Ylikunto

Meta title: 🔥 YLIKUNTO – KUN KONE HYYTYY KESKEN KOVIMMAN AJON 🔥

Meta description: Ylikunto hiipii salakavalasti: treeni kulkee, kunnes ei kulje enää. Väsymys, hermoston ylikuorma ja motivaation romahtaminen iskevät yhtä aikaa...


hikoillut en hirveästi kyllä ole ja vettä juon n.2 litraa päivässä, suolista/mineraaleista, en kyllä osaa sanoa mitään.
2. mun mielestä jos joku ois ylitreenattu ni sitten se ois tuo rinta, tai olkapäät.. onko muuten normaalie kun oon dieetillä että kreatiinikuurin aloittaminen ei nostanut yhtään painoa? pudotustahtina ollut 1-2kg/viikko
Rauha
b=meni noin kolmisen viikkoa(huom.voimakauden aloittamisesta) ja treenannut olen aina päänsääntöisesti massaa. ja tuosta maksimin kehittymisestä sen verran että 100kg nostin jo viime kesänä n.1v 3kk sitten. siitä lähtien tein massaa ja tässä nyt on ollut kaikennäköistä mykoplasmaa, alaselän revähtämistä, sun muuta joista tullut treenitaukoja... ja sitten aloin tekemään enempi sitä voimaa lähinnä penkissä ja alkoi maksimi taas nousemaan nopeasti mutta nyt stoppi on taas tullut !

Huolehdi nesteytyksestä, kreatiinikin vaatii sitä toimiakseen, läski palaa silti vaikka vaaka näyttää muuta.
Vähennä kahvia reilusti, poistaa nestettä ja estää kreatiinin toimintaa muutenkin.
Vedä koko kuuri tankkaus annostuksella.

Tarkista toi olkapäiden ylitreeni juttu, ne kun jumittelee, niin penkkikin kärsii.
 
Suosittelen noita mineraaleja, mitä Archey mainitsi tuossa. Mä olen nyt lisännyt reippaasti mineraalisuolaa juomaveteen, sekä olen nostanut magnesium- ja kalsiumlisäravinteiden nauttimismääriä. Sellainen "hermostollinen jumi" tuntuu lähtevän tehokkaasti noiden avulla. Olen aiemmin tästä kärsinyt ja nyt tuntuu kuin olisi löytänyt hommaan ratkaisun tällä tavoin. 2 litraa vettä on aivan liian vähän. 3-5 olisi parempi.
 
Yli kuusiviikkoa maksimivoimatreeniä (90%1RM)vetää kyllä hermoston jumiin.
 
Kokeile nostaa hiukan hitaammin niihin isoihin rautoihin. Eli jos teit

ensimmäisen penkkitreenin tein vielä hieman pienemmillä painoilla kuin normaalisti tein 5x3x80kg

Niin nostat hitaammin sitä. Ei yhesti tuota 5x3x80kg ja sitten bam 100kg, vaan meet 2.5kg korotuksilla. Esim. tee vaikka 3-4 viikkoa, ja nostat sen 2.5 aina kun se menee. Eli eka 5x3x80kg, toka 5x3x82.5kg, kolmas 5x3x85kg jne. Sitten kun oot sen syklin menny, onko se nyt 3 tai 4 viikkoa, miten teetkään, otat iisimmän ja alotat alusta tekemällä ekaks 5x3x82.5kg, toka 5x3x85kg jne.

Tuo nyt tuli ekana mieleen. Jos joku sanoo, että paska idea ja perustelee, älä tee niin ;D

Se vaan on niin turhauttavaa alkaa tekemään pienemmillä painoilla kun mihin jo ehtinyt tottua :(
musta lähinnä tuntuu että en saa kaikkea voimaa noihin toistoihin mukaan niinkuin ennen, onhan se vähän vittumaista että kun silloin kun nostin 115 kiloa ja 100x6 jne niin seuraavalla viikolla ei nouse edes 105 kiloa, ja se 115 tuli vielä niin "kevyesti" eli se tuntuin kevyeltä ja ja tuntui että olisi voinut nostaa vaikka 120 kg.

- - - Updated - - -

Huolehdi nesteytyksestä, kreatiinikin vaatii sitä toimiakseen, läski palaa silti vaikka vaaka näyttää muuta.
Vähennä kahvia reilusti, poistaa nestettä ja estää kreatiinin toimintaa muutenkin.
Vedä koko kuuri tankkaus annostuksella.

Tarkista toi olkapäiden ylitreeni juttu, ne kun jumittelee, niin penkkikin kärsii.
Kahvia en ole juonut dieetin/voimakauden aikana ollenkaan. kreatiiniä siis lisää tilaukseen kun sitä on sen verran jäljellä että saan hädin tuskin vedettyä loppuun ylläpidollakaan :o
 
Yli kuusiviikkoa maksimivoimatreeniä (90%1RM)vetää kyllä hermoston jumiin.

onko sulla antaa vinkkejä sitten miten jatkossa tuota voimatreeniä kannattaisi tehdä ja miten ton hermoston voi saada palautumaan kunnolla? tähän asti toi voimapenkkireeni mennyt näin:
lämmittelyt n.25x20kg 8x50kg 8x60kg 2x80kg
sarjat: 105x3x3, 100x2x2 80x2x6
EDIT: tai oikeestaan nyt menny 90x2x3 80x2x6
 
Se vaan on niin turhauttavaa alkaa tekemään pienemmillä painoilla kun mihin jo ehtinyt tottua :(

Ymmärrän, mutta jos haluaa kehittyä niin on pakko mennä taaksepäin välillä. One step back, two steps forward. Tällä tavalla sitä treeniä jaksaa tehä 10vuotta 10 kuukauden sijaan. Ja ihan varmana nostat enemmän silloin.
 
olisiko ideaa jos pitäisin vaikka viikon verran salilta totaalilepoa, ja käyttäisin aikaani enemmän aerobiseen treeniin?(lukkopaini,hölkkä) tämä varmaan auttaisi tuohon jumittamiseen ettei rasittaisi ollenkaan. Onko muuten mahdollista kun on nyt keskittynyt enemmän tohon voimasaantiin että sarjakestävyys on sitten kärsinyt kun penkissä useimmat sarjojen toistomäärät ovat n.1-3 toistoa maksimissaan 6 muutenkin tuntuu että lihakset ovat voimakauden/dieetin aikana pehmentyneet eli siis esim.hauis kun sitä puristaa se ei tunnu enää kovalta patilta niinkuin massakauden aikaan vaan se on kuin treenaamaton lihas.

- - - Updated - - -

Ymmärrän, mutta jos haluaa kehittyä niin on pakko mennä taaksepäin välillä. One step back, two steps forward. Tällä tavalla sitä treeniä jaksaa tehä 10vuotta 10 kuukauden sijaan. Ja ihan varmana nostat enemmän silloin.

No jos tällä tavalla alkaisin tekemään niin alkaako se hermosto silti siitä palautumaan jos se siitä jumista on kiinni ?
 
Kokeile, ei siinä mitään voi menettää. Ja meet vaikka hierojalle. Ja tottakai se on mahdollista. Jos et tee pitempiä sarjoja niin ei niiden suorittaminenkaan ole niin hyvää. Tai ainakaan jos ne painot on hyvin lähellä toisiaan. Jos nostasit 200kg niin jollain 120 niitä sarjoja varmaan tekis aika iisisti, vaikkei sitä tekisi kuin voimapainotteista.

Näin pähkäilen. Voin toki olla helvetin väärässä.

No jos tällä tavalla alkaisin tekemään niin alkaako se hermosto silti siitä palautumaan jos se siitä jumista on kiinni ?

Ei sitä ainakaan niin helposti tuu vastaan seinä. Hermostollisuudesta sitten tiedä.
 
Kokeile, ei siinä mitään voi menettää. Ja meet vaikka hierojalle. Ja tottakai se on mahdollista. Jos et tee pitempiä sarjoja niin ei niiden suorittaminenkaan ole niin hyvää. Tai ainakaan jos ne painot on hyvin lähellä toisiaan. Jos nostasit 200kg niin jollain 120 niitä sarjoja varmaan tekis aika iisisti, vaikkei sitä tekisi kuin voimapainotteista.

Näin pähkäilen. Voin toki olla helvetin väärässä.



Ei sitä ainakaan niin helposti tuu vastaan seinä. Hermostollisuudesta sitten tiedä.
sitä mä aattelinki ku se 115 nous niin jollain about 80 kilolla se tekeminen oli niin pirun kevyttä, nyt taas tuntuu että se 80 tuntuu raskaammalta kun se 115 silloin ja vaikka sillä saisikin saman ennätyksen kuin ennen niin ne toistot on niin raskaita, toisin kuin ennen jollain 80 kun teki vaikka 10 toistoa ne ensimmäiset tuli lähes "räjähtävästi" sitä hermoston jumia tässä oon lähinnä miettinytkin :/
 
onko sulla antaa vinkkejä sitten miten jatkossa tuota voimatreeniä kannattaisi tehdä ja miten ton hermoston voi saada palautumaan kunnolla? tähän asti toi voimapenkkireeni mennyt näin:
lämmittelyt n.25x20kg 8x50kg 8x60kg 2x80kg
sarjat: 105x3x3, 100x2x2 80x2x6
EDIT: tai oikeestaan nyt menny 90x2x3 80x2x6


Kysele voimailupuolelta Jto:ta kerro ongelmasi ja miten olet treenannut, itse olen pelkkä boddaaja.

Itse vetäisin jonkun aikaa peruskuntopuolta, eli pelkkiä kaseja tyyliin 8x50, 8x65, 8x75, 8x85 ja kun menevat läpi, eli 8x85 menee puhtaasti niin lisäisin 2,5-5kg joka sarjaan ja uusiksi.

Itse vedin tuolla systeemillä pitkän tauon (3 vuotta) ja ison laihdutuksen(-33kg) jälkeen sarjapainoissa kehityksen 8x90kg -> 5x 160kg
 
Yli kuusiviikkoa maksimivoimatreeniä (90%1RM)vetää kyllä hermoston jumiin.

Meikäläisellä oli sellaista yleistä puutumista, myös henkisellä tasolla kovan treenin jälkeen. En tiedä olisiko se ollut ihan hermostollista, kun en treenaa yleensä montaa viikkoa putkeen kovaa. Ehkä se oli sitten vain yleistä mineraalien puutetta, koska kalsiumin, magnesiumin ja mineraalisuolan lisääminen muutti olon mielestäni ihan täysin.

EDIT: Samaten, koska olen käsittänyt että kalsiumia tarvitaan lihassupistukseen (ja magnesiumia toki lihasrentoutumiseen), olen lisännyt kalsiumia ennen treeniä ottamiini lisäravinteisiin. Tuntuu jonkin verran kyllä siltä että siitä on hyötyä.
 
Meikäläisellä oli sellaista yleistä puutumista, myös henkisellä tasolla kovan treenin jälkeen. En tiedä olisiko se ollut ihan hermostollista, kun en treenaa yleensä montaa viikkoa putkeen kovaa. Ehkä se oli sitten vain yleistä mineraalien puutetta, koska kalsiumin, magnesiumin ja mineraalisuolan lisääminen muutti olon mielestäni ihan täysin.

EDIT: Samaten, koska olen käsittänyt että kalsiumia tarvitaan lihassupistukseen (ja magnesiumia toki lihasrentoutumiseen), olen lisännyt kalsiumia ennen treeniä ottamiini lisäravinteisiin. Tuntuu jonkin verran kyllä siltä että siitä on hyötyä.

Varsinkin tällaisilla hikoiluttavilla ilmoilla mineraaleja häviää enemmänkin ja niitä kannattaa täydentää.
 
Alkuvuodesta tehny voimatreeniä sotilaspenkille, 2 toiston sarjoja ja samalla dieetannu rasvaa pois 83->76~ tällähetkellä. Tulos noussu 100->105, mutta välillä on kyllä päiviä ku 90 kiloaki tuntuu painavalta ja tyytyy tekemään kakosia 85llä tai vitosia 80lla. Nousen yleensä pelkillä kakosilla sinne 95 asti 50stä lämmitellessä. Alussa tangolla vemputtaa eri otteilla joka lihaksen lämpimäksi ja riuhtoo vähä kuminauhoilla kalvoja solmuu. Olin vasta mökkeilemässä sen 10päivää jolloin tuli vaan vähä tehtyä päivän mittaan mäkijuoksuja ja dippejä laiturin portaissa sekä soudeltua. Kotiuduttua salilla nousi se 105 kevyesti mutta olipa seuraavana päivänä rinta ja olkapäät jumisa, ja vielä 4 päivän päästä ku koitti uus penkkipäivä oli vielä pientä jumin tunnetta rinnassa niin ei saanu 95sta ylös. Eli kaikinpuoli aika pitkäjänteistä hommaa ja kuten Rauha sano niin välillä mennää taakkepäi mutta kyllä sitä aina jonkiverra edistyy ku alkaa miettimää.

nojoo mainittakoon vielä että reenailen jaolla penkkipäivä -> selkä&hauis -> painonnostopäivä
 
Mulla ainakin ropisee dietillä penkkitulos alaspäin oman painon ja nesteiden tippumisen myötä. Ihan turha ottaa mitään paineita tuloksista sillon.
Muissa liikkeissä (veto/kyykky) pysyy tulokset paremmin.
Palautuminenkin on dietillä hitaampaa joten voi hyvin olla et sulla on vielä jotkut paikat jumissa edellisestä kerrasta ja siks herkkyys siihen nostoon puuttuu ja painot tuntuu raskaalle. Varsinkin jos 2-jakosella tekee ni penkkipäivien välissä ei hirveen montaa päivää välttämättä ole.
Omalla kohalla turha kuvitellakkaan enempää ku 1 kova penkkireeni viikkoon.
 
Just samaa piti kirjoittaa, kuin Jusna. Noin se menee mullakin, onko se sitten että penkki tehdään tosiaan maksimi raudoilla ja siinä huomaa tuloksen muuttumisen parhaiten. Eli väittäisin että toi diettaaminen on syynä siihen miksi tulos on tullut alas päin.
Kokeile osku0 syödä pariviikkoa enenmän ja katso nouseeko tulokset takaisin. Ehkä tämä aika ei vielä riitä.
Noin se on mulla ainaskin mennyt. Joka kerta vaikka kuinka yrittäs panostaa penaan, niin aina sen tulokset tipahtaa. Jos paino tippuu useamman kilon, 5-10 kg alas painosta, ni voi olla varma et tuloksetkin on tullu alas. Voi toki olla etten osaa dietata oikein ja sulla on syy muualla, mutta tuota diettiä minä kyllä epäilisin.
 
Huomenna kuitenkin taas lääkärin vastaanotolle ja jos ei mitään järkevää irtoa, niin oon jo ajatellut yksityiselle menoa.
Minkä alan lekurilla kävit ja mitäs hän sanoi? Onko tilanne nyt muuttunut?

Mua mietityttää kans tällä hetkellä, että onko joku ylirasitustila tai joku puutostila menossa kun on pieniä oireita joille ei tunnu selitystä löytyvän. Tukka lähtee päästä ja janottaa kokoajan ja välillä tulee sellaisia totaalisia uupumuskohtauksia. Mikään diabetes se ei oo, hemoglobiinit oli hyvät sekä kalium ja kalsium arvot. Kilpirauhasen vajaatoimintaa epäiltiin, mutta toinen lääkäri "kumosi" tämän diagnoosin. Lihasmassaa on myös hävinnyt viime aikoina, joten oon alkanut miettimään että voisiko mulla olla joku rasitustila, vaikka treeni tuntuukin kivalta, sinne on mukava mennä ja itse treenaaminen sujuu. Palautuminen ei niinkään ja treenin jälkeen väsyttää loppupäivän. Laihtunut en oo, enkä lihonut, mut kehonkoostumus on muuttunut :( Sykkeet tuntus olevan aika matalat, vaikka yleensä mulla alkaa tulee tykytyksiä jos kärsin liiasta stressistä. Että siks tuntuu olevan nyt vähän erilainen kuvio.
 
Ylikunto

Nyt viimein sain aikaiseksi raapustaa oman tarinani tänne.Eli olen 17v poika ja kaikki alkoi noin vuosi sitten kun aloin ajaa maantiepyörällä ja tein lähes kaiken väärin. Eli ravintoa ei tullut riittävästi ajoin lähes päivittäin ja liikaa tasooni nähden. Tätä kesti noin kuukauden jota ennen olin jo ajanut normaalipyörällä tavallista kovempia lenkkejä. Eräänä päivänä lähdin normaalisti lenkille ja ei vaan jaksanut polkea hiljensin vauhtia, mutta ei vaan jaksanut eli tuli melkoinen stoppi.Silti jatkoin ajamista senkin jälkeen ja tuntui, että syke nousi todella paljon ja tuli paha olo jolloin pidin muutaman päivän tauon kunnes tunti normaalilta ja aloitin taas, mutta oireet palasivat aina, koska en oppinut mitään vaan jatkoin huonolla ravinnolla ja kovaa heti kun vain pystyi.tätä jatkui ja jatkui samalla olin todella stressaantunut koska olen aina ollut suorittaja ja parhaat kaverit ovat urheilullisia ja itsekin piti aina pyrkiä samaan. oireena oli aina myös juuri hapotus joka syntyi todella helposti etureisiin ja vähän myöhemmin se tuli pohkeisiin. veriarvot mittautin ja ne olivat normaalit. nyt tästä on noin vuosi ja myös takareidet ja pakarat ovat jumissa tämä alkoi aivan yhtäkkiä. jos kävelen ei hapotus tunnu mutta istuminen ei onnistu, koska etureisiä hapottaa paljon ja takareidet ja pakarat tavallaan puutuvat ja hapottuvat myös maakuulla tuntuu todella ilkeältä.Postini on todella sekava ja paljon varmasti jäi sanomatta,mutta voin yrittää tarkentaa asioita myöhemmin. kaiken tämän lisäksi olen ollut jo useamman vuoden stressaantunut ja masentunut.Onko tämä ylikuntoa? ja saankohan enää ikinä takaisin normaalielämää. En enää tavoittele mitään urheilun saralla haluaisin vain elää normaalisti ja liikkua vain liikunnan ilon vuoksi. Myös ystävät ja muut tekevät paineita, koska useimmat pitävät juttujani epätosina. Eli ongelmana on ollu, että olen aina yrittänyt liikkua uudelleen, mutta nyt jo kävelylenkki saa olon huonoksi ja hapot lisääntymään. olisin todella kiitollinen jos joku voisi jotenkin auttaa eteenpäin tässä asiassa. Lääkärit eivät ole löytäneet mitään poikkeavaa. Venytyksessä hapotus ei tunnu pahalta, mutta se palaa hyvin pian venytyksen loputtua.
 
Nyt viimein sain aikaiseksi raapustaa oman tarinani tänne.Eli olen 17v poika ja kaikki alkoi noin vuosi sitten kun aloin ajaa maantiepyörällä ja tein lähes kaiken väärin. Eli ravintoa ei tullut riittävästi ajoin lähes päivittäin ja liikaa tasooni nähden. Tätä kesti noin kuukauden jota ennen olin jo ajanut normaalipyörällä tavallista kovempia lenkkejä. Eräänä päivänä lähdin normaalisti lenkille ja ei vaan jaksanut polkea hiljensin vauhtia, mutta ei vaan jaksanut eli tuli melkoinen stoppi.Silti jatkoin ajamista senkin jälkeen ja tuntui, että syke nousi todella paljon ja tuli paha olo jolloin pidin muutaman päivän tauon kunnes tunti normaalilta ja aloitin taas, mutta oireet palasivat aina, koska en oppinut mitään vaan jatkoin huonolla ravinnolla ja kovaa heti kun vain pystyi.

Voin vain mutuilla, koska en osaa faktatietoa tuohon antaa. Minulla oli kuitenkin hieman samanlaista ihme hapotusta reisissä. Reiteni hapottivat jo siinä, kun kävelin portaat seuraavaan kerrokseen. Luulen, että ne liittyvät jotenkin tähän ylirasitusasiaan, mutta en osaa sanoa miten.

Minkäslainen tuo ravintopuoli sulla on sitten ollut? Oletko kuinka kauan levännyt nyt? Aiheuttaako kaikenlainen kävely tuota hapotusta, vai vain tehokkaampi kävely?

Jos se on ylirasitusta, niin se menee kyllä ohi, levon, ravitsemuksen ja ajan kanssa. Tuo stressi ja masentelu pahentaa tilannetta, mutta niistäkin asioista pitäisi puhua lääkärin kanssa.
 
Nyt viimein sain aikaiseksi raapustaa oman tarinani tänne.Eli olen 17v poika ja kaikki alkoi noin vuosi sitten kun aloin ajaa maantiepyörällä ja tein lähes kaiken väärin. Eli ravintoa ei tullut riittävästi ajoin lähes päivittäin ja liikaa tasooni nähden.

Morjes!

Ajatko pyörällä silkasta omasta kiinnostuksesta lajia / urheilua kohtaan vai onko kyse esim. mahdollisesta miellyttämisen halusta kavereita kohtaan, jotta pysyisit ns, " piireissä ja jutuissa". Jos oikeasti tykkäät lajista ja urheilusta niin ok, mutta jos se on suorittamista ja pakkopullaa niin voisiko esim. joku toinen täysin liikuntaan liittymätön laji olla sun juttu esim. musiikki tai valokuvaus. Iässäsi on yhteisöön kuuluminen on tärkeää, joka varmasti tuo hankaluutta " oman jutun tekemiseen", mutta tärkeää on tehdä pää pystyssä sitä mitä kohtaan tuntee mielenkiintoa. Voit saada uusia kavereita uuden harrastuksen kautta ja ehkä vanhatkin kaverit kiinnostuvat uusista harrastuksistasi. Myös voi olla, että jotkin nykyiset kaverisi ovat samassa tilanteessa, mutta heillä ei ole ollut rohkeutta harrastaa muuta kuin paljon arvostettua liikuntaa.

En halua kuulostaa sosiaalitantalta, mutta näin 32-v perheenisänä ja n. 10V ylikunnosta kärsineenä olen oppinut, että omia haluja, mieltymyksiä ja tuntemuksia kannattaa kuunnella ja kunnioittaa, eikä vain sivuuttaa niitä suorittamalla kuten itse tein. Itse voin näin jälkikäteen tunnistaa n. sinun ikäisenäsi yhden tapahtuman joka on varmasti aika lailla edesauttanut tätä koko kierrettä. Ko. tapahtumassa aiemmin niin huolettomasta, sosiaalisesta ja itsevarmasta pojasta tuli epävarmenpi, herkkä pohdiskelija, pitää näyttää "ulospäin hyvältä" suorittaja, joka pönkitti egoaan kovalla treenaamisella ja materiaalisella hyvinvoinnilla ainakin jossain määrin. En myöskään osannut tunnistaa tuntemuksiani mikä aiheutti niiden patoutumisen enkä myöskään usakaltanut kertoa niistä kenellekään peläten häpeän leimaa.

Nykyinen maailma on niin kova urapaineiden, sosiaalisten paineiden ja ulkonäköpaineiden sekamelska, että kaikki eivät onnistu siellä " jalat kuivina " seilaamaan. Eikä tarvitsekaan, mutta silloin pitää osata pyytää apua ulkopuolisilta. Elämä ei voi olla pelkkää juhlaa, eikä sitä voi suunnitella etukäteen vaan useimmiten hyvinkin tasaista ja välillä tulee näitä alamäkiä kuten sinun kohdallasi. Tärkeintä ottaa näistä opiksi. Todeta, että vituix meni ja ponnistaa uudestaan. Vaikka maailma on kova ja tämmöisten asioiden kertominen voi tuntua ikävältä itselle niin onneksi ymmärrystä löytyy varmasti etkä todellakaan saa mitään epäonnistujan leimaa tai sitten tuommoisia ajattelevien olisi syytä katsoa peiliin ettei kaikki ole heillä ihan kohdallaan. Murheen alhoon ei kannata jäädä tolkuttomiin makamaan vaan pikkuhiljaa siirtyä eteenpäin. Käden käänteessä se ei tapahdu, mutta kun usko on luja niin varmasti onnistut. Masennukseesi ja stressiin suosittelen asioiden läpikäymistä läheisten ( vanhempien ja kavereiden kanssa), sekä psykoterapiaan hakeutumista, Mindfullness-menetelmän opettelua ja mahdollisesti mielialalääkityksen aloittamista (ammatti ihmisen suosituksesta tietenkin)jos et ole sitä jo tehnyt.

Olet niin nuori, että pystyt tekemään asian eteen vaikka mitä, mutta kannattaa aloittaa se samantien niin hyvä tulee.

Itse olen sitä mieltä, että tämänkaltaisissa henkinen + fyysinen ylikunto tapauksissa 75 % on henkisen puolen osuus.

Itse olen löytänyt tämän ansioista kaksi uutta harrastusta, joissa ei tarvitse hikoilla pätkääkään, mutta ovat todella mielenkiintoisia.
 
Itse olen sitä mieltä, että tämänkaltaisissa henkinen + fyysinen ylikunto tapauksissa 75 % on henkisen puolen osuus.

Oon tästä ihan samaa mieltä ja juuri tuosta syystä ne oikein krooniset ylikunnot venyy vuosikausien mittaisiksi. Olen aikalailla varma siitä, että se fyysinen ylikunto hoidetaan hyvinkin lyhyessä ajassa, mutta kun homma menee korvien väliin, niin sitten aletaan mitata vuosissa elpymistä.

Juurikin tuohon korvien välin puoleen auttaa paljon tuo muiden harrastusten löytyminen. Eli toisin sanoen pitäisi löytää muuta sisältöä elämäänsä.
 
Back
Ylös Bottom