Noin äärimmäisessä tapauksessa valitettavasti lihaksistakin otetaan osa energiasta.
Viitsisitkö perustella? Mitä siis konkreettisesti tapahtuu? En nimittäin suostu uskomaan tuohon.
Hiilihydraatit nostavat elimistössä insuliinin tuotantoa. Mitä vähemmän saa hiilareita, sitä alhaisempi on insuliinin tuotanto. Tämä tarkoittaa sitä, että mitä alhaisempi on insuliinitaso, sitä enemmän palaa rasvaa jonka seurauksena syntyy ketoaineita. Ketoaineet ovat siis yksinkertaisesti elimistön sivutuote rasvaa polttaessa.
Lainaan toista forumia, jossa keskustellaan ketoosista ja diabetekstä.
Jos haluaa pitää omien rasvavarastojen käytön minimaalisena niin kannattaa syödä hiilihydraatteja tasaisesti pitkin päivää. Tosin sellaisille ihmisille joilla ei ole insuliiniresistenssiä (yleensä hoikat terveet tai Tyyppi 1 diabetikot) ei ole merkitystä vaikka hiilihydraatteja syövät koska insuliinivaste on niin minimaalinen että se ei heikennä rasvanpolttoa. Heillä rasvanpoltto on ympäri vuorokauden käynnissä ok. Insuliiniresistentillä joka syö hiilihydraatteja pitkin päivää on rasvanpoltto seis koko ajan. Selitys on yksinkertaisesti siinä että insuliiniherkkä erittää ehkä 10 yksikköä insuliinia pasta-aterian jälkeen kun resistentti henkilö erittää ehkä 300 yksikköä saman aterian jälkeen. Jälkimmäisen haima sanoo jossain vaiheessa sopimuksen irti ja sitten päästään piikille. Jotkut sietää siis hyvin hiilihydraatteja mutta jos on vyötärönympärystä kertynyt niin kuuluu todennäköisesti siihen porukkaan että niitä tulisi välttää oman terveytensä takia.
Erona heidän keskusteluunsa on se, että he eivät puhu laihduttamisesta. Parin tuhannen kalorin vuorokausivajeessa, esim. tapauksessani Nutrilett-dieetillä, elimistö ajautuu siihen, että rasvavarastot ovat pääasiallinen paikka käyttää energiaa. Pääasiallinen siksi, että "aterioiden" jälkeen tarjolla on myös pitkäketjuisia hiilareita, vaikkakin hyvin vähän, jotka nostavat insuliinintuotantoa hieman. Ne eivät kuitenkaan riitä täyttämään energiavajetta mitenkään.
Tähän keskusteluun on syytä tuoda myös mukaan hiilareiden
GI-arvot. Nutrilettin sivujen mukaan:
Nutrilett Intensive -tuotteiden glykemiaindeksi on 12 eli hyvin alhainen. Vaikka hiilareita irtoaa määrällisesti enemmän, ei insuliiniä silti erity vaalean leivän tai sokerilitkujen tavoin piikkinä verenkiertoon, jolloin insuliinintuotanto pysyy alhaisena eikä ketoosi keskeydy, vaikka toki kohoavasta insuliinistä heti hidastuukin.
Hiilarit nostavat insuliinintuotantoa, sillä sakkaridit on saatava hajoitettua elimistössä glukoosiksi, jotta hiilareiden sisältämä energia saadaan verenkiertoon ja sitä kautta glykogeeniksi lihaksille ja maksaan. Lihas ei tee eroa, muodostetaanko ATP rasvasta vai glukogeenistä.
Kalorivajeessa glukogeenivarastot ovat käytetty ja lihasten energia muodostetaan rasvoista, jonka hajotusprosessissa syntyy ketoaineita. Mitä enemmän ketoaineita syntyy, sitä syvemmäksi ketoosia voidaan kutsua.
Mielestäni on täysin turha tuijotella numeroita - siis saako vuorokaudessa 20g, 50g vai 100g hiilareita. Kokonaisenergia ja -kulutus, GI, insuliiniresistenssi ovat olennaisessa asemassa. Kyllä, 20g hiilareilla rasvaa palaa enemmän kuin syömällä 50g tai 100g - tietenkin. Mutta merkitys on mitätön, sillä kokonaisenergiamäärä 20g:n, 50g:n ja 100g:n välillä on mitätön.
Right?
