Ylipainoisen naisen ohjelma???

[Voima]

Laihduttamisessa voisi auttaa myos se jos sinulla on kaveri, joka lenkkeilee ja kuntoilee.
Suurin ongelmahan tuossa kuntoilussa on se lahteminen. Kun saat itsesi lahtemaan niin sitten varmasti tulee tehtya se lenkki tai yms. Eli joku kaveri vaan antamaan aina pienen motivaatio potkun persuuksille.

 

[Timba79]

Täällä olikin jo paljon todella hyvää vinkkiä. Mutta siitä ruokavaliota ja dietistä vielä senverran, että nälkää sinällään ei tartta nähdä jos syö useita pieniä aterioita päivässä ja liikkuu paljon. Auttaa jo todella pitkälle kun jättää huonot hiilarit (karkit, sokeripitoiset limsat, pullat yms.) pois ja huonot (kovat) rasvat. Ja mitä enemmän liikkuu, sitä enemmän saa syödä ja silti on miinuksella. Ja kroppa tottuu siihen pieneen nälän tunteeseen yllättävän pian. Eli kuten täällä jo monesti sanottu, pysyvä ruokavalion muutos on se pääjuttu, ilman sitä ne kilot tulee takuulla takasin dietin "päätyttyä".

 

[MelinaT]

Heips!
Vielä kysäisen tuosta ohjelmasta...
Multa ei tuo Iivilin ehdottama askelkyykky ei onnistu...
Niin tälläistä nyt on puuhastellut salilla muutaman viime kerran, mielipiteitä! Meneekö ihan metsään?
Siis kaks kertaa viikossa käyn ja molemmilla kerroilla sama ohjelma.
Lämmittely "hölkkä" ihan läheiselle salille+fillari 5min
jalkaprässi
vatsarutistus
ylätalja eteen+loitontajat parina
kulmasoutu+lähentäjät parina
jalkojen dippaus
pohkeet istuen+rotaatio parina
selänojennus
vinopenkki käsipainoilla
ojentajat(ylätalja+naru)+hauiskääntö kp parina
reiden ojennus
penkkipunnerrus(ihan vaan tangolla nyt vielä nostelen... ;) )
venyttely
Miltä näyttää? Vai pitäisikö kuitenkin jakaa kahtia ja ottaa esim olkapääliikkeitä tai muuta paljon mukaan? Mitä?
Olen ollut tosi innoissni hommasta, mutta muita muutoksia(ruokavalio+aerobiset) en vielä ole saanut tehtyä, mutta ehkä sit pikkuhiljaa.

 

[Estel]

Tämä menee ehkä vähän ohi aiheen... Eli tuosta ohjelmasta en osaa sanoa, Pakkiksen asiantuntijoille jätän sen aiheen. Hm, tai jotain ehkä... Eli aika paljon tuossa olisi yhdelle kerralle. Ei sillä, voihan sitä vetäistä kaksi pidempääkin treeniä, mutta ehkä on motivoivampaa tai jotain, jos jakaisi kahdelle kerralle? Ei tule sitten niin rankkakaan yhdestä kerrasta, jaksaa isommalla innolla ja puhdilla. Tämä ihan vaan mutu-tuntumaa, mulla jaettu ohjelma innosti enemmän huhkimaan kuin kaksi pitkää koko kropan treeniä.

Mutta siis aiemmin mainitusta vaaka-asiasta. Olen ollut vaa'an orja ihan tolkuttoman pitkään. Vaakalukemat vaikuttavat tiukasti fiiliksiin omasta kropasta. Nyt sitten taas kurkkasin lukemia, ja yhtään ei ole tullut alaspäin, itse asiassa tullut kilo lisää. Olin ihan pippurisen pahalla tuulella, mutta mittasinpa sitten vyötärönympäryksen: pienentynyt 6 senttiä nyt syksyn aikana!

Eli tsemppiä vaan treeniin, eikä liian tiukkaan vaakalukemaan katsoen! Mieluummin joku "tavoitevaate" tai mittanauha tueksi.

Tuo kaksi aerobista ja kaksi salitreeniä kuulostaa ihan oivalta määrältä / yhdistelmältä. Kärsivällisyyttä ja sinnikkyyttä niin homma etenee. Itse olen nyt puolessa vuodessa, minkä olen salilla käynyt, päässyt lähestulkoon eroon jäljelle jääneistä raskauskiloistani. Ja mikä mainittu aiemminkin, ei se paino pelkästään, mutta on tullut tietynlaista ryhtiä ja tyytyväisyyttä omaan oloon. Eikä enää karkit ja sipsit niin kiinnosta, ja viikonlopun siidereiden tilalle on tullut ostettua vissyä ym. Eli se hyöty kyllä salilla käynnistä ja Pakkiksen lukemisesta on - alkaa innostua itsekin kunnon elämäntavoista. :thumbs:

 

[Pexi_]

perskuta, kun oon laiska enkä jaksanu lukea koko ketjua läpi. Mä antasin semmosen vinkin, ettei liian raskaita treenejä ainakaan aluksi, ettei innostus lopahda heti alkuunsa. Tosin luja tahto vie vaikka läpi harmaan kiven!

 

[Gillyanne]

MelinaT: Ainakin äkkivilkaisulla ohjelma näytti ihan monipuoliselta ja hyvältä - pitkänpuoleiselta tosin, mutta jos hyvin jaksat, niin eihän siinä sitten mitään. Sen verran kuitenkin sitä korjailisin, että jättäisin lähentäjät ja loitontajat pois (silkkaa ajantuhlausta) ja tilalle vaikkapa pystypunnerrusta olkapäille.

Mikset muuten pysty tekemään askelkyykkyä, tasapainon takiako? Jos se on syynä, niin kokeilepa smithissä (ja ne kengät pois, ehdottomasti!). Itse teen nykyään joko siinä tai sitten käsipainoilla, ja molemmista versioista kovasti tykkään. On muuten istumalihakset kipeinä monta päivää...:whip:

 

[nevahood]

kaikenlainen muuttuminen lähtee ruokavaliosta. dieetin suunnittelussa tärkeintä on jättää nopeat hiilihydraatit pois (vaalea leipä, karkit..), sekä illalla vaikka kello 18:00 lähes kaikki hiilihydraatit pois. nopeita hiilihydraatteja tulisi ottaa tosin heti treenin (voimaharjoittelun) jälkeen. rasvoja ei kannata pelätä, ainoastaan eläinrasvoja ns. kovia rasvoja. rasvoissakin tosin pitää olla järki mukana, niistä kun kertyy helposti liikaa kaloreita.

on erittäin tärkeää syödä usein. mahdollisesti parin tunnin välein, mutta vähän. niin ettei päivässä saanti nouse yli kulutuksen, mikäli aikoo laihtua.

paras hetki aerobiselle harjoittelulle olisi ennen aamupalaa. jos on mahdollista käydä ulkoiluttamassa sillon koiraa, tee se. ennen lenkkiä juot vain lasin vettä ja käyt vessassa.

muuttuminen mihinkään suuntaan ei onnistu hetkessä, ei sitten millään. on pakko pitää järki matkassa mukana, ja tehdä itselleen realistiset tavoitteet. liian hidas painon pudotus vie helposti mielekkyyden koko touhusta, liian nopea taas syö liikaa lihasmassaa ja elimistö menee "säästöliekille" joten toivottua tulosta ei saa näinkään.

jos onnistut saamaan projektiisi mukaan jonkun kaverin, niin pääsette tavoitteisinne takuuvarmasti! sitten et tarvitse muuta kuin motivoitumista asiaan ja paneutumista ruuan ravintosisältöihin. punttimimmeiltä saat varmasti loistavia vinkkejä ja motivaatiota.

 

[Gillyanne]

Mutta siis aiemmin mainitusta vaaka-asiasta. Olen ollut vaa'an orja ihan tolkuttoman pitkään. Vaakalukemat vaikuttavat tiukasti fiiliksiin omasta kropasta. Nyt sitten taas kurkkasin lukemia, ja yhtään ei ole tullut alaspäin, itse asiassa tullut kilo lisää. Olin ihan pippurisen pahalla tuulella, mutta mittasinpa sitten vyötärönympäryksen: pienentynyt 6 senttiä nyt syksyn aikana!

Tuttua, ah niin tuttua... Itse elin myös vaa'an orjuudessa aivan liian monta vuotta, kunnes tämän vuoden alkumetreillä tein viimeinkin selvän pesäeron koko kiusankappaleeseen = heivasin vaa'an tylysti mäkeen, ja sittemmin me kaksi ei olla enää saman katon alle sovittu :D Vaatteet ja peili riittävät kunnon mittareiksi nykyään, kaapista löytyy muutamatkin "motivaatiohousut" ;)

 

[reinhardt]

Lisäämpäs yhden jutun:

Tällä hetkellä ajatuksissa olis body kombat,
Olisko tosta mielipiteitä, ehdotuksia... jotain?

Muuten hyviä kommentteja tuohon sun ajatukseesi on tullutkin, mutta totean vielä sen, että Body Combat ei kyllä ole mikään ylipainoisen ja rapakuntoisen laji. Ensinnäkin se kuormittaa polvia, mikä on jokseenkin huono yhdistelmä ylipainon kanssa. Toisekseen, jos yhtään tekee oikein ja "asenteella", BC on hyväkuntoisellekin aika rankka (paitsi tämän hetkinen ohjelma on kyllä tavallista kevyempi ja helpompi), joten kannattaa sitä kuntoa nostaa ensin jollain muulla. Tietysti minkä tahansa treenin voi tehdä huiskin haiskin -tyylillä ja kevyesti, mutta siinä ei ole mitään järkeä.

 

[Avilla]

Mitä raskaampaa, sitä rankempaa.

Neuvoja varmaan riittää tällä foorumilla vaikka kuinka:

- ylipaino: liikasapuskan ja liian-vähän-liikkumisen summa suhteutettuna psykofyysiseen olemukseesi. :-)

neuvot:
- puolita KAIKKI ruoka-annokset HETI. Et kuole nälkään, laihdut.
- lisää VEDEN juonti kaksinkertaiseksi. Et kuole virtsaamiseen, puhdistut.
- mahdollisimman raskasta liikuntaa. Et kuole treeniin, vahvistut.

Jos haluat nopeasti saada homman käyntiin niin rasita isoja lihaksia hyväksikäyttäen koko kroppaasi: asiantuntijat väittävät että rasvaa palaa kulutuksen mukaan. :-) Aloita kuntopyörällä ja jalkaprässillä, niin jalat alkavat kuluttamaan energiaa. Niskoja ja käsiä voi treenautta vaikka miten, mutta ei niillä liikkeillä laihdu kovinkaan nopeasti. Tee niin pitkiä sarjoja että jaksat painaa "poltteen" läpi useamman toiston. Kyllä lähtee läskit liikkelle !

Jos rääkkäät huonokuntoista ( oletus, anteeksi ) kehoasi vatsalihasliikkeillä joka on erittäin epämukavaa jumppaa, niin sitten vaan väsyt ja varsinainen hyöty-laihdutus jää vähemmälle. Aloita jaloilla !

 

[Gillyanne]

- puolita KAIKKI ruoka-annokset HETI. Et kuole nälkään, laihdut.

Hmm... en kyllä neuvoisi tekemään näin. Miksikö? Siksi, että monet naiset syövät jo muutenkin aivan liian vähän. On oikeasti aivan uskomatonta, millaisilla linnunannoksilla moni runsaastikin liikkuva nainen sinnittelee!

Mieluummin maltillinen ruokaremontti esim. Kutrin ohjeiden mukaan (suoraan Kutrin sivuille ei saa linkittää, mutta Google auttaa). :thumbs:

 

[Jakob]

neuvot:
- puolita KAIKKI ruoka-annokset HETI. Et kuole nälkään, laihdut.
- lisää VEDEN juonti kaksinkertaiseksi. Et kuole virtsaamiseen, puhdistut.
- mahdollisimman raskasta liikuntaa. Et kuole treeniin, vahvistut.

Mä vähän toistan itseäni, mutta menköön nyt. Ei varmaan kannata puolittaa vaan katsoa, että syö useamman kerran vuorokaudessa ja jakaa sitä sapuskan määrää tarkemmin. Samalla vähentää maltillisesti. Jos luit aikaisempia Melinan tekstejä niin hän on syönyt kaksi kertaa itsensä ähkyyn päivässä. Ei hyvä. Nuo annokset kun jakaa 5-6 ja hieman pienentää tuota annoskokoa niin hyvää tulee.

Veden juonnista olen samaa mieltä. Vesipullo on hyvä pitää matkassa ja siitä hörppiä aina silloin tällöin.

Mahdollisimman raskas liikunta ei ole hyväksi. Motivaatio tippuu suurella osalla ihmisistä alle nollan, kun aamulla herää ja sängystä pitää kieriä pois. Siinä ei jäätävä HIIT hässäkkä aamutuimaan kuulosta enää kovinkaan mukavalle. Liikunnasta pitää oppia nauttimaan se ei voi vaan olla väline laihtumiseen vaan väline hyvään oloon. IMHO Perseelleen menee jos liikkuu vain ja ainoastaan laihtumisen vuoksi.

Jos ihminen on ollut sohvaperuna 30 vuotta niin on aivan älytöntä ruveta mihinkään radikaaleihin ratkaisuihin. Pikku hiljaa ja niin siitä tulee hyvää. Ruokailuja muuttaa aste asteelta terveellisempään suuntaan. Ensimmäinen askel on jättää karkit ja sipsit pois ja opetella syömään riittävän usein. Verensokerit säilyy mukavan tasaisena, eikä se nälkäkään pääse jatkuvasti kalvamaan motivaatiota. Jossain vaiheessa huomaa sen, että 2000kcal on melkoinen läjä ruokaa kun sen ottaa hyvistä lähteistä. Ei varmasti kovaa nälkää tarvitse kärsiä, mielitekoja kyllä.

....Näistä Kommenteista koen tän Jakobin näkemyksen omimmakseni. Olen nimittäin kyllä laihduttanut elämässäni kymmeniä kiloja...

Mun heräämiseni tapahtui tuossa kolmisen vuotta sitten ja tästä eka vuosi meni harakoille. Tuonne 20 vuotiaaksi asti harrastin liikuntaa todella ahkerasti. Ei tarvinnut tarkkailla mitä syö, läskiä ei vaan tullut. Liikunta loppui ja alkoi löhöäminen. Ravinto oli pitsaa ja kebabbia (välillä toisessa järjestyksessä). Edellistä jatkui reilu viisi vuotta. Muutamia vuosia sitten pitkä seurustelusuhde katkesi ja siinä samassa tajusin mitä sitä on oikein tullut tehtyä omalle kropalle.. Vedin niin kaalikeittodietit kun vissydietit läpi. Menestys vaihteli huonosta surkeaan. Sitten löysin tämän mainion palstan ja täältä kaivelin tietoa ja kirjastosta hieman lisää.

Kaikkia muutoksia en osannut samantien tehdä, mutta pikku hiljaa ja sinnikäästi opettelin syömään esim. aamiasen, sekä opin olla pelkäämättä rasvaa jne.. Kovaa päätä edellinen vaatii, mutta varmasti olet tyytyväinen tuloksiin. Rauhassa vaan, hyvä siitä tulee. Tänne palstalle palaat hakemaan motivaatioita aina kun alkaa tökkimään. Vastaavia tarinoita täältä löytyy roppakaupalla.

Noh, tulipa taas kirjoitettua paljon ja hyvin vähän asiaa :jahas:. Tsemppiä jatkoon :thumbs:

edit. enkä jaksa tarkistaa kieliasua, joten virheitä on vähintään riittävästi.

 

[reinhardt]

Hmm... en kyllä neuvoisi tekemään näin. Miksikö? Siksi, että monet naiset syövät jo muutenkin aivan liian vähän. On oikeasti aivan uskomatonta, millaisilla linnunannoksilla moni runsaastikin liikkuva nainen sinnittelee!

mutta itse ihmettelen usein, miten vähän syövät ihmiset lihovat/ovat lihavia. Syövätkö he salaa itseltäänkin, vai kulutanko tosiaan liikunnalla niin paljon energiaa, että pystyn siksi syömään kuin porsas eikä näy missään? Kerrankin valitin ravintolassa, että kamala nälkä, tulisi ruoka pian. Siskon mies sitten kysyi, mitä olen syönyt sinä päivänä, ja vastauksen kuultuaan katsoi pitkään ja totesi: "Sussa on varmaan lapamato."

 

[Jakob]

mutta itse ihmettelen usein, miten vähän syövät ihmiset lihovat/ovat lihavia.

Mun villi arvaus on se, että Gillyanne puhuuu nyt dietistä ja siitä miten siihen lähetään tarmoa puhkuen. Syödään 600kcal/d ja juostaan 10km lenkkejä. Tosta tulee vaan iso itku, ei sitä jaksa tehdä mitään, jos ei ole kaloreita edes normaalin aineenvaihdunnan ylläpitämiseen. Koita siinä sitten liikkua :jahas:. Paska olo, väsyttää, vituttaa --> Ei tää diettaus olekkaan mun juttu --> takaisin vanhaan elämään. Tätä voi sitten jojotella menemään useamman kerran. Viikon pari jaksaa ja sitten koko homma kaatuu omaan mahdottomuuteensa.

Gilly korjailkoon mun mutut hänen ajatuksistaan :D.

Edit. Tää Explorer o paska.. Quotet korjattu.

 

[Vinyylipommi]

Mä olen Jakobin kanssa tasan samoilla linjoilla. Pitkän tähtäimen painon pudotus kannattaa hoitaa siten, että syö peruskulutuksensa ja tekee vajeen liikunnalla. Tuolla ruokamäärällä ei tule nälkä kun syö sen ns. terveellisestä ruoasta. Lihaksia ei tuolla tavalla tietenkään kasvateta, mutta keho palautuu hiljalleen oikeisiin mittasuhteisiinsa.

Himojen tyydyttämiseen yksi maltillinen herkkupäivä viikossa olisi myös tarpeen. Tuonakin päivänä on käytettävä järkeä, eli ei ole järkeä vetää litraa kokista ja jättipussia sipsejä. Lisäksi huomauttaisin sellaisen asian tärkeydestä kuin ihmissuhteet. Omaa motivaatiota lisää huomattavasti sinua tsemppaava oma kulta, isä, äiti, koira, kissa tai mikä vaan. Mutta tuota puolta elämässä ei pidä unohtaa ja jos se ei ole kunnossa niin sitten kannattaa laittaa se kuntoon. Tämä on kaikille, ei vain threadin aloittajalle tarkoitettu kommentti.

Joskus motivaation jatkuminen vaatii nopeita tuloksia ja siksi suosittelisin alkuun kuitenkin HYVIN lyhyttä nälkäkuuria (10 - 14 päivää) + kevyttä liikuntaa. Eli joku 1200 kcal (80 kg äijä) / d ja kävelyä, uintia, jne. Tämän jälkeen kun alkaa syömään peruskulutuksensa ja liikkuu enemmän niin ne kilot mitkä lähtivät myös yleensä jäävät pois.

 

[Avilla]

Puolustan edelleen sitä sapuskan puolittamista.

Todettakoon, etten todellakaan halua tuomita ko. henkilöä "liikalihavaksi" tai laiskaksi tms. Mutta:

Ne kilot ovat tulleet ravinnosta -> jota on tullut pitkällä aikavälillä liikaa.

Kokemukseni mukaan naisihmisiä kun muitakaan on vaikea saada muuttamaan elintapojaan eli se liikunnan ottaminen "elämäntavaksi" ja osaksi jokapäiväistä elämää ei niin vaan onnistu ( vaimoa olen yrittänyt saada salille tuloksetta, aina jotain muuta kuten pitkät työvuorot jne. ). Helpoin tapa saada homma alkuun ON vähentää syömistä joka sektorilla, ei tarvitse edes niitä karkkeja jättää pois kun vaan vähentää KAIKKEA mitä sinne pötsiin/kompostoriin...siis vatsaan mättää. Tottakai sipsit ja namut pitääkin heittä roskiin, mutta helpompi tapa on tuo "puolittaminen". Enkä puhu siitä nyt minään matemaattisena vakiona, vaan syö siis selvästi vähemmän kuin ennen LOPUN elämäänsä. Proteiineja voi lisätä sitten kun treenit kulkevat.

Välipaloilla saa tuon kerta-hotkimisen kyllä kuriin, mutta välipaljojen tekeminen ja syöminen säännöllisesti vaatii taasen itsekuria: eli olisi varmaan hyvä kun joku vahtisi ja vaatisi syömään. Tosin olen huomannut että esim. vaimon kohdalla tämä minun intoilu on jo "tapissaan" enkä kohta enää oikein viitsi vahtia mitä hän syö ettei tule food-natsismi-syytettä.

Kaikki suomalaiset syövät liikaa suhteessa kulutukseensa, kattokaa 50 vuotiaita ( siis entisiä 30-kymppisiä vähän pyöristyneitä ) millaisia punkeroita kadulla liikkuu. Kyllä ne on itse läskinsä hankkineet ja koska 90% suomalaisista syö lähes samalla tavalla, ja aika samoja annoksia on perusasiat siis aivan pihalla.

Kunto-ohjelmista vaan sen verran, että liian monimutkaiset ohjelmat "hajoavat" helposti päässä, eikä yhtäkkiä muistakaan mitä kaikkea härveliä piti heilutella ja millä tavalla se rasvanpoltto nyt lähteekään käyntiin...

Työkaverit ( naisihmiset, ikä +30v.) käyvät nyt salilla läpi semmosta nopeaa kuntopiiriä, laitteesta toiseen järjestyksessä, se on helppo muistaa, tekee vauhdikkaasti, turvallisesti, pienillä painoilla, mutta ANTAA PALAA ! Ihan sama mitä sarjoja vääntää, tässä tavassa on ainakin se etu että helppo muistaa: sarjoja on vain yksi, ja tapoja myös: tekee niin että tuntuu ja jatkaa riittävän kauan. On myös kivaa !

Kerrohan sitten 2-3 kuukauden päästä kuinka painosi laskenut ja kuntosi on lähtenyt nousuun.

Mitä enemmän kuulen laihduttamisesta, sitä enemmän kuuleen epäonnistumisista painonvartijoissa, pitääpä tutkia aihetta tarkemmin.

Kiitos kaikille komenttieni kommenteista.

 

[reinhardt]

Avillan kanssa eri mieltä lähes kaikesta. Tuollainen tee raakasti vaan jotain -mentaliteetti on älytön. Suositat, ettei ajatella ruoan laatua, vaan lähinnä tilavuutta (tai energiamäärää), eikä myöskään liikunnan laatua, vaan määrää.

Jos tarkoitus on muuttaa elämäntapoja loppuiäksi ja todella tehdä se niin, ettei tarvitse alkaa vihata itseään, kannattaa aloittaa siitä, että ENSIN selvittää itselleen mitkä ovat faktat, so. mikä on terveellistä syömistä ja hyvää liikuntaa. SITTEN tehdään terveellinen ruokavalio ja liikuntaohjelma, joita toki voidaan ajan kuluessa varioida. TÄMÄN JÄLKEEN ruvetaan noudattamaan ohjeita hissukseen. Ja ennen kaikkea: HEIVATAAN SE SAATANAN VAAKA MÄKEEN JA YRITETÄÄN SAADA OMA OLO HYVÄKSI TERVEELLISELLÄ RUOALLA JA LIIKUNNALLA." (miten niin kutrin sivuihin perehtynyt.)

Tämä kaikki siksikin, että kun tietää, mitä on tekemässä, so. faktat hallussa, motivaatio on parempi kuin pelkkä "yritän laihtua keinolla millä hyvänsä". Lisäksi terveyden kannalta laihtuminen suht pienestä ylipainosta kuten aloittajalla ei ole niinkään tärkeää kuin itsensä kuntoon saaminen.

Ok, itse en ole varmaan hyvä ihminen laihdutusohjeita jakamaan kun en ole koskaan laihduttanut, ja jo kotona opin syömään suhteellisen terveellisesti ja liikkumaan (kiitos vaan äiti ja isä, jotka muuten 50+ iässä ovat molemmat hoikkia ja hyväkuntoisia), mutta opiskeluaikana vähän repsahti tuo syömispuoli,ja nyt olen viilannut sitä kuntoon, samoin kuin hienosäätänyt liikuntapuolta. Nuo ohjeeni ovat lähinnä terveen järjen sanelemia, koska täytyy muistaa sekin, miten "pakko saada x kiloa pois keinolla millä hyvänsä" on paras tapa saada syömishäiriö.

 

[Gillyanne]

Mun villi arvaus on se, että Gillyanne puhuuu nyt dietistä ja siitä miten siihen lähetään tarmoa puhkuen. Syödään 600kcal/d ja juostaan 10km lenkkejä. Tosta tulee vaan iso itku, ei sitä jaksa tehdä mitään, jos ei ole kaloreita edes normaalin aineenvaihdunnan ylläpitämiseen. Koita siinä sitten liikkua :jahas:. Paska olo, väsyttää, vituttaa --> Ei tää diettaus olekkaan mun juttu --> takaisin vanhaan elämään. Tätä voi sitten jojotella menemään useamman kerran. Viikon pari jaksaa ja sitten koko homma kaatuu omaan mahdottomuuteensa.

Gilly korjailkoon mun mutut hänen ajatuksistaan :D.

Juu, kyllä Jakob tulkitsit mua ihan oikein - osittain. Eli tarkoitin sekä tuota harakiridieettausmeininkiä, jossa eletään jollain hemmetin kaalisopalla tms. ja jumpataan ja lenkkeillään ns. ikenet verillä. MUTTA tarkoitin myös sitä, että moni nainen syö aivan vähän, vaikkeii dieettaisikaan - tämä nyt sikäli , että useinhan kyse ei silloin toki olekaan ylipainoisista naisista. Tarkoitin tuolla toteamuksellani sitä, että yleensä ottaen naiset syövät pikemminkin liian vähän kuin liikaa, ja siksi tuo ruokamäärän puolittaminen ei mielestäni ollut fiksu neuvo, kun ei ole tarkempaa tietoa kyseessä olleen naishenkilön päivittäisestä ruokamäärästä.

Sitäpaitsi, muistelen kuulleeni/lukeneeni jostain sellaistakin, että miinuskaloreillakin on mahdollista lihoa, jos ruokavalio on tarpeeksi vääränlainen...? Valitettavasti en nyt muista vain asiasta yhtään sen enempää, joten voisiko joku asiasta enemmän tietävä tulla apuun (tai osoittaa muistikuvani täysin vääräksi )? Anssi? Jhulmi? Opiskelija? Anyone?

Reinhardt: Kyllä säännöllinen ja ahkera liikunnan harrastaminen - varsinkin, jos kyseessä on punttitreeni ja sen mukanaan tuoma lihasmassa, joka sekin kuluttaa enemmän energiaa kuten kaikki tiedämme - vaikuttaa jopa YLLÄTTÄVÄNKIN paljon. Esimerkki: Olin kesällä syömässä kundikaverini ja parin hyvän tuttuni (miespuolisia molemmat) kanssa. Nämä molemmat tuttavani ovat mallia Hoikka (toinen jopa ns. tuulennussima vinkuheinä :D ... anteeksi), kundikaveri taas palttiarallaa 90-kiloinen punttitreenaajaa. Noh, tuli siinä sitten jostain puheeksi syöminen ja se, miten paljon itse kukin päivässä syö... Kundikaveri siinä sitten alkoi kertoa mitä sinä nimenomaisena päivänä on syöty... jo puolessavälillä kaverilta loksahti leuka ja hän totesi jotain tyyliin "Respect, mä en IKINÄ voisi syödä noin PALJON!!!" Huvittavaksi asian tekee se, että kundikaverini valittaa minulle jatkuvasti huonoa ruokahaluaan ja vähäruokaisuuttaan :D

EDIT:

HEIVATAAN SE SAATANAN VAAKA MÄKEEN JA YRITETÄÄN SAADA OMA OLO HYVÄKSI TERVEELLISELLÄ RUOALLA JA LIIKUNNALLA.
-klip klip-
... pakko saada x kiloa pois keinolla millä hyvänsä" on paras tapa saada syömishäiriö.

AMEN! Tämän kun ihmiset tajuaisivat, niin paljolta murheelta vältyttäisiin!

 

[Vinyylipommi]

Punttitreeni ei kai sinänsä kuluta lenkkeilyyn verrattuna paljoakaan energiaa, mutta lihasmassa tietenkin kuluttaa enemmän kuin läski. Tätä luonnollisesti tarkoititkin. Aerobista kuitenkin lobbaisin enemmän laihduttajalle, mutta toki sopiva yhdistelmä punttia ja lenkkiä on varmasti paras vaihtoehto kunhan muistaa palautua. Aloittelijalla palautuminen on kuitenkin aina paljon hitaampaa kuin henkilöillä, jotka ovat harrastaneet liikuntaa kauemmin.

Miinuksilla lihominen taitaa olla kyllä urbaani legenda, mutta miinuksilla reippaasti ja pitkään olo voi tietenkin heittää elimistön säästöliekille, jolloin peruskulutus laskee ja painonlasku voi lähes pysähtyä.

 

[Hannibal]

Sitäpaitsi, muistelen kuulleeni/lukeneeni jostain sellaistakin, että miinuskaloreillakin on mahdollista lihoa, jos ruokavalio on tarpeeksi vääränlainen...?

Jaa että syöt vähemmän kaloreita kuin mitä kulutat, mutta paino nousee? Kuulostaa mielenkiintoiselta..