ZEITGEIST 3: Moving Forward

[rjs]

By the way, tollasia testikaupunkeja ja mikrovaltioita on muussa mielessä rakennettu ja rakenteilla. Kuuluisin on ehkä Milton Friedmanin pojanpoika joka suunnittelee merellä kelluvaa lauttaa jossa meinataan kokeilla mm. erilaisia poliittisia systeemejä. Tässä tapauksessa tavoite on ehkä päinvastainen kuin zetsigeist-ihmisillä. http://gizmodo.com/#!393323/how-to-build-your-own-sea+based-country-for-fun-and-profit

 

[salakansa]

Kyllä minä uskoisin myös siihen että energiapula pakottaa meitä yhä enemmän ja enemmän uusien energiamuotojen kehittämiseen.

Saattaa olla että keksitäänkin ratkaisuja. Mutta jotkut sanovat että infrastruktuurin muuttaminen öljystä uusiutuviin on jo liian myöhäistä. Lisäksi sille ei löydy mitään kannustinta kun yritysten pää prioriteetti on liikevoiton maksimointi. En tiedä millä sijalla uusien teknologioiden kehittäminen on. Hyvä esimerkki teknologian vaimentamisesta on dokkarissa "Who killed the electric car"...

Eli se onkin superkehittynyt teknologia ja resurssien tarpeen tieteellinen arviointi, jotka erottavat RBE:n kommunismin ydinajatuksesta? Superteknologialla ylläpidetään RBE:tä mutta superteknologian kehittämiseen vaadittaisiin jo jotain Venus Projectin ajamaa yhteen hiileen puhaltamista ja aivan uudenlaista tutkimusresurssien distribuutiota. Havaitsen pientä kehäpäättelyä ja massiivisia käytännön ongelmia Tosin, kukaan ei kai ole väittänytkään että "siirtymävaihe" olisi helppo ja kivuton.

En väittänyt että teknologia olisi suurin ero yksinomaan. Kehotan tutustu Venus Projektiin, eroja kommunismi-ideologiaan on valtavasti samoin kuin siihen miten kommunismi on käytännössä toteutunut.

Hmm.. Mun mielestä tuo isommalla fontilla korostettu osuus toteutuu jo melko hyvin. Mehän kyseenalaistamme kaikkea joka päivä - sitähän sinäkin teet. Ja eikös peruskoulussa pyritä antamaan melko paljon työkaluja oppimiseen. Toki pedagogia kehittyy jatkuvasti. Meillä on myös kohtuullisen hyvät mahdollisuudet suuntautua vaikka mihin.

Kaikki on suhteellista. Tietenkin voimme varsinkin suomessa näennäisesti suuntautua vaikka mihin, kunhan se vain on rahajärjestelmän puitteissa ja se on on ammatti josta saa rahaa. Tuo määritelmä rajaa aika paljon ihmisen potentiaalisia mielekkäitä elämänsuuntia pois ja hillitsee tehokkaasti tiedonjanoa, kun uusien asioiden oppimista ei palkita ellei se liity jollai tapaa bisneksiin ja rahantekoon.

Ainakin tämän jälkimmäisen manifestin perusteella ymmärrän, miksi en ole (ainakaan vielä) erityisen innoissani näistä Z-liikkeen hommista. Elän ilmeisesti aivan toisenlaisessa maailmassa.

Arvot riippuvat ympäristöstä. En sano että tämä pätisi sinuun, mutta olen huomannut että jos ihminen ei ole asunut vieraassa kulttuurissa ja nähnyt kuinka ihmiset käyttäytyvät erilailla riippuen ympäristöstään ja opetetuista arvoista, ei heidän voi olettaa olevan halukkaita/kykeneviä kyseenalaistamaan omiakaan arvojaan.

No niin, nyt kuulostaa jo paremmalta! Haluan olla väärässä mutta voisin melkein lyödä toisesta kiveksestäni vetoa, ettei tuota kaupunkia tulla näkemään meidän elinaikanamme (jos koskaan) Pikaisella silmäyksellä listassa on reilu 70% ihmisistä jotain arkkitehteja, graafisia suunnittelijoita ja sen sellaisia. Kovasti tarvitaan mukaan vielä niitä röökiä polttavia tekijäpuolen ihmisiä jotka saisivat edes jotain konkreettista aikaiseksi kauniiden kuvien sijaan. Ja ilman palkkaa tietysti?

Olet oikeassa! Jos asiasta perillä olevat ihmiset eivät tee mitään ja levitä tietoa, mitään ei tapahdukaan.

Tämä ei mielestäni vastaa lainkaan noihin esittämiini käytännön ongelmiin. Kyse ei ollut yritysten kassaholvien kätköistä taikka kultaisista kaakeleista vaan siitä, miten käytännössä tutkimusta toteutettaisiin RBE:ssä. Ilmeisesti tässäkin pitäisi vaan luottaa jonkin superkehittyneen mahtiteknologian ylivertaisuuteen. Kovasti epäilen, että sellainen teknologia joka tuottaisi kaikille tutkijoille tasaisesti välttämättömiä reagensseja, instrumentteja, tietokoneita, tutkimustiloja, kokeellisia malleja jne olisi edes teoriassa mahdollista.

Teknologia ei ole tässä suunnitelmassa lähelläkään niin suuri ongelma kuin ihmisten arvomaailma. Mutta jälleen kerran kehotan jokaista tutustumaan aiheeseen itse ja tekemään itse omat harkitut johtopäätöksensä.

 

[Paletaani]

Saattaa olla että keksitäänkin ratkaisuja. Mutta jotkut sanovat että infrastruktuurin muuttaminen öljystä uusiutuviin on jo liian myöhäistä. Lisäksi sille ei löydy mitään kannustinta kun yritysten pää prioriteetti on liikevoiton maksimointi. En tiedä millä sijalla uusien teknologioiden kehittäminen on. Hyvä esimerkki teknologian vaimentamisesta on dokkarissa "Who killed the electric car"...

Yritysten prioriteetti on myös olla olemassa ja sehän edellyttää sitä että kehitetään jatkuvasti uutta. Ja voihan liikevoittoakin maksimoida kehittämällä vaihtoehtoisia energiamuotoja. En siis sano, että tällainen systeemi olisi täydellinen mutta en myöskään usko että oikea ratkaisu olisi hypätä jonnekin RBE-tyyppiseen järjestelmään.

Kaikki on suhteellista. Tietenkin voimme varsinkin suomessa näennäisesti suuntautua vaikka mihin, kunhan se vain on rahajärjestelmän puitteissa ja se on on ammatti josta saa rahaa. Tuo määritelmä rajaa aika paljon ihmisen potentiaalisia mielekkäitä elämänsuuntia pois ja hillitsee tehokkaasti tiedonjanoa, kun uusien asioiden oppimista ei palkita ellei se liity jollai tapaa bisneksiin ja rahantekoon.

Minä teen biolääketieteellistä perustutkimusta biolääketieteellisen perustutkimuksen vuoksi. Olen utelias ja tiedonjanoinen (kuten sammakkoa tutkiva lapsi ;) ). Tutkimuksestani voi kenties joskus olla jollekin hyötyä myös rahallisesti mutta se ei todellakaan ole työtäni ajava motiivi. En myöskään koe, että suuntautumiseni olisi ollut jotenkin rajallista ja että monia mielekkäitä vaihtoehtoja olisi rajautunut matkan varrella pois.

Ehkä olen poikkeus.

Arvot riippuvat ympäristöstä. En sano että tämä pätisi sinuun, mutta olen huomannut että jos ihminen ei ole asunut vieraassa kulttuurissa ja nähnyt kuinka ihmiset käyttäytyvät erilailla riippuen ympäristöstään ja opetetuista arvoista, ei heidän voi olettaa olevan halukkaita/kykeneviä kyseenalaistamaan omiakaan arvojaan.

En ole asunut vieraassa kulttuurissa mutta useasti olen vieraillut. Siksi en sanokaan että tämä länsimainen systeemimme olisi mikään ainoa oikea ratkaisu ja voin aivan hyvin löytää sieltä epäkohtia. Pointtini on siinä että tuo tilalle tarjottava VP-utopia vaikuttaa niin korkealentoiselta fantasialta ettei sitä voi ottaa kovin vakavasti. Ehkä optimi olisi jossain nykysysteemin ja tuon utopian välissä?



Kiitoksia salakansalle vastauksista Yritän joskus saada katsottua nuo Zeitgeist-leffat 2 ja 3 niin tiedänpähän mistä kaikki meteli kumpuaa. Mitään palavaa mielenkiintoa ei toistaiseksi ole herännyt.

 

[Jami2003]

Paljonko tässä Zeitgeist -liikkeessä on "jäseniä". Aika merkittävä määrä, ja monet korkeastikin koulutettuja. Miksi ette jo nyt laita omaisuuksianne yhteen pottiin ja ala elämään ihanne yhteiskuntaa. Jos kapitalismi no keksintöjen jarru niin noin kohtahan Zeitgeist -yhteiskunta on kehittänyt teknologian jolla se on täysin omavarainen ja kaikki yhteiskunnan jäsenet saavat tarvitsemansa. Ja tuollainen yhteiskunta vetäisi varmasti puoleensa runsain mitoin uusia jäseniä ja hetken päästä lähes koko maapallon (köyhät) ihmiset olisivat liittyneet yhteiskuntaan. Kapitalismi kuolisi kun ihmiset eivät enää ostaisi hyödykkeitä kun asuessa Zeitgeist -yhteiskunnassa samat hyödykkeet saisi ilmaiseksi.

Miksi Zeitgeist -liike ei ala sanoista tekoihin ja valloita maailmaa väkivallattomasti...

 

[AAsfeis]

Tuossa tuo Suomen "zeitgeis" dokkarin traileri, mielenkiintoista kyllä kahtoa mitä Antti Heikkilällä on sanottavaa...

 

[Heikko]

Kukaan ei tiedä, romahtaako systeemi nopeasti vai siirtyykö se hitaammin talouden supistumiseen perustuvaan yhteiskuntaan.

Itse uskoisin, että tapahtuu useita toisiaan voimakkaampia talouslamoja resurssien vähetessä ja raaka-aineiden hintojen noustessa (kuten nyt pedataan seuraavaa romahdusta, katsokaa raaka-aineiden hintakehitystä).
Kestävien energiamuotojen (käytännössä aurinkovoima) kehittely on meneillään, mutta talouslamojen myötä niiden kehitys hidastuu ja käyttöönotto on vaikeampaa.
Yhteiskunnassa käydään kamppailu ylhäältä alas sanelevan totalitaarisen korporatokratian ja pienempiin yhteisöihin valtaa jakavan yhteiskunnan desentralisaation välillä.
Kumpi voittaa? Toivon, että korporaatioiden sanelema diktatuuri ei vahvistuisi, ja ihmiset saisivat enemmän vapautta hallita elämäänsä resurssien vähetessä ja elämän muuttuessa kuluttamisesta säästämiseen (mikä kuullostaa ankealta mutta on lopulta väistämätöntä).

 

[Paletaani]

Tuossa tuo Suomen "zeitgeis" dokkarin traileri, mielenkiintoista kyllä kahtoa mitä Antti Heikkilällä on sanottavaa...

Ei voi olla todellista.. onko se pitäny tuonneki ottaa mukaan!?!? Voin tehdä muutamia ennustuksia siitä mitä sillä on sanottavaa:

Spoiler

BigPharman salaliitto, BigAgron salaliitto, elintarviketeollisuuden salaliitto, EMEAn salaliitto, FIMEAn salaliitto, AHAn ja ESCin salaliitto, Diabetesliittojen salaliitto, NPCCn salaliitto, rokotteet tappaa, hiilarit tappaa, ruokien lisäaineet tappaa, viljat tappaa, Pekka Puska tappaa, THL tappaa, kaikki on korruptoituneita (paitsi The Antti) *itkupoturaivari*

 

[mde]

No niin, nyt kuulostaa jo paremmalta! Haluan olla väärässä mutta voisin melkein lyödä toisesta kiveksestäni vetoa, ettei tuota kaupunkia tulla näkemään meidän elinaikanamme (jos koskaan) Pikaisella silmäyksellä listassa on reilu 70% ihmisistä jotain arkkitehteja, graafisia suunnittelijoita ja sen sellaisia. Kovasti tarvitaan mukaan vielä niitä röökiä polttavia tekijäpuolen ihmisiä jotka saisivat edes jotain konkreettista aikaiseksi kauniiden kuvien sijaan. Ja ilman palkkaa tietysti?

Tekijäpuolen ihmiset saisivat palkaksi seksiä sen takia koska se olisi "yhteiskunnan hyväksi" :D

 

[salakansa]

Yritysten prioriteetti on myös olla olemassa ja sehän edellyttää sitä että kehitetään jatkuvasti uutta. Ja voihan liikevoittoakin maksimoida kehittämällä vaihtoehtoisia energiamuotoja. En siis sano, että tällainen systeemi olisi täydellinen mutta en myöskään usko että oikea ratkaisu olisi hypätä jonnekin RBE-tyyppiseen järjestelmään.

On hienoa että olet optimistinen ja myönteinen teknologian kehityksen suhteen! Minäkin pyrin olemaan koska se on edellytys toiminnalle.

Kuitenkin on ehkä yksi määräävä tekijä, joka vaikuttaa enemmän kuin muut tekijät siihen millaista kehitystä yhteiskunnassa tapahtuu. Markkinapsykologia vallitsee ja "ohjaa" mihin suuntaan yhteiskunnat ja yksilöt päättävät teknologisesti kehittyä ja investoida. Markkinapsykologialla tässä tarkoitan mm. ilmiötä, jossa jo paikkansa markkinoilla vakiinnuttaneet yritykset ja ihmiset varmistaamaan oman instituutionsa olemassaolon ja liikevoiton jatkuvuuden. Muutoksia vastaan taistellaan ja niihin osallistutaan vain jos niille löytyy nykyistä vahvempi kannustin, eli projektissa jota lähdetään tavoittelemaan on tiedossa liikevoittoa. Tämä on tietysti normaalia rahajärjestelmässämme.

Suureksi ongelmaksi muodostuu kuitenkin uudet keksinnöt (sähköauto), jotka uhkaavat olemassaolevia markkinoita. Vaikka hyödyllisiä yhteiskunnalle ja erityisesti kansalle, ne olisivat tuhoisia liikevoiton kannalta. Jos kuvitellaan uusiutuvilla energiamuodoilla saavutettaisiin tehokkuus ja yltäkylläisyys sähkönmäärissä, johtaisi se sähkön arvon alenemiseen, kysyntä lakkaisi kun olisi paljon sähköä. Mutta tätä emme tule näkemään koskaan rahajärjestelmässä, koska se tarkoittaisi että mm. BKTstä voisi leikata sen siivun pois, jonka nyt täyttää ostettu sähkö, kun kenelläkään ei olisi enää tarvetta ostaa sitä. Sama mekanismi toimii kaikkialla rahajärjestelmissä: tehokkuus ja yltäkylläisyys ovat liikevoitolle haitallisia. Suomalaiset rakennusfirmat hyötyvät kun japanissa järisee ja tulvii, enkä syytä siitä suomalaisia rakennusfirmoja enkä suurta salaliittoa. Tämä on vain pelin henki nykymaailmassa. Olemme vain hyväksyneet kaiken tämän "normaalina". Mutta tämän ja muiden mekanismien vaikutukset ovat ja tulevat olemaan pahimmillaan katastrofaaliset, koska öljyyn pohjatuva tietoyhteiskuntamme tarvitsee jatkossakin halpaa öljyä ja kasvavia varantoja tuottaakseen höydykkeitä ja sähköä. Sitä vain ei näyttäisi olevan luvassa kun öljyhuippu on ohitettu. Emme siis toimi olemassaolevien resurssien pohjalta, vaan päätökset (suuressa ja pienessä mittakaavassa) sanelle liikevoiton prioriteetti. Maailma jonka näet ympärilläsi, oli se sitten hyvä tai paha asia, on tämänkaltaisen käyttäytymisen tulosta.

Mutta siksi keskustelemme, jotta löytäisimme näihin kysymyksiin ratkaisuja.

 

[Raptori]

Tämä höpö-höpö liike ei tietenkään ole siinä asemassa että se voisi kieltää yhtään mitään, eikä siihen pyritäkään. Kuten olemme nähneet, lait ja kiellot eivät tunnetusti poista itse ongelmaa. On pureuduttava esim rikollisuuden perimmäisiin syihin ja työskenneltävä sitä kautta (95% rikoksista liittyy rahaan jollain tavalla).

Olemme samaa mieltä siitä että on pureuduttava rikollisuuden perimmäisiin syihin. Näitä syitä lienevät ihmisten ahneus, kuinka helposti rikollisen teon voi toteuttaa jäämättä siitä kiinni, kuinka paljon rikollisuuden kautta tienaa, ihmisten oma moraali jne. Kasvatuksella ja yleisellä kulttuurin ilmapiirillä voi varmasti jossain määrin vaikuttaa ihmisten ahneuteen ja moraaliin, ja lainsäädännöllä vaikuttaa hyötysuhteeseen. Lakien ei aina tarvitse olla kieltäviä, ne voivat myös olla sallivia (vrt. esim. huumauslainsäädäntö eripuolilla maapalloa).

Kuitenkin, voin luottavaisesti todeta tekstisi perusteella että olemme molemmat samaa mieltä rahan tarkoituksesta yhteiskunnassa: se on tehokkain tähänastisista hyödykkeiden ja palveluiden jakamisen järjestelmistä. Vaihdantataloudessa tosiaan joutuisi rälläkällä kovasti pilkkomaan, joten totean myös, että nykyinen systeemi on erittäin tehokas verrattuna siihen. Mutta kuitenkin liikkeen kanta on hieman toisaalla.

Liike väittää, että voimme ylittää rahankäytön hyödykkeiden ja palveluiden jakamiseen. Lähituotanto ja korkealle kehittynyt jakelujärjestelmä, jossa osa hyödykkeistä ja palveluista tuotetaan kun asukas niin pyytää ja osa olisi valmiina perustuen tilastoihin kuinka monta esim. purjevenettä kaupungin ihmiset käyttävät ja tarvitsevat. Sama homma kaikkien resurssien kanssa, päätavoitteena puutteen eliminoiminen.

Ylläolevassa on yksi pieni mutta. Ihmisten tarpeet ovat todellisuudessa rajattomat, ja ainoa joka näitä tarpeita hillitsee on kyseisen asian niukkuus, siis kääntäen kyseisen asian hinta. Jos asioilla ei ole kysyntää säätelevää hintatasoa, ei voida mitenkään tietää kuinka paljon ihmiset erinäisiä asioita haluavat. Jos mikään ei maksaisi mitään, mikä estäisi kaupungin kaikkia ihmisiä haluamasta itselleen purjevenettä? Lisäksi, yhteiskunta jossain määrin määrittää, mitä kulloinenkin yksilö minäkin ajanjaksona tarvitsee, mutta väitän etteivät nämä asiat tule aikojen saatossa vähenemään, päin vastoin: tarpeet lisääntyvät sitä mukaa, kun uusia asioita kehitetään.

Tästä päästäänkin rajallisiin resursseihin...

Maapallon resurssit ovat rajalliset. Ne kartoitetaan ja niitä monitoroidaan jatkuvasti sensoreiden avulla, jotta tiedetään kuinka paljon mitäkin on, ruokaa, kaloja, rautaamalmia yms. Kaupungit, niin pitkälti kuin mahdollista, suunnitellaan omavaraisiksi energian, ruoan yms. suhteen ja jokaiselle ihmiselle järjestelmä tuottaa perustarpeet ja sen jälkeen toissijaiset tarpeet, jotka liittyvät heidän vapaa aikaansa jne. Molemmat tulevat kuitenkin esiintymään yltäkylläisyydessa ja jakelu toimii ikäänkuin kirjasto nykypäivänä, mutta ilman odottelua ja huonoa laatua. Kaikki palvelut ja hyödykkeet olisivat parhaista mahdollisista materiaaleista ja parasta silloista laatua. Saisit hyödykkeen käyttöösi jonka jälkeen palauttaisit sen.

ESIMERKKI: Kuvitellaan että lainaat videokameran. Käytät sitä ja sen jälkeen palautat. Tai jos haluat pitää sitä, voit toki sen tehdä mutta olisiko siinä järkeä kun joutuisit kantamaan tavaraa turhaa mukanasi? Voisit palauttaa sen ja saada sen välittömästi takaisin käyttöösi (instant access) tarvitessasi sitä.

Kaikki tavarat olisi myös suunniteltu kierrätettäviksi ja päivitettäviksi (esim tietokonetta päivittäessä yksi kortti pois ja uusi tilalle ja päivitys olisi valmis ja yhteensopiva vanha kortti menisi uusiokäyttöön, eikä kaatopaikalle niinku kännykät ja muu elektroniikkaroska nykyään.).

Pahoittelen jo valmiiksi, sitä että toistan hieman itseäni. Miten perustarpeet ja toissijaiset tarpeet voivat esiintyä "yltäkylläisyydessä" samaan aikaan kun resurssit ovat rajalliset, mutta toisaalta niiden kulutusta ei millään tavoin säätele hinta tai käytettävissä oleva rahamäärä (=palkka)? Tällöinhän kysyntä on rajatonta, jolloin hyödykkeet loppuvat nopeasti, ellei valtiovalta, siis asioita kontrolloiva taho, niitä jotenkin säätele. Tällaisessa säätelytilanteessa muodostuu nopeasti vaihtoehtoisia markkinoita, joissa tiskin alla tarjotaan tuotteita niitä eniten tarvitseville, siis niistä eniten maksaville.

Toi lainaamishommakin on vähän outo. Ensinnäkin, minä ainakin haluaisin omistaa, en vain lainata, videokameran jo siitäkin syystä etten milloinkaan voisi tietää milloin tulen sitä tarvitsemaan. En jaksa uskoa siihen, että videokamera maagisesti ilmestyisi minulle kirjastosta sillä hetkellä kun sitä tarvitsen. Tuollaisesta lainaamiskulttuurista syntyisi aivan tarpeetonta säätämistä. Tämä johtaisi helposti siihen että kaikki lainaisivat itselleen ikuisiksi ajoiksi videokameran, jolloin päädytään jälleen siihen etteivät rajalliset resurssit sallisi tätä. Toiseksi, jos homma perustuisi lainaamiselle, olisiko samalla omistusoikeuden käsite yhteiskunnassa historiaa? Vai onko omistusoikeus vain valtiolla, tai sillä taholla joka on vastuussa asioiden jakelusta? Jos omistusoikeutta ei yhteiskunnassa tunnettaisi, eikä tätä kukaan valvoisi, johtaisi se takuuvarmasti rikollisuuteen, sillä kuka tahansa henkilö voisi anastaa toisen lainaaman tavaran itselleen. "Se mikä on sun, on myös mun. Tai tässä tapauksessa; se minkä luulit olevan sinun hallussasi, on nyt minulla, mutta minkäs teet."

Paletaanilta tulikin jo hyvää läppää muihin kohtiin.

 

[B-fitness]

Ei muutakun lobotomia heti lapsena niin mulkataan yhteiskunta perseelleen, rokotteiden ohella radat poikki. Tehdään meistä robotteja, alkaa homma toimii.

 

[salakansa]

Olemme samaa mieltä siitä että on pureuduttava rikollisuuden perimmäisiin syihin. Näitä syitä lienevät ihmisten ahneus, kuinka helposti rikollisen teon voi toteuttaa jäämättä siitä kiinni, kuinka paljon rikollisuuden kautta tienaa, ihmisten oma moraali jne. Kasvatuksella ja yleisellä kulttuurin ilmapiirillä voi varmasti jossain määrin vaikuttaa ihmisten ahneuteen ja moraaliin, ja lainsäädännöllä vaikuttaa hyötysuhteeseen. Lakien ei aina tarvitse olla kieltäviä, ne voivat myös olla sallivia (vrt. esim. huumauslainsäädäntö eripuolilla maapalloa).

Ihmisten käytöstä voi ohjata monella tavalla. Lait ovat yhteiskunnan yksi keino. Mutta kuinka tehokkaita ne ovat. Kannustan tutkimaan esim Kibbutz yhteisöä Israelissa, jossa väkivaltaa ei esiinny ollenkaan. Mistä se johtuu?

Ylläolevassa on yksi pieni mutta. Ihmisten tarpeet ovat todellisuudessa rajattomat, ja ainoa joka näitä tarpeita hillitsee on kyseisen asian niukkuus, siis kääntäen kyseisen asian hinta. Jos asioilla ei ole kysyntää säätelevää hintatasoa, ei voida mitenkään tietää kuinka paljon ihmiset erinäisiä asioita haluavat. Jos mikään ei maksaisi mitään, mikä estäisi kaupungin kaikkia ihmisiä haluamasta itselleen purjevenettä? Lisäksi, yhteiskunta jossain määrin määrittää, mitä kulloinenkin yksilö minäkin ajanjaksona tarvitsee, mutta väitän etteivät nämä asiat tule aikojen saatossa vähenemään, päin vastoin: tarpeet lisääntyvät sitä mukaa, kun uusia asioita kehitetään.

Hinta ja arvon teoria on ihmisten kesken sovittu ajattelumalli, josta voidaan puhua nykykulttuurin kontekstissa. Mutta siitä ei ole hyötyä meille keskustelussa jossa astumme ulos talousajattelun laatikosta. Pullotettua vettä ei ole mahdollista myydä vesiputouksen vieressä asuvalle alkuasukasheimolle. Heillä ei ole tarvetta veden ostamiselle tai säännöstelylle, sillä vesi esiintyy niin runsaana, että sen "arvoa" ei ole määritelty, eikä kysyntää ole. Sama pätee hengitysilman kanssa (toistaiseksi). Se esiintyy niin yltäkylläisenä, että kenellekään ei voi sitä myydä. Nämä ovat niitä perustarpeita. Mitä tulee ns. ylimääräisiin tarpeisiin, esim purjeveneisiin niin yltäkylläisyys on saavutettavissa näissäkin asioissa maailmanlaajuisesti: Kun elät yhteiskunnassa, jossa ei ole tarvetta omistaa muuta kun vaatteet päälläsi, (Omistaminen tarkoittaa oikeastaan vain, että sinulla on lain mukaan oikeus kieltää muita käyttämästä omistamaasi asiaa. ) , sinulla on välitön "käyttöoikeus" siihen mitä tarvitset silloin kun tarvitset sitä. Purjeveneitä olisi tarjolla yli sen määrän mitä ihmiset ottaisivat purjehtiakseen. Niukkuutta ei esiintyisi niiden kanssa. Kukaan ei myöskään haluisi omistaa purjevenettä koska suurimman osan ajasta se vain istuu laiturissa käyttämättömänä. Omistamattomana, ja jaettuna se olisi koko ajan käytössä. Samaa ajatusjouksua soveltamalla satelliittiohjattuihin autoihin ja kameroihin ja golfmailoihin, niin alamme näkemään kuinka nykyinen omistusmalli on paitsi äärimmäisen resursseja tuhlaava, niin myös ihmisen omien tarpeiden kanssa epäsuhdassa, sillä kukaan ei oikeasti HALUA omistaa vaan pikemminkin käyttää hyödykettä silloin kun sitä tarvitsee. Olemme vain tottuneet omistamaan. Kaatopaikoille joutavat 4 vuotta vanhat tietokoneet omisti joskus joku...

Pahoittelen jo valmiiksi, sitä että toistan hieman itseäni. Miten perustarpeet ja toissijaiset tarpeet voivat esiintyä "yltäkylläisyydessä" samaan aikaan kun resurssit ovat rajalliset, mutta toisaalta niiden kulutusta ei millään tavoin säätele hinta tai käytettävissä oleva rahamäärä (=palkka)? Tällöinhän kysyntä on rajatonta, jolloin hyödykkeet loppuvat nopeasti, ellei valtiovalta, siis asioita kontrolloiva taho, niitä jotenkin säätele. Tällaisessa säätelytilanteessa muodostuu nopeasti vaihtoehtoisia markkinoita, joissa tiskin alla tarjotaan tuotteita niitä eniten tarvitseville, siis niistä eniten maksaville.

Yltäkylläisyys saavutetaankin siirtymällä kulutusajattelusta pois kohti resurssiensäästämistä ja hyödyntämistä. Resurssien älykkäällä hallinnoimisella ja teknologisilla oivalluksilla ja kierrätyksellä ihmiskunnan ei tarvitsisi kuluttaa elintärkeitä resursseja. Tulevaisuuden koteihin ei ole yleisesti järkeä suunnitella keittiöitä, koska on tehokkaampaa energian kannalta että ruoka valmistetaan keskitetysti, ja jossa asukkaat voivat istua ja tilata haluamaansa ruokaa, jonka ainesosat ovat parasta mahdollista laatua ja luonnomukaisesti viljelty, ynnä muita asioita joihin nykyisillä "teollisen" ruoan valmistajilla ei yksinkertaisesti ole resurrseja, rahaa, eikä kannustinta.

On hyvin epätehokasta energian ja ajan kannalta että jokainen Suomalainen herää aamulla ja alkaa paistaa munaa ja pekonia. Tulevaisuudessa energiatehokkuus suunnitellaan osaksi yhteiskuntaa alusta lähtien.

Toi lainaamishommakin on vähän outo. Ensinnäkin, minä ainakin haluaisin omistaa, en vain lainata, videokameran jo siitäkin syystä etten milloinkaan voisi tietää milloin tulen sitä tarvitsemaan. En jaksa uskoa siihen, että videokamera maagisesti ilmestyisi minulle kirjastosta sillä hetkellä kun sitä tarvitsen. Tuollaisesta lainaamiskulttuurista syntyisi aivan tarpeetonta säätämistä. Tämä johtaisi helposti siihen että kaikki lainaisivat itselleen ikuisiksi ajoiksi videokameran, jolloin päädytään jälleen siihen etteivät rajalliset resurssit sallisi tätä. Toiseksi, jos homma perustuisi lainaamiselle, olisiko samalla omistusoikeuden käsite yhteiskunnassa historiaa?"

Omitusoikeuden tarve ohitettaisiin tulevaisuudessa jossakin vaiheessa. Videokameroita (kuin purjeveneitä) olisi enemmän tarjolla kun mitä ihmiset käyttäisivät. Niitä olisi erimallisia, eri käyttötarkoituksiin ja ne olisivat parasta silloista teknologiaa ja päivitettäviä niin kuin kaikki hyödykkeet. Miksi kukaan haluaisi pitää itsellään videokameraa pitkiä aikoja, jos he halutessaan voivat hakea/tilata sen aina uudestaan sieltä jakelukeskuksesta? Toisinsanoen jos ihmisellä on vältön pääsy tai käyttömahdollisuus mihin tahansa tarvitsemansa asian suhteen, ei hän halua eikä hänellä ole tarvetta omistaa mitään. Ja vaikka tarpeet kehittyvätkin, pystyy ihmiskunta tulevaisuudessa vastaamaan näihin lyhytaikaisiin "niukkuustilanteisiin" nopeasti ja takaan että ihmisillä riittää kärsivällisyyttä odottaa yhteiskunnassa jonka voidaan sanoa oikeasti "välittävän" heistä.

 

[Turisas]

Ensimmäinen reaktio valitettavasti: :lol2::hyvä:, mutta toki kauniita ja kannatettavia ajatuksia esitetty. Ainahan sitä on pidetty hulluina ihmisiä ja mahdottomina keksintöjä, jotka myöhemmin on toteutuneet. Käytäntö vaan kovasti minunkin pientä mieltä jää vaivaamaan. Tässä on niin monta hämmentävää juttua, että ei tiedä mihin tarttua..

Eli siis ei odoteta teknologiaa, joka mahdollistaa kaikille kaikkea niin paljon kuin haluaa milloin vain napin painalluksella aivan kirjaimellisesti. Sen sijaan jokaiseen satamaan on varattu niin paljon yhteisiä purjeveneitä (kuka tekee veneet?), että aina kun kurvaa rantaan vaikkapa Ferrarillaan (joka on lainassa oman talon edustalta, parkkipaikalta, jossa on varattu tarvittava määrä erilaisia, eri makuihin sopivia autoja? Vai keskusvarastolta? Vai voiko auton tilata kotiovelle? Kuka tuo?), voi valita mieleisensä ja käyttää sitä sen aikaa, kun viihtyy vesillä? Ja sitten voi palauttaa sen lähtösatamaan tai purjehtia jonnekin muualle. Veneestä poistuessa se jätetään köysiin laiturin nokkaan ja se on seuraavan paikalle hakeutuvan käytettävissä. Lompakon unohtamista kajuuttaan ei toki tarvitse murehtia, päällähän on vain vaatteet (jotka on käyty hakemassa vaatevarastolta, jossa on rajaton valikoima kaikenlaisia vaatteita). Sitten painellaa ruokapaikalle, jossa voi tilata ruokaa ja juomaa, sellaista kun nyt sinä hetkenä tekisi mieli. Kuka valmistaa ruuan? Vapaaehtoiset ihmiset, jotka tykkäävät ruuanlaitosta? Kuka tuo paikalle ainekset? Rekan ajosta nauttivat? Entäs jos rekkakuski haluaiski vaan purjehtia? Parasta luomua kaikille maailman asukkaille, hmm.. eli uusi teknologia ei ainakaan kosketa viljelymenetelmiä, lajikkeita tai lihakarjan ruokintaa jne.? Näinköhän riittää kaikille ruokaa? Vieläpä kaikille haluamaansa ruokaa? Luomunaudan pihvejä koko porukalle? Vai syyänkö lihaa laisinkaan? Missä näitä jakelukeskuksia olis? Ite kyllä tykkään, että tarvittavat tavarat on mielellään vaikka kädenojennuksen päässä. Onko jokaisessa jakelukeskuksessa kaikki maailman keksityt hyödykkeet ja niin suurissa määrin että kaikille hakijoille riittää ja kotiinkuljetettavaks myös?

 

[salakansa]

Ensimmäinen reaktio valitettavasti: :lol2::hyvä:, mutta toki kauniita ja kannatettavia ajatuksia esitetty. Ainahan sitä on pidetty hulluina ihmisiä ja mahdottomina keksintöjä, jotka myöhemmin on toteutuneet. Käytäntö vaan kovasti minunkin pientä mieltä jää vaivaamaan. Tässä on niin monta hämmentävää juttua, että ei tiedä mihin tarttua..

Loistavaa pähkäilemistä! Hyväksyn huumorin, sillä nämä asiat voivat tuntua tällä hetkellä enemmän star trekiltä kuin huomisen yhteiskunnalta... mutta vartokaas vain, esimerkkejä luvassa.

Lisätietoa tästä yhteiskuntasuunnitelmasta löytyy www.thevenusproject.com tai www.zeitgeist.fi sivulta. Mutta tässä minun käsitykseni asiasta: kuvailemani tilanne tapahtuu siis yhteiskunnassa, jossa resurssien säästäminen ja tehokkuus on sisäänrakennettu kaikkiin hyödykkeisiin ja palveluihin, joita yhteiskunta asukkailleen tuottaa. Aihe on siis L A A J A, monelle vieras ja vaatii melkoista perehtymistä, jotta aluksi mahdottomilta tuntuvat päätelmät tulevat tutuiksi ja ajatuskulku niiden pohjalla selviää. Loppujen lopuksi kyse on laajassa mittakaavassa yksinkertaisesta ajatuskulusta yhteiskunnan uudelleensuunnitteluun. Detaljit tietysti ovat aina aluksi kiehtovan monimutkaisia.

Eli siis ei odoteta teknologiaa, joka mahdollistaa kaikille kaikkea niin paljon kuin haluaa milloin vain napin painalluksella aivan kirjaimellisesti. Sen sijaan jokaiseen satamaan on varattu niin paljon yhteisiä purjeveneitä (kuka tekee veneet?)

,

Resource Based Economyn, tai Resurssipohjaisen talouden perusta voidaan yksinkertaisimmillaan summata yhteen lauseeseen: Tieteellisen menetelmän hyödyntäminen yhteiskunnan (ihmisten ja luonnontasapainon) hyväksi. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että tulevaisuudessa kaikki uusi teknologia tullaan ottamaan käyttöön ihmisten hyvinvoinnin lisäämiseksi. Ota huomioon, että tässä yhteiskunnassa rahankäytön tarve ja monet muut instituutiot olisi ohitettu, joten puhutaan hyvin vaikeasti saavutettavasta todellisuudesta (mutta utopiaa se ei ole).

Kuka tuottaa siis purjeveneet? RBE täytyy olla globaali yhteistyö luonteeltaan, jotta systeemin käyttössä olisi tieto siitä kuinka paljon niitä on maapallolla. Tulevaisuudessa ihmisen tarve rutiini- ja itseääntoistavan työn tekijänä tullaan vähitellen poistamaan kokonaan ja tämän työn hoitavat koneet (Automaatioilmiön esimerkkinä on autoteollisuus ja maataloussektori, sama tulee käymään ajan myötä palveluyhteiskunnalle). Ihmisen rooli tulee olemaan koneen rinnalla työskentely (esimerkkinä nykyaikana: Laskimen käyttö). Mainitsemasi uudet teknologiat (3d kopiointi ja muut) tullaan ottamaan samalla tavalla käyttöön kuin muukin teknologia, mutta ne eivät ole ehdottomia systeemin toimimiselle. Systeemin suurin estäjä on ihmiskunnan vallitseva arvomaailma ("kenenkään ei tule saada mitään ilmaiseksi!!!") , jonka tulee muuttua ennen kuin edes voimme ajatella aloittavamme RBE:n rakentamista.

Vai voiko auton tilata kotiovelle? Kuka tuo?

http://singularityhub.com/2011/03/06/take-a-ride-inside-googles-robot-car-great-new-video/ <---- tämänkaltaista tekniikkaa soveltamalla kukaan ei tulevaisuudessa omista autoja eikä mitään muutaakan koska sille ei ole tarvetta. Tämä siksi, että jokaisella on tarvittaessaan välitön käyttöoikeus mihin tahaansa tarvitsemaansa hyödykkeeseen. Ei enää parkkipaikkoja täynnä autoja, jotka lepäävät 80% ajasta hyödyttämättä yhtään ketään. Päivityssuunnittelun ja kierrätysprioriteetin mukana ihmiskunta saa heittää hyvästit myös autonromuille ja resurssien valtavalle tuhlaukselle tuhansia eri malleja valmistettaessa. Autot "tulevat luokse" pyydettäessä jollakin satelliittiohjausmekanismilla ja ne eivät tarvitse ihmisen ohjausta tulevaisuudessa. Myöskin autonväri yms pikku nyanssit otetaan huomioon resurrsien salliessa. Miksipä ei autoihin olisi suunniteltu värinvaihtoominaisuutta?

Kuka valmistaa ruuan? Vapaaehtoiset ihmiset, jotka tykkäävät ruuanlaitosta? Kuka tuo paikalle ainekset? Rekan ajosta nauttivat? Entäs jos rekkakuski haluaiski vaan purjehtia?

Koko järjestelmä toimii loppujen lopuksi automaation keinoin, pikkuhiljaa ajan myötä ihmisen tarve työntekijänä poistetaan ja ihmiset ottavat valvojan roolin sekä tutkijanroolin. Loppujen lopuksi Globaalin RBE:n on arvioitu tarvitsevan 7000 ihmisen työpanoksen pyöriäkseen, mutta tämä on tietysti ennenaikainen arvio.

Parasta luomua kaikille maailman asukkaille, hmm.. eli uusi teknologia ei ainakaan kosketa viljelymenetelmiä, lajikkeita tai lihakarjan ruokintaa jne.? Näinköhän riittää kaikille ruokaa? Vieläpä kaikille haluamaansa ruokaa? Luomunaudan pihvejä koko porukalle? Vai syyänkö lihaa laisinkaan? Missä näitä jakelukeskuksia olis? Ite kyllä tykkään, että tarvittavat tavarat on mielellään vaikka kädenojennuksen päässä. Onko jokaisessa jakelukeskuksessa kaikki maailman keksityt hyödykkeet ja niin suurissa määrin että kaikille hakijoille riittää ja kotiinkuljetettavaks myös?

esimerkki tulevasta ---->http://www.engadget.com/2007/08/27/fully-automated-restaurant-opens-in-germany/. Ruoantuotanto automatisoidaan. Jos joku haluaa kokata itse, niin sekin on mahdollista. Muuta suurin osa käyttäisi ajan mieluusti johonkin muuhun aktiviteettiin. Ruoka olisi tulevaisuudessa myös terveellistä ja "luonnonmukaista". Nykyteollisuus valmistaa ruoan liikevoitto prioriteettinaan, luomuisuus on toissijaista. Tulvaisuudessa ruoan vaikutusta ihmiseen tutkitaan ja tieto terveysvaikutuksista tulee lisääntymään patenttien poistuessa ja globaalin yhteistyön alkaeessa. Ruokaa viljellään vesiviljelyn ja monien muiden sovellusten avulla lähiviljelyllä (ruoka tuotetaan mahdollisimman lähellä asumusta).

Ymmärrän että tämä todellisuus kuulostaa mahdottomalta, mutta tämä on pelin henki jos haluamme maailman ilman sotaa, elinympäristömme saastuttamista ja rikollisuutta (resurssien niukkuus johtaa kilpailuun). Rahajärjestelmässä ongelmien sykli, jonka olemme tottuneet hyväksymään kyselemättä, tulee toistumaan ennen kuin alamme miettimään ongelmiemme perimmäisiä syitä...

 

[Pohjoisvirta]

Ajan Henki | Virallinen julkaisu | 2011

Mielenkiintoinen pätkä. Ajan Henkeä odotellessa. www.ajanhenki.com

[video=vimeo;21920419]http://vimeo.com/21920419[/video]

 

[Turisas]

http://pasi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/68198-elokuva-arvio-ajan-henki
http://pasi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/68341-julkinen-anteeksipyynto-suomen-zeitgeist-liikkeelle

 

[Wulppa]

Näin Zeitgeist dokumentit... hyviä oli!
Munamies selittää Zeitgeistista... siinä meni loistava idea, V*TUN idiootti siinäkin joka ei osaa tuoda asiaa esille oikein, sanoo vain "katsokaa!" VOI V.....

 

[Pohjoisvirta]

R.I.P Yrjö Kallinen

Ajan Henki dokumentissa ilmeni videomateriaalia Yrjö Kallisesta:

Yrjö Kallinen puhuu kilpavarustelusta, elintasokilvasta ja luonnonvarojen haaskauksesta. Tuho uhkaa, jollemme herää ajatustottumustemme unesta, hän sanoo.

Iäkäs opetusneuvos lyö Hilkka Pietilän haastattelussa pöytään ajatuksia, jotka vihreä liike 1970-luvun lopulla popularisoi.

Kallinen toteaa Albert Einsteinia lainaten, että Hiroshiman jälkeen mikään muu ei maailmassa ole ennallaan kuin ihmisten tuhoisat ajatustottumukset. Joleivät ne muutu, maailma on kulkemassa kohti ihmissuvun itsemurhaa.

Kallinen allekirjoittaa Erich Frommin näkemyksen, jonka mukaan olemme kaikki enemmän tai vähemmän mielisairaita, enemmän tai vähemmän "unessa".

Unitilan harhaa on luulo siitä, että omaisuuden kokoaminen ja kerskakulutus on onnen tae. Kilpavarustelu ja raaka-ainevarojen haaskaus liittyvät siihen saumattomasti.

Entinen puolustusministeri sanoo, että sotilaiden kanssa voi vielä keskustella rauhanasiasta, mutta taivas varjelkoon siviileistä, jotka rukoilevat ja uneksivat pääsevänsä niittämään kunniaa sotatantereella.

Nuoret protestoivat jo näitä oppeja ja ylipäänsä elämäntavan mielettömyyttä ja tuhoisuutta vastaan.

Jokaisen on alettava maailman muuttaminen omasta itsestään, tietoisuudesta että "olen unessa, minut on suggeroitu".

Ajatus unesta ja heräämisen mahdollisuudesta on samankaltainen niin buddhismissa kuin syvyyspsykologiassa.

AVAINSANAT: 1971, buddhalaisuus, elintaso, luonnonvarat, rauhanaate, syvyyspsykologia

Lainaus:
http://www.yle.fi/elavaarkisto/?s=s&g=4&ag=27&t=299&a=2348

P.S: 40 vuotta sitten tehty haastattelu, tuntuisi olevan ajankohtaisempi kuin koskaan..:wtf:

 

[Jami2003]

Olen tässä tutustunut iltapäivän ratoksi Z-liikkeeseen ja joka välissä vilahtelee sanoja globaali, vapaa-ehtoinen jne jne... Siis globaalisti kaikkien pitäisi vapaa-ehtoisesti liittyä zeitgeist liikkeen kannattajaksi :D

Lisäksi on kysytty samaa kuin minäkin tuossa aikaisemmin. Jos kerran kyseessä on vapaa-ehtoinen kokeilu niin miksei unelmien z-kaupunkia ole perustettu jo. Koska kokeilu nielee niin paljon rahaa. Siis kokeilu jossa kokeillaan yhteiskuntamallia jossa ei käytetä rahaa :wtf: Ei kai tuo tarvi kuin alkuinvestoinnin verran rahaa, sen jälkeen raha on hyödytön, suorastaan kielletty.

Odotan mielenkiinnolla ensimmäistä zeitgeist -kaupunkia tai yhteisöä. Kiinteistö yms pakolliset verot jotka pitää maksaa valtiolle alueesta voidaan kattaa 24/7 Z-brother tositelkkarisarjalla jossa me kapitalismin tylsistyttämät laiskimukset voimme seurata kuinka onnellisessa vapaa-ehtoistaloudessa tehdään uusia tieteellisiä innovaatioita esimerkiksi sähkön tuottamiseksi -20 asteen pakkasessa (Z-brother tarjoaa sähköt kameroihin ja valoihin että nähdään pimeässäkin seurata sarjaa) :D

 

[hash pipe]

Kyllähän Zeitgeist tuo epäkohtia hyvin esille ja tuo niitä ennenkaikkea tavallisen kansalaisen tietoisuuteen. Meidän sukupolvi ei tätä pysty vielä toteuttamaan mutta antakaapa ajan kulua...