoavat. Luki vielä jotenkin että kaikki energia mitä vapautuu tulee tuona kyseisenä säteilynä ja joule määrää kysyttiin. Eikös oikea vastaus tule kaavalla e=mc^2 jossa m on kaksi kertaa protonin massa?
 
jamppax sanoi:
Oli äsken fysiikan tentissä kysymys että paljonko vapautuu sähkömagneettisena säteilynä energiaa kun protoni ja antiprotoni hmm.. olisiko ollut joku hilautumisjoku en muista sanaa mutta kumminkin katoavat.
Click to expand...

Aineen ja antiaineen kohtaaminen on nimeltään annihilaatio, täydellinen hävitys.

Luki vielä jotenkin että kaikki energia mitä vapautuu tulee tuona kyseisenä säteilynä ja joule määrää kysyttiin. Eikös oikea vastaus tule kaavalla e=mc^2 jossa m on kaksi kertaa protonin massa?
Click to expand...

Oraakkeli vastasi "ei toivoakaan moisesta", mutta pitäisin tätä vääränä vastauksena. Kyllä annihilaatiossa nimenomaan kaikki massa muuttuu energiaksi, ja se muutoshan juurikin tuolla kaavalla lasketaan. Antiprotonin massa on sama kuin protonin, joten eikun laskemaan (jonka olisitkin jo tehnyt jos et tuhlaisi aikaa Pakkikselle postaamiseen kun kerran kuitenkin osaat jo : )

-k
 
Rautasydämisen käämin keskiviivan pituus l1=300mm, ilmavälin pituus l0=1mm, molempien poikkipinnat A=5cm^2, raudan permeabiliteetti ur=1100, käämin kierrosmäärä N=1000. Käämin virta pienenee nopeudella 100A/s, mikä on indusoituneen smv:n suuruus?

Jos joku tuosta osaa nopeasti laskea, niin kiinnostaisi tuleeko siitä edes jotain sinnepäin, kuin e_smv=49,4V. Nimim. "tenttiin lukua ilman malliratkaisuja".


Käämin rautasydän siis sellanen perus "C":n mallinen, poikkileikkaukseltaan nelikulmio. Hajavuota ym hävikkejä ei huomioida.
 
Haluaisiko joku selittää intuitiivisesti, että mitä eroa on sigma-algebralla ja potenssijoukolla? Määritelmät löydän itsekin.
 
No-1 sanoi:
Haluaisiko joku selittää intuitiivisesti, että mitä eroa on sigma-algebralla ja potenssijoukolla? Määritelmät löydän itsekin.
Click to expand...
No siis joukon A potenssijoukkohan on vain kaikkien joukon A osajoukkojen muodostama joukko. Eli siinä on kaikki joukot, joita A:n alkioista saadaan aikaiseksi.

Sigma-algebra taas on sellainen A:n osajoukoista koottu joukko, jonka alkiot (jotka ovat siis A:n osajoukkoja) toteuttavat tietyt hyödylliset ominaisuudet (jotka löydät itsekin). Joukolla A on yleensä useita sigma-algebroja, eli A:n osajoukoista voidaan muodostaa sigma-algebralta vaaditut ehdot täyttäviä joukkoja monella tavalla.

Siis: potenssijoukko pitää sisällään kaikki A:n osajoukot, sigma-algebra taas pitää sisällään sellaiset joukot, jotka toteuttavat tietyt ehdot.
 
jos vektorit ovat yhdensuuntaiset, vektori b on vektori a kerrottuna jollain vakiolla t

b = ta = -ti + 19tj

vektorien skalaaritulo:

a*b = a(x)b(x) + a(y)b(y)

-724 = (-1)*(-t) + (19)(19t)

-724 = 362t

t = -2 sijoittamalla saadaan vastaus: b = 2i - 38j
 
Ei varsinaisesti matemaattinen, mutta Biologian näitä perintöjuttuja. Onkohan tää vastaus mulla oikein kun kysymys kuuluu:

Hevosella syntymästä asti valkoisen värin määräämä dominoiva alleeli W (dominant white), joka on homotsygoottisena letaali.

a) Mikä on todennäköinen tulos, kun valkoinen tamma astutetaan mustalla orilla, joka on perimmältään homotsygoottinen?

b) Millä todennäköisyydellä syntyy valkoinen varsa, kun sama tamma astutetaan valkoisella orilla?
:D

Vastaukseks sain A):han että ei ole letaali alleeli/"tappava"

B) 100% tod näköisyys letalille jos ne alleelit ovat homotsygootteja ja jos ne ovat heterotsygootteja niin 25% todennäköisyys.

Niin, ja mä tekisin vielä että 100%-25% saataisiin se suurinpiirtein arvo eli abaout 75% tuossa tapauksessa olis letaaleit.

Osaakohan kukaan tarkistaa tän näin yksinkertaisen hommelin? :D
 
a) puolet on heterotsygootti valkoisia(Ww) , puolet homotsygootti mustia(ww)

b) syntyvistä varsoista 66% on valkoisia, koska 25% on WW, eli ne kuolee ja 25% on ww eli mustia, puolet on Ww


Edit: Nii ja sulla on tossa B:ssä sen verran väärin, että ei ne vanhemmat voi olla homotsygootteja, ku ei ne kuolleet lisäänny :D
 
Jake s sanoi:
a) puolet on heterotsygootti valkoisia(Ww) , puolet homotsygootti mustia(ww)

b) syntyvistä varsoista 66% on valkoisia, koska 25% on WW, eli ne kuolee ja 25% on ww eli mustia, puolet on Ww


Edit: Nii ja sulla on tossa B:ssä sen verran väärin, että ei ne vanhemmat voi olla homotsygootteja, ku ei ne kuolleet lisäänny :D
Click to expand...

Okei kiitos! :D Kyl toi selventi tilannetta ja kunnolla, oon vähän hukassa kun olin alkuviikon poissa ja huomenna on jotain testiä/koetta luvassa.
 
Jake s sanoi:
b) syntyvistä varsoista 66% on valkoisia, koska 25% on WW, eli ne kuolee ja 25% on ww eli mustia, puolet on Ww
Click to expand...

Eib sanoi:
b) Millä todennäköisyydellä syntyy valkoinen varsa, kun sama tamma astutetaan valkoisella orilla?
Click to expand...

Alleelikombinaatioita on kuitenkin 4 ja kaikki ovat yhtä todennäköisiä: WW, ww, Ww ja wW. Jos tapaus WW kuitenkin syntyy vaikka kuolee myöhemmin (biologiasta en mitään muista), niin todennäköisyys, että syntyy valkoinen varsa on 0.75. Jos taas tapaus WW ei synny (tai kuolleena syntyminen lasketaan tähän) niin todennäköisyys, että syntyy valkoinen varsa on 0.5.

Vastaus 2/3 on oikein jos kysymys olisi, että "millä todennäköisyydellä syntyvä varsa on valkoinen".

Mitäs tämä letaali tapaus tarkoittikaan? Syntyykö varsa ollenkaan, syntyykö se kuolleena vai syntyykö se elävänä, mutta kuolee pian?
 
Muistaisin, että syntyy kuolleena, tai sitten kuolee melkee heti syntymän jälkee.

Tuo 66% on just se syntyvien todennäkösyys, riippuu tietenki, että miten tehtävän ajattelee, toi kuolemahan voi tapahtua vaikka raskauden ensimmäisellä viikolla, lasketaanko se sillo mustaks vai valkoseks?? Eli imo noita WW:itä ei oteta mukaa noihin todennäkösyyksii.
 
Jake s sanoi:
Muistaisin, että syntyy kuolleena, tai sitten kuolee melkee heti syntymän jälkee.

Tuo 66% on just se syntyvien todennäkösyys, riippuu tietenki, että miten tehtävän ajattelee, toi kuolemahan voi tapahtua vaikka raskauden ensimmäisellä viikolla, lasketaanko se sillo mustaks vai valkoseks?? Eli imo noita WW:itä ei oteta mukaa noihin todennäkösyyksii.
Click to expand...
Tämän tapauksen todennäköisyys on kuitenkin 0.25 eikä sitä voi jättää pois. Jos astutus toistetaan n kertaa ja n lähestyy ääretöntä, niin valkoisia varsoja ei synny 2/3 osuutta n:stä tapauksesta. Neljäsosassa tapauksista varsa jää syntymättä tai syntyy valkoisena ja kuolee varhain.

Eib: vaikka tehtävän ymmärtäisi eri tavalla niin ratkaisun pitäisi kelvata jos näkökantaansa perustelee tarpeeksi.
 
MrMacGyver sanoi:
Tämän tapauksen todennäköisyys on kuitenkin 0.25 eikä sitä voi jättää pois. Jos astutus toistetaan n kertaa ja n lähestyy ääretöntä, niin valkoisia varsoja ei synny 2/3 osuutta n:stä tapauksesta. Neljäsosassa tapauksista varsa jää syntymättä tai syntyy valkoisena ja kuolee varhain.

Eib: vaikka tehtävän ymmärtäisi eri tavalla niin ratkaisun pitäisi kelvata jos näkökantaansa perustelee tarpeeksi.
Click to expand...

Juu kyllä mä taisin ihan oikeet vastaukset raapustella nyt sinne, ainakin kaverilla oli samat vastaukset kun kysyin. :lol2:
 
Mutta eikö tässä puhuta syntyvästä varsasta? "Millä todennäköisyydellä syntyy valkoinen varsa..." Ite ainaki käsitin ton syntyvänä, mutta äidinkielessä en ookkaa mikää suurin nero :D

Toisaalta en jaksa alkaa väittelemää tästä sen kummemmin, turhaa touhua
 
Osaako joku sanoa mikä on/miten saan määritettyä yhtälön (y^2)+2xy-(x^2)y'=0 integroivan tekijän? En ainakaa ite saa tosta pelkästään y:n tai x:n funktiota sillä konstilla, että kirjottaa ton muotoon M(x,y)+N(x,y)y' ja sitte laskee M:n ja N:n osittais derivaatat, vähentää ne toisistaan ja kertoo 1/N:llä tai 1/M:llä.. Siitä sitte pystys laskemaan sen integroivan tekijän.

Selityksestä ei kyllä varmaan saa mitään tolkkua :D
 
Back
Ylös Bottom