Välilevynpullistuma-leikkaus-toipuminen

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja mortal
  • Aloitettu Aloitettu

mortal

Liittynyt
24.3.2005
Viestejä
302
Ajattelin kysyä löytyykö täältä ketään jolta olisi leikattu välilevynpullistuma? Ja onko hermotus palautunut ennalleen ettei pysyviä vaurioita ole jäänyt?
Itseltäni leikattiin päivystysleikkauksena kun pullistuma oli vaivannut vain kolmisen viikkoa. Siinä vaiheessa jalasta oli puutunut kolme uloimmaista varvasta ja pohkeen ulkosyrjä samoin tunto oli mennyt. Refleksit ei toiminut akillesjänteessä sekä jalka petti alta jos se oli vähänkin koukussa. Nyt on puolitoista viikkoa leikkauksesta ja kipua ei ole kuin alaselässä. Varpaat edelleen puutuneet ja vasemmalla jalalla ei varpailleen nousu onnistu eikä varpaita saa "kippuraan".
Itse tiedän vain yhden tapauksen ja hänelle on vielä näin parin vuoden jälkeenkin pohkeen hermoituksessa jotain häikkää.
Ja sit se tärkein, kuinka nopeasti pääsee treenaamaan penkkiä/solttua, täällä lääkärit eivät oikein osanneet sanoa mitään. Muuta kuin kuukausi istumatta, vartalon kiertoa ei saa tehdä eikä eteen taivutuksia tai nostella tai kantaa.
 
oho. valitettavasti mulla ei ole tietoa tosta asiasta, mut en oo tienny että se välilevyn pullistuma on noin vakava. aika jännä että lähtee jaloistaki tunto noin vain. mutta sen tiedän että yleensä aina selällä on jalkoihin yhteys. mut en voi muuta kuin toivottaa mortalille pikaista parannusta.
 
mortal sanoi:
Ajattelin kysyä löytyykö täältä ketään jolta olisi leikattu välilevynpullistuma? Ja onko hermotus palautunut ennalleen ettei pysyviä vaurioita ole jäänyt?.
Click to expand...

Multa ei ole leikattu, mutta töissä on tullut leikattuja seurattua. Kovin yksilöllistä tuo on, kuinka hyvin vauriot palautuu, joillakin palautuu kaikki, joillakin ei. Muista, että hermot palautuupi/kasvaa noin 1mm päivässä (jos siis ollut niin pahasti, että hermon täytyy kasvaa uudelleen), että mahdolliseen jalan toipumiseen menee aikaa. Ja aika ainoastaan tulee kertomaan kuinka hyvin tulet palautumaan.

mortal sanoi:
Ja sit se tärkein, kuinka nopeasti pääsee treenaamaan penkkiä/solttua, täällä lääkärit eivät oikein osanneet sanoa mitään. Muuta kuin kuukausi istumatta, vartalon kiertoa ei saa tehdä eikä eteen taivutuksia tai nostella tai kantaa.
Click to expand...

Aika näyttää miten operaatiosta toivut. Tuollaisen jälkeen sulla ei saa olla kiire yhtään mihinkään. Liialla kiirehtimisellä et saa kuin lisää vahinkoa aikaan. Kyse on kumminkin selästäsi, jonka kanssa joudut elämään loppuikäsi, joten kannattaa todellakin ottaa toipuminen vakavasti. Penkkaamaan ehdit kyllä myöhemminkin.
 
Itsellä leikattiin vuosi sitten ja vieläkin (ja tod.näk. pysyvästi) tunto heikentynyt/jalkaterän ulkosyrjä puutunut. Viivyttelin liikaa leikkaukseen menoa ja kirurgi sanoi että pullistuma on hyvinkin saattanut aiheuttaa pysyvän hermovaurion....:(
 
TJJ sanoi:
Muista, että hermot palautuupi/kasvaa noin 1mm päivässä (jos siis ollut niin pahasti, että hermon täytyy kasvaa uudelleen), että mahdolliseen jalan toipumiseen menee aikaa. Ja aika ainoastaan tulee kertomaan kuinka hyvin tulet palautumaan.

Aika näyttää miten operaatiosta toivut. Tuollaisen jälkeen sulla ei saa olla kiire yhtään mihinkään. Liialla kiirehtimisellä et saa kuin lisää vahinkoa aikaan. Kyse on kumminkin selästäsi, jonka kanssa joudut elämään loppuikäsi, joten kannattaa todellakin ottaa toipuminen vakavasti. Penkkaamaan ehdit kyllä myöhemminkin.
Click to expand...

1 mm/pvä? ettei tullut painovirhepaholainen? mä muistelisin kasvutahdin olevan 1 mm/kk - mutta en nyt toki käy vasta valmistunutta taitajaa tässä sen suuremmin (puutteellisilla) tiedoillani haastamaan.

alkuperäiseen kysymykseen :

leikattu on, kaularangasta. ennätti mennä niin pahaksi, että hermotus katosi kokonaan oikealta puolen yläkroppaa, ja seurauksena lihakset katosivat täysin 2 viikossa rinnasta, ojentajasta, ja alaselästä - siis sieltä oikealta puolelta yläkehoa. tämä siis yli 2,5 vuotta sitten, eikä hermotus ole kunnolla palautunut vieläkään. luultavasti ei ikinä kunnolla palaudukaan - ojentaja jää heikommaksi kuin vasen, rinnassa on kuoppa, ja selkä on erimuotoinen kuin vasemmalla puolella. pääasia kuitenkin, että edes sen verran palautui hermotus, että treenaamaan pystyy.

kuntoutumisen aikana hakkasin päätäni seinään salilla yli puolitoista vuotta. se hermotus kun paranee hitaasti - oli se sitten milli/pvä tai milli/kk - niin eipä se treenaaminen paljoa sinä aikana auttanut kyseisiin lihaksiin. toki kannattaa treenata, ja koettaa opettaa sitä lihasta hermottumaan uudelleen, mutta ihmeitä ei kannata odottaa. tie on pitkä, ja kivinen - eikä auta kiirehtiä, kuten tjj jo tuossa sanoikin. toki kaikilla ei vamma ole yhtä paha kuin mitä itselläni oli, että toipuminen voi olla nopeampaakin. mutta, oma esimerkkini ainakin osoittaa sen, että niistä voi toipua kuitenkin. täysin ennalleen ei ehkä pääse, mutta elämä on toisinaan tällaista.
 
Kyllä se hermon palautuminen teoriassa on n.1mm/vrk, mutta se että palautuuko se käytännössä niin nopeasti on eri asia. Itsellä on medianus-hermon ongelmia ranteen alueella, tullut v.2000. Tunto raja menee nyt sormien alaosassa, joten palautumista on omalla kohdallani ollut reilu 1mm/kk.
 
ok, aina parempi noin - sehän voi sitten tuolla kasvutahdilla itselläänkin olla jo (paremmassa) kunnossa ehkä jo muutaman vuoden päästä. kuten sanottua, tuskin se entiselleen tulee, mutta pääasia että edes jotenkin jumppailemaan pystyy.

edit. ja tosiaan, ne on aivan tapauskohtaisia juttuja toki miten se palautuminen sitten lopulta kuitenkaan käytännössä tapahtuu.
 
taicaviitta sanoi:
1 mm/pvä? ettei tullut painovirhepaholainen? mä muistelisin kasvutahdin olevan 1 mm/kk - mutta en nyt toki käy vasta valmistunutta taitajaa tässä sen suuremmin (puutteellisilla) tiedoillani haastamaan.
Click to expand...

:) Kyllä se 1mm/pvä on se teoreettinen kasvunopeus, siis jos hermo on vaurioitunut siten, että sen täytyy kasvaa uusiksi. Mennyt siis esimerkiksi poikki, vaikkapa leikaten, puristuen jne.. Neurologian kirja sanoo itseasiassa 1-2mm/pvä. Mutta enivei 1mm/pvä = 1 cm/10 pvää = 3cm/kk, eli alaselästä varpaisiin = kauan.

Mutta ainahan ei ole kyse pelkästään siitä hermon mekaanisesta vammasta, välilevyongelmissa on mekaanisen vian lisäksi mukana kemiallisia osa-alueita (miten helvetissä tuonkin selittäis? no, välilevyn sisältö "polttaa"/"syövyttää"/ärsyttää muuten vain hermoa) jotka eivät taas välttämättä ole palautuvaa sorttia. Siksi mekaanisen ongelman (painavan välilevyn) poistaminen ei aina auta hermojuuren ongelmaan, eikä toiminan palautuminen ole siis riippuvainen hermon kasvamisesta.
 
Kiitos vastaajille!
hmm...1mm/pvä. Mähän toivun nopeesti, kun oon niin lyhyt ;).
Sit kuulin justiinsa että mitä vähemmän aikaa hermot olis ollut puristuksissa niin sitä paremmin vois toipua, onko tossa perää? Kun mulla ei kerenny olla kuin 3 viikkoa ennen leikkausta ja toiset joutuu odottamaan täälläpäin jopa vuoden syöden opiaatteja. Tosin heillä jalat on vielä kantaneet ja kivut pysyvät lääkkeillä pois.
Itsellä ei edes oxyt vieneet kipuja eli kai se sitten paino aikas pahasti siellä. Kolmessa viikossa entisestaan ohut reisi kuihtui n.5cm.
Täytyy laitella tänne päivitystä aina silloin tällöin jos jotain toipumista joskus tapahtuu.
 
TJJ sanoi:
:) Kyllä se 1mm/pvä on se teoreettinen kasvunopeus, siis jos hermo on vaurioitunut siten, että sen täytyy kasvaa uusiksi. Mennyt siis esimerkiksi poikki, vaikkapa leikaten, puristuen jne.. Neurologian kirja sanoo itseasiassa 1-2mm/pvä. Mutta enivei 1mm/pvä = 1 cm/10 pvää = 3cm/kk, eli alaselästä varpaisiin = kauan.
Click to expand...

Lähempänä selkäydintä nopeampaa, kauempana ääreishermostossa hitaampaa. Tämän vuoksi 1-2mm/vrk. (Neuropatofysiologia. SOMTY, J. Heiskanen)

Mutta ainahan ei ole kyse pelkästään siitä hermon mekaanisesta vammasta.
Click to expand...

Näin on. Mekaanisen vamman ja kemiallisen ärsytyksen lisäksi kyseessä on myös hermon ja kaikkien siihen liittyvien kudosten (sidekudos, verisuonet)liikkuminen toistensa suhteen. Puhutaan neuraalikuduksen mekaniikasta. Ongelma (kipu) syntyy siinä vaiheessa kun hermoon kohdistuu poikkeavaa ärsykettä. Hermohan ei pidä venytyksestä eikä paineesta (eikä siitä kemiallisesta ärsytyksestä), ja siksi se "ärtyy helposti". Ärtymisestä kertoo puutumiset, säteilevä kipu jne. Eli "pelkän" prolapsin lisäksi huomio tulisi kohdentaa koko hermoon, ja sen hermottamiin lihaksiin sekä niveliin jotka vaikuttavat ko. hermon liikkumiseen.
 
mortal sanoi:
Kiitos vastaajille!
hmm...1mm/pvä. Mähän toivun nopeesti, kun oon niin lyhyt ;).
Sit kuulin justiinsa että mitä vähemmän aikaa hermot olis ollut puristuksissa niin sitä paremmin vois toipua, onko tossa perää? .
Click to expand...
On perää. Toinen, merkittävämpi seikka: Kuinka suuressa puristuksessa? Eli kuinka pahasti hermon sisäinen verenkierto on häiriintynyt ja kuinka paljon se on aiheuttanut vahinkoa hermolle.
 
Tänks taas!
Sitten vielä sellainen kysymys, että onko mitään lisäravinteita jotka vaikuttaisivat hermoston paranemiseen suotuisasti?
Homeopaattisista otin käyttöön Aarnikin, kun eräs sairaalan hoitajista sitä suositteli. En tiedä onko apua, muttei ainakaan mitään haittaa ole huomannut.
 
mortal sanoi:
Ajattelin kysyä löytyykö täältä ketään jolta olisi leikattu välilevynpullistuma? Ja onko hermotus palautunut ennalleen ettei pysyviä vaurioita ole jäänyt?
Itseltäni leikattiin päivystysleikkauksena kun pullistuma oli vaivannut vain kolmisen viikkoa. Siinä vaiheessa jalasta oli puutunut kolme uloimmaista varvasta ja pohkeen ulkosyrjä samoin tunto oli mennyt. Refleksit ei toiminut akillesjänteessä sekä jalka petti alta jos se oli vähänkin koukussa.
Itse tiedän vain yhden tapauksen ja hänelle on vielä näin parin vuoden jälkeenkin pohkeen hermoituksessa jotain häikkää.
Click to expand...
Multa leikattu DG:lla prolapsus disci L5/S1.
Monenlaista diagnoosia on selästä kaikenkaikkiaan mm. instabilitas L IV-V, degeneratiota disci i.v. praesacralis .. (no näitä on kaikilla)
Luudutusleikkausta ehdotettu.
Palatakseni välilevytyräleikkaukseen, joka on tehty 10/95 mikrona TAYS:ssa.
Ortopedin mielestä leikkaus oli pakko tehdä halvaantumisen estämiseksi. Vas. jalka petti alta. Kipua pohkeessa sekä osassa varpaista.
Lääkärien mielestä leikkaus meni OK eli potsku hengissä. Mutta, mutta. Jotain kummaa siä leikkurissa on täytynyt tapahtua tai sit mä vaan oon täysin poikkeuksellinen, koska en meinannut parantua ollenkaan.
Pari kertaa olin Kankaanpään kuntoutuskeskuksessa, kerran Ortonissa (Invalidisäätiöllä).
Olin pitkään saikulla ja ajattelin, että työkykyistä musta ei enää tuu. No vanhaan ammattiini musta ei ollutkaan. Onneksi maailma on valintoja täynnä.
Ilman silloisen elämänkumppanini tukea ja positiivista ajattelua en olisi jaksanut :rolleyes:
Leikkaukset ovat aina isoja juttuja ja niistä toipuminen on yksilöstä kiinni.
Tämä oli mun tarinani selkäoperaatiosta, joka olisi kenties voitu välttää oikeaoppisella kuntoutuksella heti, kun halvaantumisoireet ilmeni - tai sitten ei:wall:
Jokainen voi vain ajatella minkälaisia treenini nykyään on, kun ennen leikkausta treenasin täysillä.
 
Mulla kans takana centraalisen välilevyntyrän leikkaus noin puoltoista vuotta sitten. Paraneminen oli tosi nopeaa ja olin puntilla jo kolme viikkoa leikkauksen jälkeen tietty. Tietty painot oli aika pieniä ja katoin etten rasittanu selkää liikaa.

Hermot on palautunut tosi hyvin mutta aina välillä vasen puoli alaselästä menee täysin lukkoon/kauttaa jumiin. Se on aika inhottava pistävä kipu ja kun se tulee niin jalkatreenit on laitetteva jäihin pariks viikoksi. Tällä hetkellä päällä just toi ja hieronta ja venyttely ei oo kauheesti auttanu. Pelottaa aina kauheesti kun tulee jotain outoja tuntemuksia selkään. Nimittäin ennen leikkausta oli aika kauheaa aikaa, ei tietenkään koko ajan...
 
Vähän päivitystä. Leikkauksesta kahdeksan viikkoa ja selkä kenkkuilee päivittäin. Toissapäivänä kävin akupunktiossa ja sen jälkeen pystyin ensimmäisen kerran nuosemaan vasemmalla jalalla varpailleen reiluun kahteen kuukauteen. En tiedä mitä tapahtui, mutta voimat palasivat hoidon aikana. Neulat kun olivat paikoillaan en pystynyt liikuttamaan jalkaa ollenkaan, tuntui aikas pelottavalta, että vapaaehtoisesti vielä tähän lähti. Noh hoidon jälkeen nukuin noin 13h ja herätessäni on leikkaus kohta säteillyt lähes kokoajan "terveen" puolen pakaraan. Näinköhän olisi käynyt, että akupunktio hoito olisi rentouttanut myös tukilihaksia ja nyt ranka pääsee taas painumaan kasaan.
Treeneistä sen verran, et muutaman kerran on tullu kokeiltua solttua mut selkä kipeytyy siitäkin vaikka kuin lahnana yrittää olla. Pikkuhiljaa kohti isompia rautoja kivun sallimissa rajoissa.
 
mortal sanoi:
Ajattelin kysyä löytyykö täältä ketään jolta olisi leikattu välilevynpullistuma?
Click to expand...

Katos saman vaivan omaavia löytyy, mulla on just 6.6.2006 leikattu 3-4 nikaman välistä välilevytyrä. Vaivana oli vasemman jalan päkiälle nouseminen ei onnistunut, jalka ei enää suoristunut ja jalan takaosassa kovaa hermosärkyä.

Kuntoituminen menny hyvin , ekat viikot aika tuskasta meininkiä, kyljellään/kävelyä. 4 viikon jälkeen uintia , pyöräilyä. Seuraavalla viikolla eli 6:lla viikolla pitäs päästä jo salille, kevyttä treeniä aluks. Tällä hetkellä jaksaa nousta jo päkiälle , mutta voimaa ei ole vielä yhtä paljon kun oikeassa jalassa. Kuntoutumista tapahtuu joka päivä, ja kantapään arkuus häviää pikku hiljaa. Uskoisin , että 2 viikon päästä jalka alkaa olla jo normaali. Perus kävelyssä ei eroa enää edes huomaa.

Tsemppiä paranemiseen :thumbs:
 
Kaverillani on todettu välilevynpullistuma. Itse en tiedä asiasta hirveästi, mutta ajattelin kysyä että onko olemassa mitään asiaa, millä saisi kuntoutettua välilevynpullistumaa ihan kotikonstein?
 
BoneFish sanoi:
Kaverillani on todettu välilevynpullistuma. Itse en tiedä asiasta hirveästi, mutta ajattelin kysyä että onko olemassa mitään asiaa, millä saisi kuntoutettua välilevynpullistumaa ihan kotikonstein?
Click to expand...

Suurinosa välilevynpullistumista hoidetaan ilman leikkauksia. Hoitona riittävä kipulääkitys ja normaalielämä kivun sallimissa rajoissa. Vuodelepo on ehdoton nounou, jos vain liikkeelle pääsee. Itsekseen paranee suurinosa pullistumista.
 
Harvoin itsekseen kokonaan parantuu, mutta omalla kuntoutuksella ja oikeanlaisella treenillä saa kivut pidettyä siedettävissä rajoissa. Sataprosenttisia hajonneista selistä harvemmin saadaan edes leikkauksella.

Itsellä ollut nyt jo noin kaksi vuotta hajalla ja kyllähän sillä pärjää kun hieman miettii mitä tekee. Minulla kyllä epäillyn välilevynpullistuman lisäksi nikaman siirtymä.

Tärkein sääntö oikeanlaisen liikunnan lisäksi on välttää kaikenlaisia tärähdyksiä. Niillä saa huonon selä todella ärtyisäksi. Kaikenlaiset turhat juoksentelut, hyppimiset ja muut iskut eivät yleensä tee hyvää huonolle selälle.
 
Meikällä leikattiin kans alaselkä viime keväänä. Vasen jalka oli ihan perkeleen kipeä. Pari päivää oli semmoisia että makasin sohvalla koukkuasennossa ja itkin kivusta. Seisomaan ei pystynyt eikä liikkumaan. Panacod-lääkkeillä kipu saatiin kuriin ja kävely onnistui. Lääkäri sanoi että leikataan (kävin siis yksityisellä) ja parin viikon päästä oltiin leikkauksessa. Sama lääkäri leikkaa myös yleiselle puolella, ja sanoi jonojen meilläpäin olevan luokkaa puolivuotta-vuosi.

Leikkaus meni ok. Kivut loppui siihen. Ekat pari viikkoa selkä tietty arka eikä uskaltanut oikein tehdä mitään. Istuminen oli kielletty mutta istuin silti. 1kg nostokielto oli voimassa, mutta viikon jälkeen nostelin jo meidän 1v muksua - oli nääs vähän pakko. 4 viikon jälkeen aloin käymään lenkillä ja salilla normaalisti. Salilla tietenkin tein sotilaspenkkiä yms. missä alaselkään ei tule mitään kuormaa. Nyt vasta viime viikolla tein ekat mavet, ja nekin vain jollain 110kg painoilla. Samoin kyykkyä tehdään nyt pidempää sarjaa 80kg-100kg painoilla. Ei uskalla koittaa raskaampaa. Kulmasoudun jätin kokonaan pois. Vaakatalja tuntuu kans vähän kenkulta, mutta siinä käytän vyötä. Yleensäkin kaikki staattisesti alaselkää rasittavat tuntuvat pahalta. Itse asiassa suurin kipu meikällä alkoikin aina ennen kulmasoutujen yms. jälkeen.

Leikkaus tehtiin mikrosskooppileikkauksena. Neurokirurgi leikkasi Mehiläisessä (sama jamppa joka tietty oli lääkärinäkin hommassa). Heräsin leikkauksen jälkeen ja kipua ei ollut jalassa. Sen jälkeen en ole yhtäkään särkylääkettä selän takia ottanut. Välillä vähän pisteli ja juili, silloin pelotti, mutta eipä mitään kummempaa. Sali"tulokset" tietenkin meni, mutta saahan ne takaisin. Samalla voi tarkastaa vähän treenimetodeita.

Eli meikältä leikattiin kirurgin mukaan iso pullistuma. Samoin poistettiin jo aikaisemmin irronnut pullistuman kappale. Kävin nääs fysioterapiassa pari vuotta sitten ja siellä hoidettiin selkä about vajaaksi vuodeksi kuntoon. Silloin varmaan irtosikin se pullistuman kappale. Mutta tosiaankin se fysioterapiakin auttaa paljon lievempiin tapauksiin, ja varmasti auttaa myös kuntoutukseen. Harjoitteet ovat pilates-tyyppistä vetkuttelua. Kummasti tuntuisi auttavan, vaikka tyhmältä tuntuukin.
 
Back
Ylös Bottom