Pakkotoiston Sijoituskeskustelu - osakkeet, rahastot, säästäminen

Meta title: 💥 PAKKOTOISTON SIJOITUSKESKUSTELU – OSAKKEET, RAHASTOT JA SÄÄSTÄMISEN TULOKSEKAS RAKENTAMINEN 💥

Meta description: Keskustelua sijoittamisesta: osakkeet, rahastot, korko, säästäminen, strategiat, riskit ja käyttäjien omat kokemukset tuottojen kehityksestä.


Morgan Stanley: Lasku on ohi

19.06.2006 16:54 - Investointitalo on nostanut osakkeiden painoa mallisalkussaan. Pankki listaa joukon syitä lähteä osakeostoksille.

Investointitalo Morgan Stanley arvelee, että Euroopan osakemarkkinat kuopivat tämän vuoden pohjalukemansa viime viikolla. Samalla Morgan Stanley on nostanut osakkeiden painon mallisalkussaan 50 prosentista 55 prosenttiin.

Pankin analyytikkojen peruskenaarion mukaan osakekurssit nousevat lähimmän vuoden aikana 10 prosenttia. Valoisammassa vaihtoehdossa kurssinousuksi tulee reilut 20 prosenttia.

Suosikkitoimialoikseen Morgan Stanley nostaa puolijohteet, lääkkeet, ohjelmistot, median, metsän, vakuutuksen ja telekommunikaation.

Kevään aikana osakkeiden arvostustasot ovat valuneet Morgan Stanleyn mukaan houkuttelevalle tasolle, mutta markkinatunnelma ei vielä heijastele tätä. Arvostuslukujen ohella myös tekninen analyysi antaa ostosignaaleja. Investointitalon mielestä makrotalouden kehityskuva on hieman kohentunut, vaikka sisältääkin edelleen riskejä.

Arvopaperi
 
Mutta mitä sanookaan jenkkibondit? 6kk saa paremman koron kuin 5vuoden vastaavasta... Lisäksi analyytikkojen hekutukset nousun alkamisesta ei voi luvata hyvää. Kuulostaa kuolinkamppailun kouristuksilta. Sanokaa kyynikoksi, mutta silloin ei voi pettyä.;) Rajut päivämuutokset ovat historiallisesti merkinneet laskun alkua. Tarkkana...

http://finance.yahoo.com/bonds



PS. sipaisin Mandatum Kontraa varmuuden vuoksi...
 
Tämä on kyllä haastava tilanne varsinkin tällaiselle aloittelijalle. No ainakin oppirahat on pieniä jos takkiin tulee. Tässä kun voidaan mennä kumpaan suuntana tahansa ja aika kovaakin, jos mennään alas ja on sijoittanut niin vituttaa, mutta jos mennään ylös ja on jäänyt odottamaan niin taas vituttaa. No eipä tässä nyt ainakaan nollille mennä kuten yleensä käy esim. pitkävetoa tai lottoa tehdessä. ;)
 
Timba79 kovin pian oot unohtanut sun pitkäaikaisen säännöllisen kuukausisäästämisen idean?

Ei sua pitäs kiinnostaa tälläset heilumiset, ei sun tarvi edes seurata pörssiä kunhan tililtä lähtee automaattisesti vakiosumma vakiopäivänä kerran kuussa tai useammin isommilla summilla ja kerran vuodessa kasvatat tuota säästösummaa aina palkankorotusten suhteessa tai inflaatiokertoimella.
 
ljm sanoi:
Timba79 kovin pian oot unohtanut sun pitkäaikaisen säännöllisen kuukausisäästämisen idean?

Ei sua pitäs kiinnostaa tälläset heilumiset, ei sun tarvi edes seurata pörssiä kunhan tililtä lähtee automaattisesti vakiosumma vakiopäivänä kerran kuussa tai useammin isommilla summilla ja kerran vuodessa kasvatat tuota säästösummaa aina palkankorotusten suhteessa tai inflaatiokertoimella.

No en minä mitään unohtanut ole, sanoin vain että tilanne on haastava ja omalla tavalla tottakai jännittäväkin. Olen yrittänyt laittaa aina näiden laskujen pohjiin vähän lisää rahastoon, en niinkään orjallisesti kuukausittain. Tietty summa on budjetoitu kuukausittain laitettavaksi ja joskus laitetaan esim. 2 kk rahat kerralla jne jne.

Yleisesti ottaen on aika pirun haastava tilanne tämä nykyinen, en käsitä miten sait sellaisen kuvan että mä olisin jotenkin omat tavoitteeni unohtanut. Ja tuo vertaus lottoon oli lähinnä huumoria, oli vissiin turhan vähän hymiöitä perässä. :rolleyes:

Ja mitä koko pörssistä oppii jos sitä ei seuraa ollenkaan?
 
Olis joku 3000e sijotettavana ja Seligsonia oon ajatellu alhaisten kulujen takia. Mietin että miten ois järkevintä sijottaa varat, kaikki kerralla vai kuukausittain joku tietty summa? Hajauttaa oon ajatellu seuraavasti:
Seligson & Co Eurooppa 50 -indeksirahasto A - 40%
Seligson & Co Suomi -indeksirahasto A - 30%
Seligson Phoebus A - 20%
Seligson Phoenix A - 10%

Onko tossa hajautuksessa järkeä? :)
 
Olis joku 3000e sijotettavana ja Seligsonia oon ajatellu alhaisten kulujen takia. Mietin että miten ois järkevintä sijottaa varat, kaikki kerralla vai kuukausittain joku tietty summa? Hajauttaa oon ajatellu seuraavasti:
Seligson & Co Eurooppa 50 -indeksirahasto A - 40%
Seligson & Co Suomi -indeksirahasto A - 30%
Seligson Phoebus A - 20%
Seligson Phoenix A - 10%

Onko tossa hajautuksessa järkeä? :)


Mä nostasin vähän Phoebuksen osuutta ton Suomi-indeksin kustannuksella, mutta se onkin sitten vain mun mielipide. Perusteluna Phoebusken järkevältä kuulostava sijoitustrategia ja Suomipainotteisuus. Muuten tuo näyttää ihan fiksulta.

Ja ehdottomasti kuukausittain, tai vaikkapa vähän harvemmin. Vaikkapa 500 euroa aina 2-3 kk välein tuolla jaolla, saat sitten sen aikahajautuksenkin samalla. Eli et osta kaikkea samaan aikaan kun ei voi tietää mennäänkö alaspäin vai ylöspäin. Jatkossa sitten esim. kuukausittain lisää rahaa noihin.

EDIT: Ja järkevimmin toimit niin, että pistät ekana esim. tuon ekan 500 noihin rahstoihin ja loput 2500 sinne Rahamarkkina AAA rahastoon ja sieltä sitten siirtelet rahaa noihin muihin rahastoihin. Rahamarkkinarahasto tuottaa kuitekin edes jotakin pientä koko ajan ja siirto onnistuu vaikka meilillä tai puhelimella soittaen, eli ei tartte ees verkkopankin kanssa kikkailla.
 
Yhtä asiaa tätä ketjua seuratessani olen ihmetellyt. Miksi ihmeessä kaikki tuntuvat valitsevan seligsonin alhaisten kulujen takia? Siis sen kyllä ymmärrän että pitkässä juoksussa alhaiset kulut tarkoittavat aika suurta säästöä, mutta eikö pitäisi myös katsella sitä tuottoa mitä rahasto on tuottanut? Eihän toki aikaisemmat tuotot ole tae tulevaisuudesta, mutta ainakin minä päädyin maksamaan odinille reilusti suurempia kuluja suurempien tuottojen toivossa :hyper:

Ja ennen kuin tulee asiantuntevaa kommenttia Odinin rahastoja vastaan, niin sanottakoon että valitsin vaan nopeasti kivalta kuulostavan rahaston johon laitoin ylimääräiset rahat turvaan ennen kuin ne olisivat hävinneet opiskelijaelämään :kippis1:
 
Osa jengistä tuntuu olevan hieman kallellaan kasinosijoittamisen puolelle. Jos aikoo harrastaa elämässään sijoittamista, kannattaa tutustua ainakin seuraavan kirjan antiin.

http://www.amazon.com/gp/product/0393325350/ref=pd_bxgy_img_b/102-8199123-3478513?ie=UTF8

Sen lukemiseen ei mene kuin päivä tai kaksi eikä sen tajuaminen edellytä matematiikan lukutaitoa käytännössä yhtään. Kunhan osaa katsella ja tulkita kuvia ja lukea tekstiä.

Maailma on pullollaan "Näin teet rahaa kirjoja". Suurin osa niistä on roskaa. Yksi harvoista sijoitusneuvontakirjoista, joka ei ole roskaa on kyseinen kirja.
 
Yhtä asiaa tätä ketjua seuratessani olen ihmetellyt. Miksi ihmeessä kaikki tuntuvat valitsevan seligsonin alhaisten kulujen takia? Siis sen kyllä ymmärrän että pitkässä juoksussa alhaiset kulut tarkoittavat aika suurta säästöä, mutta eikö pitäisi myös katsella sitä tuottoa mitä rahasto on tuottanut?

Tämä johtuu siitä, että aktiivisesti hoidettuja rahastoja on tutkittu pitkällä juoksulla. Empiria osoittaa, että indeksirahastolla saa suuremmalla todennäköisyydellä paremman tuoton pitkällä juoksulla kuin aktiivisesti hoidetulla rahastolla. Lyhyehköjä sentimenttituottoja katselemalla (< 7 vuotta) ei saa kuvaa pitkästä juoksusta, koska asiaan vaikuttaa (i) tsägä, (ii) rahaston sijoitustyyli. Voi aivan tulla muutaman vuoden jaksoja, jolloin rahaston aktiivisen valinnan sijoitustyyli on voittajastrategia, mutta markkinat muuttuvat jatkuvasti ja jos jokin strategia olisi voittaja, se muuttaisi markkinoita, siten että ko strategia ei olekaan enää voittaja vaan häviää indeksille.
 
Tämä johtuu siitä, että aktiivisesti hoidettuja rahastoja on tutkittu pitkällä juoksulla. Empiria osoittaa, että indeksirahastolla saa suuremmalla todennäköisyydellä paremman tuoton pitkällä juoksulla kuin aktiivisesti hoidetulla rahastolla. Lyhyehköjä sentimenttituottoja katselemalla (< 7 vuotta) ei saa kuvaa pitkästä juoksusta, koska asiaan vaikuttaa (i) tsägä, (ii) rahaston sijoitustyyli. Voi aivan tulla muutaman vuoden jaksoja, jolloin rahaston aktiivisen valinnan sijoitustyyli on voittajastrategia, mutta markkinat muuttuvat jatkuvasti ja jos jokin strategia olisi voittaja, se muuttaisi markkinoita, siten että ko strategia ei olekaan enää voittaja vaan häviää indeksille.


Okei, pitkässä juoksussa siis indeksirahasto tuottaa suuremmalla todennäköisyydellä voittoa, mutta jos sijoitusajaksi on ajatellut vaikkapa viittä vuotta niin silloin esim suositulta tuntuva Seligson & Co Eurooppa 50 -indeksirahasto A olisi tuottanut seuraavasti

Vuotuinen tuotto-%
Rahasto +/- Luokka +/-Ind.
05-'06 1.2 -2.4 2.7
2005 23.2 -1.6 -2.9
2004 6.5 -2.7 -5.6
2003 12.7 -0.6 -2.6
2002 -34.3 -2.6 -3.6

ja vertailuksi vaikka oma valintani :rock:

Vuotuinen tuotto-%
Rahasto +/-Luokka +/-Ind.
05-'06 3.2 3.4 -
2005 56.3 31.2 -
2004 65.4 55.2 -
2003 96.8 81.9 -
2002 0.2 31.7 -

On tosin totta, että oikean rahaston valitseminen on todella vaikeaa, ja välillä se tuntuu ihan tuuripeliltä, mutta ainakin oma "strategiani" on yrittää saada ylimääräisille rahoille kohtuullinen tuotto. Tosin heitän rahastoihin rahoja, joiden katoaminen ei loppupeleissä vaikuttaisi elämääni millään tavalla, mutta kunnon voitto tuntuisi mukavalta. Luultavasti kysymys on siitä mitä sijoittamiltaan rahoilta hakee ja jos jaksaisi hakea tilastoja pidemmältä ajalta niin indeksirahastot kepittäisivät aktiivisesti hoidetut, mutta ainahan sitä voi yrittää veikata voittavaa hevosta :whip:

Lähinnä ajoin tällä kirjoituksella takaa sitä etteivät indeksirahastot aina ja iänkaikkisesti välttämättä ole paras mahdollinen ratkaisu.

peace and out :kippis1:
 
Ja pitää muistaa että se Odin ottaa ne isot palkkiot myös kun rahato polkee paikallaan tai tekee tappiota ja sitäkin ne tulee vielä tekemään. Helppohan se on rahastojen ollut porkuttaa kun kurssit on meneet ylöspäin kautta linjan. Seligson on helppo valinta perus rahastosäästäjälle, ei ainakaan mene rahat hukkaan kaikenmaailman kulujen kanssa. Odinillakin on kaiketi kulut vähän pienemmät jos on sitä hilloa sinne työntää vähän reippaammin, näin kuitenkin harvalla on.
 
Lähinnä ajoin tällä kirjoituksella takaa sitä etteivät indeksirahastot aina ja iänkaikkisesti välttämättä ole paras mahdollinen ratkaisu.

Rationaalinen sijoittaja valitsee sen kohteen, joka maksimoi odotetun tuoton. Jos ja kun markkinat ovat tehokkaat, indeksiä ei voi biitata muuta kuin tuurilla. Aina voi jälkeenpäin kaivaa statistiikkaa ja etsiä sen/ne rahastot, jotka olisivat tuottaneet paremmin.

Kysymys on loppupeleissä vain maltista.
 
Ja pitää muistaa että se Odin ottaa ne isot palkkiot myös kun rahato polkee paikallaan tai tekee tappiota ja sitäkin ne tulee vielä tekemään. Helppohan se on rahastojen ollut porkuttaa kun kurssit on meneet ylöspäin kautta linjan. Seligson on helppo valinta perus rahastosäästäjälle, ei ainakaan mene rahat hukkaan kaikenmaailman kulujen kanssa. Odinillakin on kaiketi kulut vähän pienemmät jos on sitä hilloa sinne työntää vähän reippaammin, näin kuitenkin harvalla on.

True, ja olisi pitänyt varmaankin lisätä edelliseen se, että varsinaisesti rahastot eivät tässä vaiheessa ole minulle vakavasti otettava säästämisen väline vaan lähinnä pelailua ylimääräisillä satasilla. Tämä taas mahdollistaa hieman erilaisen sijoitustaktiikan kuin se, jos nämä rahat olisi tarkoitus oikeasti sijoittaa vaikkapa yli kymmeneksi vuodeksi.

Rahastot tulevat varmasti tuottamaan tappiota, mutta hieman kärjistäen ja kovin suppeilla esimerkeillä varustettuna mielluummin maksan vaikka muutaman tappiollisen vuoden 2% hallinnointikuluja useamman yli 50% tuottovuoden jälkeen kuin 0.5% hallinnointikuluja tuottojen jäädesä 10% tietämille.

Luultavasti tulen harkitsemaan aivan toisenlaista sijoittamista sitten kun minulta alkaa oikeasti riittää rahaa/mielenkiintoa vakavampaan sijoittamiseen, mutta siihen asti ajattelin pelailla rahastoilla, koska aika/mielenkiinto/tieto/pääoma ei riitä suoriin osakesijoituksiin.
 
Osa jengistä tuntuu olevan hieman kallellaan kasinosijoittamisen puolelle. Jos aikoo harrastaa elämässään sijoittamista, kannattaa tutustua ainakin seuraavan kirjan antiin.

http://www.amazon.com/gp/product/0393325350/ref=pd_bxgy_img_b/102-8199123-3478513?ie=UTF8

Sen lukemiseen ei mene kuin päivä tai kaksi eikä sen tajuaminen edellytä matematiikan lukutaitoa käytännössä yhtään. Kunhan osaa katsella ja tulkita kuvia ja lukea tekstiä.

Maailma on pullollaan "Näin teet rahaa kirjoja". Suurin osa niistä on roskaa. Yksi harvoista sijoitusneuvontakirjoista, joka ei ole roskaa on kyseinen kirja.
Nokitan: http://www.amazon.com/gp/product/0691057745/102-6775046-9841766?v=glance&n=283155 ja http://www.amazon.com/gp/product/06...102-6775046-9841766?s=books&v=glance&n=283155

Markkinat nähdäkseni pääasiassa toimivat tehokkaasti mutta tämä ei estä "ylisuurien" tuottojen saavuttamista. Random walk -uskovaiset tuntuvat olevan lähinnä akateemikkoja.
 
True, ja olisi pitänyt varmaankin lisätä edelliseen se, että varsinaisesti rahastot eivät tässä vaiheessa ole minulle vakavasti otettava säästämisen väline vaan lähinnä pelailua ylimääräisillä satasilla. Tämä taas mahdollistaa hieman erilaisen sijoitustaktiikan kuin se, jos nämä rahat olisi tarkoitus oikeasti sijoittaa vaikkapa yli kymmeneksi vuodeksi.

Rahastot tulevat varmasti tuottamaan tappiota, mutta hieman kärjistäen ja kovin suppeilla esimerkeillä varustettuna mielluummin maksan vaikka muutaman tappiollisen vuoden 2% hallinnointikuluja useamman yli 50% tuottovuoden jälkeen kuin 0.5% hallinnointikuluja tuottojen jäädesä 10% tietämille.

Luultavasti tulen harkitsemaan aivan toisenlaista sijoittamista sitten kun minulta alkaa oikeasti riittää rahaa/mielenkiintoa vakavampaan sijoittamiseen, mutta siihen asti ajattelin pelailla rahastoilla, koska aika/mielenkiinto/tieto/pääoma ei riitä suoriin osakesijoituksiin.

Ilmeisesti myös seurailet markkinoita ja olet tutustunu valitsemiisi rahastoihin tarkasti. Ja olet myös valmis myymään ne pois jos näyttää huonolta? Silloin tuntuisi sopivan just sinun strategiaasi kyseiset rahastot. Itsekin voisin käyttää lisänä jotain tuollaista rahastoa, mutta ei tässä kohtaa ole perusteluta hajautella enää enempää mihinkään.

Ja myös suorat sijoitukset voi oikeaan väliin osuessaan antaa aika huimio tuottoja, mutta sekin vaatii sitten jo perehtymistä ja tottakai myös sitä tuuriakin pitää mukana olla.
 
Nokitan: http://www.amazon.com/gp/product/0691057745/102-6775046-9841766?v=glance&n=283155 ja http://www.amazon.com/gp/product/06...102-6775046-9841766?s=books&v=glance&n=283155

Markkinat nähdäkseni pääasiassa toimivat tehokkaasti mutta tämä ei estä "ylisuurien" tuottojen saavuttamista. Random walk -uskovaiset tuntuvat olevan lähinnä akateemikkoja.

Maatiaisjärkeilyllä pitäisi saada tuntuma siihen, että "ylisuuret" tuotot eivät ole *odotusarvoisesti* mahdollisia.

Miksi kaikki, jotka soveltavat teknisen analyysin woodoo-oppeja, eivät ole miljonäärejä. Miksi muutamat ovat? Vastaus jälkimmäiseen kysymykseen on se, että osa sokeista kanoista löytää jyvän tsägällä. Mutta jos koetta jatketaan mielivaltaisen kauan äärettömällä populaatiolla, ei ole odotusarvoisesti toivoa ylisuurista tuotoista.

Jos olisi olemassa sijoitusstrategia, siten että annettuna kurssihistoriadata ja soveltamalla ko sijoitusstrategiaa (esim jotain teknisen analyysin peruskikkoja) päätyisi indeksiä parempaan tuottoon miinus kulut, olisi ko sijoitusstrategia nopeasti hyödytön, koska strategia leviäisi nopeasti sijoittajien keskuudessa. Oikeastaan tähän sopii analogiaksi kvanttimaailman ilmiöt. Kontaminoit markkinat heti, kun sovellat "ylisuurten tuottojen strategiaa".
 
Miksi kaikki, jotka soveltavat teknisen analyysin woodoo-oppeja, eivät ole miljonäärejä. Miksi muutamat ovat? Vastaus jälkimmäiseen kysymykseen on se, että osa sokeista kanoista löytää jyvän tsägällä. Mutta jos koetta jatketaan mielivaltaisen kauan äärettömällä populaatiolla, ei ole odotusarvoisesti toivoa ylisuurista tuotoista.

Miten selität Warren Buffetin ja kumppaneiden yli vuosikymmenien jatkuneen yli 20% track recordin? Syy siihen miksi suurin osa teknistä analyysiä käyttävistä eivät saa ylisuuria tuottoja on se, että harva osaa edes perus asioita siitä. Lisäksi pitää osata lukea eri singnaaleja jne. Kaiken tämän lisäksi tarvitaan suuresti onnea, koska tekninen analyysi ei kerro odottamattomista tapahtumista mitään. Lisäyksenä vielä että itse en paljoakaan anna painoarvoa tekniselle analyysille, koska en todellakaan ymmärrä siitä edes 1/10 osaa.

Teknistä analyysiä voi verrata pokerin todennäköisyyslaskentaan.

Yksi vertailukohta mikä on helppo treidata on StoraEnso. Ostaa aina kun osake laskee alle 11-10.50 ja myy aina kun ylittää 11.50-12 euroa.;)
 
Miten selität Warren Buffetin ja kumppaneiden yli vuosikymmenien jatkuneen yli 20% track recordin? Syy siihen miksi suurin osa teknistä analyysiä käyttävistä eivät saa ylisuuria tuottoja on se, että harva osaa edes perus asioita siitä. Lisäksi pitää osata lukea eri singnaaleja jne. Kaiken tämän lisäksi tarvitaan suuresti onnea, koska tekninen analyysi ei kerro odottamattomista tapahtumista mitään. Lisäyksenä vielä että itse en paljoakaan anna painoarvoa tekniselle analyysille, koska en todellakaan ymmärrä siitä edes 1/10 osaa.

Viittaat ilmeisesti Berkshirehathawayn kehitykseen, johon Buffetin omistus on keskittynyt. Pitkän ajan kehityksen näkee pdf:n

http://www.berkshirehathaway.com/letters/2005ltr.pdf

ekalta sivulta ja vertailu on S&P500 -indeksiin. Taulukosta puuttuu salkkujen riskit, mutta ilmeisesti Berkshirehathaway sijoittaa vain S&P500 indeksiin. Olisi periaatteessa helppo tehdä tietokoneella randomisointikoe, jossa tehdään muutama miljardi kertaa seuraava koe: Generoidaan vuosilta 1965-2005 sellainen satunnaisotanta joka vuosi S&P500 yrityksistä, että salkun riski on sama kuin Berkshirehathaway:llä. Sen jälkeen katsotaan, kuinka usein tällainen satunnaissalkku pääsee vuoden 2005 kohdalla vähintään yhtä hyvään tuottoon kuin Berkshirehathaway. Jos suhteellinen osuus olisi vaikka luokkaa yksi kymmenestä miljoonasta, ei se vielä auta vastaesimerkiksi, koska sijoittajia on niin paljon, että tuon yksi kymmenestä miljoonasta realisoitumisen todennäköisyys on kohtuullinen. Ehkä luokkaa yksi miljardista alkaisi olemaan lähellä.

Ymmärtääkseni Buffet&co ei perusta sijoittamistaan tekniseen analyysiin vaan ns valuaatioon (fundamenttisijoittaminen, intrinsic value). Valuaatiosijoittajat halveksivat teknisen analyysin viikareita.
 
Viittaat ilmeisesti Berkshirehathawayn kehitykseen, johon Buffetin omistus on keskittynyt. Pitkän ajan kehityksen näkee pdf:n

http://www.berkshirehathaway.com/letters/2005ltr.pdf

ekalta sivulta ja vertailu on S&P500 -indeksiin. Taulukosta puuttuu salkkujen riskit, mutta ilmeisesti Berkshirehathaway sijoittaa vain S&P500 indeksiin. Olisi periaatteessa helppo tehdä tietokoneella randomisointikoe, jossa tehdään muutama miljardi kertaa seuraava koe: Generoidaan vuosilta 1965-2005 sellainen satunnaisotanta joka vuosi S&P500 yrityksistä, että salkun riski on sama kuin Berkshirehathaway:llä. Sen jälkeen katsotaan, kuinka usein tällainen satunnaissalkku pääsee vuoden 2005 kohdalla vähintään yhtä hyvään tuottoon kuin Berkshirehathaway. Jos suhteellinen osuus olisi vaikka luokkaa yksi kymmenestä miljoonasta, ei se vielä auta vastaesimerkiksi, koska sijoittajia on niin paljon, että tuon yksi kymmenestä miljoonasta realisoitumisen todennäköisyys on kohtuullinen. Ehkä luokkaa yksi miljardista alkaisi olemaan lähellä.

Ymmärtääkseni Buffet&co ei perusta sijoittamistaan tekniseen analyysiin vaan ns valuaatioon (fundamenttisijoittaminen, intrinsic value). Valuaatiosijoittajat halveksivat teknisen analyysin viikareita.

En nyt löydä sitä listaa missä on sijoittaja"gurut" rankattu track recordin perusteella. Siellä oli moni muukin henkilö joka on pääsyt huimiin tuotto%:hin siis monia vuosia peräkkäin. En tarkoita, että he käyttäisivät tekinstä analyysiä vaan vaikka jotain ihan omaa, mutta silti. Tarkoitan vain ettei se nyt ihan ole sitä, että herran haltuun ja ihmetellään.:)

Haluan huomauttaa, että kuinkakohan moni edes tajuaa sitä, että intraday/hieman pidempiaikaiset kurssiliikkeet aiheutuvat suurimmaksi osaksi ns. ammatti sijoittajajien ja suurten opitoiden ja muiden johdannaisten liikkeelle laskijoiden toimesta. Heillä on omat intressinsä painaa shorttina kurssia alaspäin tai vastavuoroisesti dumpata helvetinmoisia longeja. Omien etujen sanelemana. Lisäksi suurin osa kaupoista tapahtuu ihan treidausrodottien tekeminä. Oli se sitten teelehdet tai kahvinporot niin jokin logiikka niiden toimissa on oltava.:)
 
Back
Ylös Bottom