Ite oon sen huomannut et kun listaa itelleen liikkeitä joita haluais oppia ja ottaa vapariin ni hops niitä onkin ni helvetisti ettei millään aika riitä. KUN on oikeasti pirun paljon mahtavia liikkeitä joita HALUAISI opetella, mut realismia peliin... Aika eikä resurssit riitä opetella kunnolla että se näyttäis niin hienolta kun vaaditaan.
Sillon tulee se eteen, et pitää valikoida ne itelle sopivimmat liikkeet ja ne jotka on oikeasti realistista opetella (olettaen että tähtäimessä ovat kisat piakkoinkin, ei sitten joskus 10v päästä). Ja jättää ne vaikeimpien liikkeiden harjoittelu sinne kun aikaa siihen on (ei ehkä kisoja hetkeen).
Tässä tulee se sit vastaan et offillakaan ei voi hosua kaikkea ja yrittää opetella miljuunaa liikettä kerralla/yhdessä supussa vaan sen takia että haluaa oppia ne. Toki monipuolinen harjoittelu on hyvä, mutta realismia peliin. On aikastalailla epärealistista, ellei oo tosi tosi lahjakas oppimaan, ajatella että pystyy opetalla esim. kolme ihan uutta liikettä lyhyellä (esim. just vuosi) off-kaudella kisojen välissä. Se aika on kuitenkin häviävän lyhyt ja oppiminen ei aina suju ihan iisisti. Kun totuus on se että, jo yhden liikkeen harjoittelu (uuden tai muuten erilaisen variaation-joka vaatii panostusta) vaatii aikalailla. Ja sitä on harjoiteltava tuhansia ja tuhansia kertoja. Nostan hattua jokaiselle joka tuo selvästi jotain uutta vapariin, se ei tule ilmaiseksi vaan sen eteen todellakih joutuu paiskimaan niska limassa töitä. Tosin hauskaahan se on
ja se on niin mahtavaa se onnistumisen fiilis kun saa jonkun jutun tai tempun loksahtamaan, varsinkin sen ekan kerran :hyvä:. Kun se vaan loksahtaa ja tajuaa miten se homma menee!
Tavoitteita on oltava, mutta realistisia. On kehitettävä itseään ja opeteltava uusia juttuja. Mutta sanotaanko nyt näin, että yks kerrallaan. Kannattaa opetella se joku yks juttu kunnolla ja sitten vasta alkaa opetella toista. Näin se liikepankki ja osaaminen karttuu, hitaasti, mutta varmasti. Näin mun mielestä.
On tullut meinaan kantapään kautta opittua et jos yrittää opetalla monta (itselle) vaikeaa liikettä, vaik kui haluis ne oppia ja ottaa mukaan ohjelmaan, tulee tuloksesta yleensä kaaos, eikä osaakaan mitään suunnitelluista niin hyvin kun oli suunnitellut. Ja sit on mielikin ihan sekasin mitä kannattais tehä ja missä mennään...Nii ja tietty sitten se fysiikankin kehitys pitää ottaa huomioon. Kaikkea ei voi saada heti. On jaksotettava ja keskityttävä tarpeeksi "pieniin" alueihin kerralla, eikä hosuen monia. En siis väitä että jengi näin tekiskään, puhunpa vaan mitä ite on esim. tullut koettua :wtf:. Ei fiksua.
Eli mun mielestä: kasaa ohjelman niiden liikkeiden varaan jotka osaa, ja melkein osaa (pystyy opetella realistisesti ajatellen seuraavaan etappiin mennessä (oli ne sit ne kisat tai joku muu). Ja sitten voi pitää muutaman liikkeen semmoisena että JOS rupee menemään hyvin ni sit voi pitää sen oven auki et lisäis liikkeen vapariin.
Oma vapari ei ollut mitenkään järin kummallinen, mut kasasin sen tosiaan sen varaan mitä opin. Nyt oon opetellut aikalailla yks liike kerrallaan uutta. Tai tyyliin yks liike niin et uskon saavani sen kuntoon seuraavaan kisaan mennessä ja sitten aloittelen parantamaan muita liikkeitä niin että ne on mahdollista ottaa mukaan tulevissa vapareissa, edellyttäen sen että kokoajan kehitytään ja jossain vaiheessa ollaan siinä pisteessä jo että voi realistisesti sanoa että joo kyl mä saan tän menemään seuraavaan vapariin.
Ei kannata lähteä kurkottamaan kuuta taivaalta. Muistakaa että se itsensä voittaminen on yks tosi palkitseva ja motivoiva juttu! Kun tiät että oot ite ylittänyt ittes ja parantanut niin voit olla hyvällä omallatunnolla tyytyväinen. Itteä vastaanhan tässä ennenkaikkea kilpaillaan, vaikka lavalla onkin liuta muita mimmejä vastassa. Siihenhän kehitystä pitää verrata mitä on osannut ja mitä nyt osaa sen lisäksi. Ei siihen mitä muut osaavat. Toki on hyvä pitää silmät auki ja ottaa opiksi myös muista. Mutta vain sinä ite tiät miten homma menee, miten koet asiat jne jne.
Tulipahan taas raapustettua omia ajatuksia ja kokemuksia.
! eiväthän niistä kaikki mitään huippuja olleet, mutta jos näin lonkalta heitän, niin ainakin 20 ohjelmasta tykkäsin aidosti.