Ylikunto

Meta title: 🔥 YLIKUNTO – KUN KONE HYYTYY KESKEN KOVIMMAN AJON 🔥

Meta description: Ylikunto hiipii salakavalasti: treeni kulkee, kunnes ei kulje enää. Väsymys, hermoston ylikuorma ja motivaation romahtaminen iskevät yhtä aikaa...


Hienoa, että yhä useammat alkavat nousta tästä paskataudista. Kannattaa olla varovainen ettei nuo Ambassadorin linkissä olleet masennus ym. asiat aiheuta testovajausta, sillä silloinhan ymmärtääkseni hoidetaan oiretta ei syytä.

Harri Selänne sanoi, että niin kortisolin kuin testosteroninkin mittaamisen haastavuus on se, että "normaaleja" arvoja ei tiedetä kun ylikuntopotilaalta niitä mitataan. Parhaan tuloksen saamiseksi pitäisi olla selvillä terveenä arvot. Kuiténkin minut määräsi ymmärtääkseni kortisoli-tai ainakin sen suuntaisiin verikokeisiin, joissa yhden näytteen annoin aamulla ja yhden illalla. Tuloksia en vielä ole saanut, mutta raportoin kunhan tulokset tulee.

On tämä erikoinen tauti kun ortostaattinen on hyvä, spiroergon mukaan ei ole ylikuntoa, nukun hyvin, firstbeat loistava ja stressi pääosin poissa useamman kuukauden ajan niin vieläkin kroppa tuntuu jähmeältä joten lenkkeilyyn en ole vielä siirtynyt vaan kävelyllä mennään. Itse ainakin vähän varauksella suhtaudun Firstbeatiin. Selänne piti sitä humpuukina. Kun muistelen testijaksoa jälkikäteen niin muistan selvästi kuinka huonosti nukuin yhden yön ja heräilin useampaan kertaan niin silti tulokset olivat hyviä. Siis varmasti antaa suuntaa antavaa tietoa, mutta täyttä luottoa ei itsellä ainakaan ole.

Uutena hoitomuotona kokeilin osteopaattia tämänkin ketjun kokemusten perusteella niin aika metkaa oli. Osteopaatti ei mun mielestä tehnyt mitään, mutta nukahtaminen oli lähellä. Kertoi myös, että kropassani nesteet eivät vaihdu, joka altistaa infektioille. Myös hermosto jotenkin jumissa. Käyn nyt ainakin neljä kertaa vastaanotolla.

Selänne myös sanoi, että vaikka spiroergossa ei ylikuntoa todettaisikaan niin se ei välttämättä tarkoita ettei henkisen puolen tuoma ylikunto olisi päällä. Spiroergo mittaa vain verenkiertoelimistön toimintaa, joten on tämä kyllä todella erikoinen tauti.
 
Itse ainakin vähän varauksella suhtaudun Firstbeatiin. Selänne piti sitä humpuukina. Kun muistelen testijaksoa jälkikäteen niin muistan selvästi kuinka huonosti nukuin yhden yön ja heräilin useampaan kertaan niin silti tulokset olivat hyviä. Siis varmasti antaa suuntaa antavaa tietoa, mutta täyttä luottoa ei itsellä ainakaan ole.

Selänne myös sanoi, että vaikka spiroergossa ei ylikuntoa todettaisikaan niin se ei välttämättä tarkoita ettei henkisen puolen tuoma ylikunto olisi päällä. Spiroergo mittaa vain verenkiertoelimistön toimintaa, joten on tämä kyllä todella erikoinen tauti.

En itsekään osaa kyllä sanoa tuosta Firstbeatin luotettavuudesta varmuudella mitään. Eihän siitä loppujen lopuksi tiedä ollenkaan, miten se mittaa ja miten niitä mittaustuloksia voi hyödyntää ylikunnosta toipumisessa. Ehkä lähinnä siitä saa apua korvien väliin, jos testitulokset ovat positiivisia. Luulisi kuitenkin, että nuo sykevälivaihtelut yms. mitä tuo Firstbeat mittaa, kertovat jotain kropan toiminnasta.

Toisaalta pitäisihän siinäkin olla jokin arvo mihin verrata. Voisin kuvitella, että Firstbeat hyödyntää keskiarvotietoja siitä, mitä ne arvot pitäisivät olla, mutta jokaisen yksilön arvot voivat vaihdella, joten Firstbeat analyysin tulos ei kyllä välttämättä ole täysin luotettava.

Hyvä, että tuon Selänteen kanssa sulla oli puhetta asiasta, niin heräsi itsellekin hieman kriittisempi näkemys sitä Firstbeatia kohtaan. En ole ajatellutkaan asiaa oikeastaan sen enempää, vain vaan luottanut sen toimivuuteen. Mutta sama kuin labra-arvoissa ja ortostaattisessa mittauksessa: pitäisi tietää, mitkä ne normaalit arvot ovat, jotta voisi tehdä jotain tulkintaa.

Eli edelleen toipuminen jatkuu edullisinta reittiä: kävely, lepo ja ravinto.
 
En sitten tiedä voisiko tuo itsellä oleva mielialalääkitys jotenkin " huijata" mittaria. Testaaja otti kyllä ylös käyttämäni lääkkeen nimen ja kun kysyin miten vaikuttaa tuloksiin niin sanoi ettei varmuudella tiedä. Kuitenkin sanoi, että vaikka tuloksiin positiivisesti vaikuttaisikin niin se on hyvä asia, mikä on kyllä totta. Mietin vaan, että voiko se jotenkin vaikuttaa niin, että mittaristo tulkitsee testin esim. positiivisesti sujuneeksi vaikka totuus ei niin hyvä olisikaan. En tiedä. Nyt kyllä menee ehkä vähän liian syvälliseksi.

Kuitenkin tuo kävely on ihan loistohomma, varsinkin nyt kevään / kesän kynnyksellä kun luonto heännyt kukkaan ja pystyy nauttimaan pikkujutuista kävelylenkeillä. Jännää kun ennen ei arvostanut kävelyä liikuntana ollenkaan kun piti painaa kahtasataa laput silmillä ja maksimisykkeellä joka asiassa. Kyllä kunnon pysäytys tekee hyvää vaikka vaikeimman kautta!!!!
 
Ihan tälleen kysymyksenä, että minkä sortin oireita teillä on ollu henkisen puolen suhteen tässä ylikunnossa, ja sitten onko teillä ollut normaalia huimausta tällöin? :hyper:

Huimaus on minulla ollut yksi hyvin tyypillinen oire. Tosin se saattaa liittyä myös alhaiseen verenpaineeseen, josta kärsin myös. Joka tapauksessa itselläni alkaa helpottaa tämä olotila. Olen pystynyt jo vetämään kunnon treeneja ja tuntemaan treenaamisen jälkeen euforiaa ahdistuksen sijaan. Uskoisin, että venyttely on auttanut minua palautumaan tavallista lepoa nopeammin. Aionkin jatkossa venytella vähintään sen 4 kertaa viikkoon kunnolla kaikki lihakset läpi.
 
Moksu: Mulla kuntotestin perusteella aerobinen kynnys on 75% ja anaerobinen kynnys 89% maksimista. Oon nyt harjoitellut lähinnä aerobisen kynnyksen alla ja hyvältä alkaa tuntua. Kerran viikossa oon tehnyt treenin anaerobisen kynnyksen alla ja hyvältä on tuntunut. Tosin treenit on olleet tosi lyhyitä näin alkuun. Testo-hoitoa takana vasta kaks viikkoa; on vielä aikaista sanoa sen vaikutuksista. Musta tuntuu et ylirasitustila olis nyt voiton puolella, pystyn jo olemaan rauhallinen eikä valtava ahdistus enää täyty mun päiviä. Oon myös syönyt paljon glutamiinia lisäravinteena, jotenkin tuntuu et olis auttanut. Voin tietty vaan kuvitella, koittakaa ihmeessä!

Olen samaa mieltä tyroksiinin kanssa venyttelystä, kun sitä vaan jaksaa jauhaa tarpeeks niin kyllä se auttaa. Itse olen nyt venytellyt pari kuukautta todella paljon ja kyllä tekee hyvää! Olen tehnyt todella paljon jännitys-rentoutus venyttelyä, hienolta nimeltään Proprioseptiivinen neromuskulaarinen fasilitaatio. Toimii!

AHD: Jos sun elimistö toimii kuten pitää(?) niin eikös se oo merkki siitä et oot terve ja ready to go! Tottakai sä tunnet ittes paremmin kuin kukaan muu, eikä tarkoitus oo väittää muuta. Mut jos kaikki testit antaa hyvän tuloksen niin mitä muuta voi enää tehdä? Se on totta et spriroergosta on vaikea sanoa mitään, jos ei oo vertailupohjaa. Mullakin siinä huomattiin et laktaatti ei lähtenyt kunnolla laskuun ollenkaan. Se vois viitata ylikuntoon mut itse ajattelin et se on enemmänkin sitä et en ollut 5 kuukauteen tehnyt mitään raskasta, joten äärirasitus tais olla aika shokki kropalle. Oon myös huomannut et kyllä munkin kroppa on todella nihkee esim. juoksun suhteen jos ollut pitkä tauko. Tuntuu ettei ois ikinä juossut askeltakaan. Tsemppia vaan, alotat kevyen hölkän ja kävelet aina vähän väliä. Pikkuhiljaa lisäät hölkkää treenin aikana ja kertoja viikossa. Varmasti menee monta kuukautta ennen kun pääset alkuun. Mäkin stressailin yhdessa vaiheessa ihan älyttömästi mun sykkeistä, sit huomasin kun mun veli polki kuntopyörää ja sykkeet oli suht samat kun mulla; aattelin et hitto nyt loppuu tää turha stressaaminen, sykkeet olkoot mitä on. Päätin vaan etten tee vielä kovia treenejä vaan pelkkää kevyttä pk-harjottelua, joka on kyllä todella aliarvostettua, ainakin pakkiksen käyttäjien ja cross fit-harrastajien keskuudessa.

Mut eikös toi firstbeat nyt kuitenkin ihan pätevä työkalu oo hermoston toimintaa mittaamaan. Onko sulla ollut yliaktiivisuutta enemmän sympaattisen vai parasympaattisen hermostoon kanssa? Jos hermosto toimii oikein niin eikös silloin ylikunto oo voitettu?
 
Jalat painaa.

Onko teillä ollut tämmöstä tunnetta, että jalat painaa perkeleesti ja sisällä tuntuu semmosta särinää yms muuta. :D ? Pelokkaana kyselen?
 
AHD: Jos sun elimistö toimii kuten pitää(?) niin eikös se oo merkki siitä et oot terve ja ready to go!

AHD: Jos sun elimistö toimii kuten pitää(?) niin eikös se oo merkki siitä et oot terve ja ready to go!

Näinpä!! Saattaa olla, että tässä on liiankin varovainen itsensä kanssa. Muuten en varmaan olisikaan, mutta nämä pikkuinfektiot (kurkkukipu, korvakivut ja lievä vetämättömyys) infektion päällä ollessa mietityttävät. Kyllä tässä pitää lähteä kevyelle hölkälle ihan kohtapuoliin.

Itse asiassa tuli yksi hyvä uutinen lisää, jossa samoista asioista kyse kuin Moksun linkissä. Eli multa mitattiin lisämunuaisen kuorikerokksen hormonitoimintaa = kortisolit. Testi tehtiin siis kahdella verikokeella yksi aamulla ja yksi illalla. Aamuarvoni oli 25 tai 2,5 (todennäköisesti 25) ja ilta-arvo 100. Nämä arvot olivat normaaleja. Jos näissä olisi ollut puutteita / liikaa olisi kyseessä saattanut olla Addisonin ja jonkun toisen henkilön nimeä kantava tauti.

Terppana! Muistelisin, että itsellä joitain tuon kaltaisia oireita oli pahimman ylikunnon ollessa päällä.
 
En sitten tiedä voisiko tuo itsellä oleva mielialalääkitys jotenkin " huijata" mittaria. Testaaja otti kyllä ylös käyttämäni lääkkeen nimen ja kun kysyin miten vaikuttaa tuloksiin niin sanoi ettei varmuudella tiedä. Kuitenkin sanoi, että vaikka tuloksiin positiivisesti vaikuttaisikin niin se on hyvä asia, mikä on kyllä totta. Mietin vaan, että voiko se jotenkin vaikuttaa niin, että mittaristo tulkitsee testin esim. positiivisesti sujuneeksi vaikka totuus ei niin hyvä olisikaan. En tiedä. Nyt kyllä menee ehkä vähän liian syvälliseksi.

Kuitenkin tuo kävely on ihan loistohomma, varsinkin nyt kevään / kesän kynnyksellä kun luonto heännyt kukkaan ja pystyy nauttimaan pikkujutuista kävelylenkeillä. Jännää kun ennen ei arvostanut kävelyä liikuntana ollenkaan kun piti painaa kahtasataa laput silmillä ja maksimisykkeellä joka asiassa. Kyllä kunnon pysäytys tekee hyvää vaikka vaikeimman kautta!!!!

jooo se on mietityttänyt itseekin tuo mielialalääke homma että kun täällä on ollu jengillä kokemuksia että se saattaa vaikuttaa sykearvoihin niitä "parantavasti". En tiedä mutta mulla alotettiin efexor tossa 2kk sitten ja en huomannu henkisellä puolella mitään apua. kuitenki ortostaattisessa ja yleensäkin rasituksessa sykkeet käyttäytyy nyt paremmin. voi olla tietenkin (ja toivonkin) ihan normaalia eteenpäin menemistä mutta jotenki vähän takaraivossa kuitenkin mietityttää ton lääkkeen mahdollinen vaikutus. todennäkösesti lopetan kohta koko lääkkeen. silloin aikanaan kun oireet oli alkanu muutama kuukasi ennen ja mun oireita tutkittiin ja "todettiin" ne sit psyykkiseksi ja alotettiin lääkitys. rasituskokeessa verenpaine reaktio ja kaikki muukin kardiologin mielestä oli normaali mut nykysin verenpaineet laahaa rasituksessa ja lukuisia muita oireita näkyy. jotenkin mietityttää että liekkö ne ssri-lääkkeet vaikuttaa sitten tuon hermoston toimintaan.

firstbeatistä itsellä kans vähä samoja kokemuksia. ei oikeen saa mitään järkevää irti.,, en luota ihan 100% siiihenkään. mut tuo ortostaattinen on mummielest ihan hyvä työkalu edelleen hermoston reaktiosta. mut sekään ei tietenkään kaikkea kerro. tuo jännitystila ja kireät lihakset vaivaa itseäkin et ihan mielenkiintosia lisä apua jengi saanut siitä laiteltua.

sanokaapa kuinka sitä oppis syömään? kokonaisuudessa ylikuntoon joutumisessa ja siitä topiumisesta mun kohalla varmaan olennaisena osana liian vähästä syömisestä. tiedän että näillä palstoilla varmaan miesten kohalla aika harvoin puhutaan tällasesta ongelmasta mutta aikanaan reenatessani punttia enempiki kehityin ja kasvoin tosi huonosti syystä että syön niinku naiset. en tiiä geeneistä se varmaan osaksi johtuu tai mistä lie ruokailutottumuksista mutta kuulen kuittia siitä kokoajan että ei se ihme oo ettei kaveri kasva ko tota ruokailua seuraa. nykysin tietysti osaltaan tuosta kehon stresssitilastakin johtua ettei ruoka maita mutta jo ennen sitäkin ongelma on aina ollu kyllä tiedostettu. esimerkkinä painoni ei oo juurikaan noussut (lukuun ottamatta paria stressiläskikiloa vyötäröllä) vaikka urheilu on kyllä ihan minimissä.

ite pari kertaa varovaisilla sykkeillä kokeilin pyöräillä mut kipeekshä sitä taas tuli. muuten aika kävelypainotteista. ahd.n neuvomaa mindfullnesia oon yrittäny harrastaa muutaman kerrra viikossa mut ehkä vielä jotai lihaksistoa ja mieltä relaksoivaa hierontaa pitäis ehkä kokeilla
 
serotoniinia

Itselleni määrättiin serotoniinia mielialaani yms muuhun ja lääkärissä kävin ja ottivat kaikki selän hermostonmagneettikuvat yms muut hermojutut mutta lääkärit pistivät oireet liian stressin ja ylikunnon puutteeseen ja ehkä hieman luulosairauttakin mukaan, niin nyt vaan lepoa, terapiaa, ja serotoniinia jos olo rupeisi paranemaan nytkin tuntuu juuri mainitsemaa sirinää jollain tapaa lihaksissa ja lihakset menevät pienestäkin liikkeestä pumppiin ja hartiat todella väsyneet, luultavasti pitkä tauko tulossa nyt, mutta on tullut huomattua että stressi pahentaa oloa erittäin paljon. Pelottanut jo kaikki ms-taudit sun muut kun tuntuu että keho ei millään parane. Mutta askel on pieni ja matka pitkä, pikkuhiljaa hyvä tulee. (:
 
Kertoisitko kokemuksesi muillekin?

Hei, te ylikunnon kokeneet! Olen toimittaja ja etsin lehtiartikkeliin (mieluiten naispuolista) haastateltavaa, joka voisi kertoa oman kokemuksensa tästä tärkeästä aiheesta. Halutessasi voit esiintyä nimettömänä. Lisäksi haastattelen asiantuntijaa, joka selvittää, mistä ylikunnossa on kyse jne. Asialliset yhteydenotot toimittajatt@gmail.com, niin kerron tarkemmat yksityiskohdat. Suuri kiitos avustanne!
 
jooo se on mietityttänyt itseekin tuo mielialalääke homma että kun täällä on ollu jengillä kokemuksia että se saattaa vaikuttaa sykearvoihin niitä "parantavasti".

Joo jännä juttu. Keskushermostoonhan ne eivät vaikuta kuten kolmio-mielialalääkkeet vaan tähän serotoniinin takaisin imeytymiseen aivoissa. Selänne ei kyllä asiaa kommentoinut millään lailla kun kerroin mitä lääkettä syön. Luulisi, että jotain olisi sanonut kun ortostaattista piti kuitenkin tärkeänä. Selänne sanoi juoksua aloiteltaessa, että max. 20 min alle 135 sykkeellä on hyvä lähtökohta. Itse aion tehdä tuon kerran viikkoon ja loput kävelyä jos lähtee kulkemaan. Sanoi myös, että tunnin sali max. 5 liikettä järkevillä painoilla olisi myös ok aloitella. Jotenkin ehkä hurjalta tuntuu, mutta kipeeksi tuleminen sen taas kertoo jos meni yli. Ilmeisesti kovempaa treeniä mietittäessä sanoi, että hyvä testi on 4 x 100m juoksu kohtuu kovaa parin min. tauoilla vetojen välissä. Jos sykkeet laskee 15 min. päästä samalle tasolle kuin ennen harjoituksen aloitusta pitäisi kropan olla ok.

tuo jännitystila ja kireät lihakset vaivaa itseäkin et ihan mielenkiintosia lisä apua jengi saanut siitä laiteltua.

Itsellä kanssa aika hyvää jumia niska / hartia seudulla, joka jotenkin ei tunnu ihan normaalilta lihasjumilta. Kroppani tuntuu olevan jotenkin pysähtyneessä tilassa kuten osteopaattikin totesi. Pitää vielä lisätä venyttelyä ja osteopaatilla sekä hierojalla käymistä.

sanokaapa kuinka sitä oppis syömään?

Itse kanssa tarkastellut noita ravintosuosituksia ja aika lailla niiden mukaan olen syönytkin, eli n. 6 palaa leipää (ruis), riisiä, pastaa, perunaa kohtuullinen määrä lämpimän ruoan kanssa. Sitten tietenkin kohtuuden mukaan lihaa, kalaa tai kanaa. Itse luulin, että hedelmiä voi vetää rajattomasti mutta hedelmäsokerin takia niitä nyt ei kannat ihan sikana vetää jos jollain lailla haluaa linjojaan tarkastella. Marjoja ja vihanneksiä voi sitten mättää mielensä mukaan. Itellä tulee paljon syötyä luonnonjogurttia myslillä. Herkut ja alkoholin olen pyrkinyt pitämään aika minimissä. Tosin itse olen ihan noviisi näiden kanssa (olisi ehkä sm-uran aikana kannattanut myös tähän valmennuksen ohella paneutua, ei kerinnyt...:)

ahd.n neuvomaa mindfullnesia oon yrittäny harrastaa muutaman kerrra viikossa.

Itse olen ottanut tämän Mindfullneksen osaksi päivittäistä elämääni aina hankalien tilanteiden työkiireiden, ylikunnon pohtimisen, paniikkikohtausten ja ahdistuneisuuden esiintyessä. Tosin itsellä nämä korvienväliongelmat tämänkin sivuston porukan oireista varmasti pahimmasta päästä. Mutta kyllä on auttanut ja sanoisin, että huonommassa kunnossa olisin jos ko. taidon opettelua en olisi aloittanut.
 
Moksu: Mulla kuntotestin perusteella aerobinen kynnys on 75% ja anaerobinen kynnys 89% maksimista. Oon nyt harjoitellut lähinnä aerobisen kynnyksen alla ja hyvältä alkaa tuntua. Kerran viikossa oon tehnyt treenin anaerobisen kynnyksen alla ja hyvältä on tuntunut. Tosin treenit on olleet tosi lyhyitä näin alkuun. Testo-hoitoa takana vasta kaks viikkoa; on vielä aikaista sanoa sen vaikutuksista. Musta tuntuu et ylirasitustila olis nyt voiton puolella, pystyn jo olemaan rauhallinen eikä valtava ahdistus enää täyty mun päiviä.


Juuri kun pääsin sanomaan et tuntuu et ollaan voiton puolella niin tuli takapakkia; iski tukkoinen olo, joka on jatkunut nyt viikon. Varmaan joku pöpö taas mut ei kuitenkaan kunnon oireita. Ihan samanlainen olo kun silloin ylikunnon alkuvaiheessa. No nytpähän tiedän mitä tää on niin ei tartte ihmetellä ja juosta lääkärissä. Ortostaattiset sykkeet on taas hypänneet: Leposyke on noussu normaaliin verrattuna. Tuntuu et ainoastaan yöllä se laskee hyvin ja saa levättyä. Ortostaattista sykereaktioo mitattaessa lepo syke on ollu siellä 50-60 tienoilla, kun nousen seisomaan syke nousee 100-110 ja laskee siitä 85-90 johon see jää. Eli ihan liian suuri erotus. Oon huomannut et ainakaan mun sykkeet kävellessä ei kyl laske alle 80 millään, ainoa on et jos seisoo pitkään paikallaan niin sitten päästään 75 tienoille.

Toi moksun laittma linkki oli hyvää perustietoa siitä miten helposti se elimistö palaa loppuun kun sitä kohtelee väärin. Itsekin miettiny tota lisämunuaisen uupumusta; en tilannut vielä sitä sylkitestiä mut ajattelin senkin täs lähiviikkoina tehdä. Elän tällä hetkellä todella stressaavaa aikaa: sen lisäksi et oon tapellut ylikunnon kanssa niin erosin avopuolisosta, oon joutunu olemaan työttömänä ylikunnon takia ja nyt oon alottamassa uudessa työssä(luojan kiitos sekä fyysisesti et henkisesti kevyttä). Uusi työpaikka on Ruotsin keski-osassa keskellä ei mitään. Meen sinne oikeastaan toipumaan. Mun hyvä kaveri on mun esimies, joten varmasti tää auttaa mua toipumaan. Voin hänelle sanoa suoraan mikä on tilanne.

Varmasti kaikilla vaikeassa ylirasitustilassa olevilla on toi lisämunuiaisen uupumus, ainakin mulla on ollut. Vieläkin stressisieto on ihan nollassa. Joten vielä kerran sanon sen mitä oon sanonut jo monta kertaa; välttäkää kahvia ja alkoholia, ne rasittaa tosi paljon lisämunuaisia ja hermostoo. Ainakin mulle tulee tosi paska olo kun vedän paljon kahvia ja ees yhen oluen. Olen myös huomannut etten tosiaan kestä mitään stressiä ,on se sit hyvää tai huonoa.

Eli nyt palaan taas lepoon, kunnes tukkoisuus lähtee. Sitten jatketaan taas kevyttä peruskuntoo ilman raskaista treenejä kunnes ortostaattinen syke laskee. Huomasin et kyllä elimistö paranee nopeasti jos vaan malttaa, eli malttia!

Pakko kommentoida tohon ahd:n postaukseen: Siis mistä se Harri Selänne repäs tollaset sykerajat.Mun mielestä vähän outoo lähtee heitteleen jotain satunnaisia arvoja, tyyliin: "saat tehdä lenkkejä vaan alle 120 sykkeellä" Täytyyhän sen perustua johonkin, esim. mulle on tehty spriroergo, josta sain henk .koht. rajat harjoitteluun, ts. tiedän jos hölkkään alle 145 sykkeellä niin maitohappoa ei synny ja harjoitus pysyy kevyenä. Tottakai sykettä voi pitää ton allakin ja silti peruskunto kasvaa. Tietty kävelyä on aluks paras keino kuten täällä on todettu. Mutta jotta pääkoppa pysyy kasassa niin ehkä on hyvä alottaa kevyt hölkkä pari kertaa viikkoon. Mutta täytyy kuitenkin huomioida muun elämän rasittavuus. Kun mulla todettiin ylikunto, olin lopettanut raskaat työt, joita tein ennen kun aloin sairastelemaan. Eli jos sulla AHD on vähänkin rasittavaa työtä niin sitten tietty lenkki kerran viikkoon saattaa aluks riittää. Kaks vois olla jo liikaa. Mutta jos oot opiskelija ja saat nukkua niin kauan kuin haluat niin sitten ehkä kestät enemmänkin jo rasitusta kun muu elämä on löysää.

Noihin lääkeasioihin en kyllä osaa kommentoida, itsellä käytössä mirtazapin pienillä annoksella nukahtamislääkkeenä mut tosiaan mulla rytmit ihan sekasin ja saan tällä hetkellä nukkua vaikka koko päivän, joten illalla nukahtaminen tuottaa ongelmia. Oon kokenu et kyllä toi lääke on parantanu mun unenlaatua tosi paljon ja edesauttanu mun paranemista tosi paljon. En usko et noi serotoniinin takaisinoton estäjät mitenkään vääristelee sykkeitä. Eihän ne vaikuta muuhun kun serotoniinipitoisuuksiiin.

Perskeles mitä enemmän lukee sitä vähemmän tietää. Nyt täytyy ottaa nokoset!

Mites moksulla on noi sykkeet palautuneet parantuessa? Voisitko vähän kertoo et kuinka asteittain paranit vai miten se kävi? Etkö nyt jo oo parantunut ja ylikunto on vain muisto?
 
Pakko kommentoida tohon ahd:n postaukseen: Siis mistä se Harri Selänne repäs tollaset sykerajat.Mun mielestä vähän outoo lähtee heitteleen jotain satunnaisia arvoja, tyyliin: "saat tehdä lenkkejä vaan alle 120 sykkeellä" Täytyyhän sen perustua johonkin

Tuo 120:n sykeraja on mielestäni hyvä yleinen ohjenuora, jotta se harjoitus pysyy varmasti riittävän kevyenä. Kuitenkin tuollainen kuntopyörätesti sykkeiden määrittämiseksi voi olla ylikunnosta kärsivälle haitallista senkin takia, että se harjoitus on niin rankka, jolloin se voi vaikuttaa negatiivisesti itse palautumiseen. Toisekseen en luottaisi siihen, että ylikunnossa sykkeet pelaavat niin kuin niiden pitäisi, joten testin tulos voi olla väärä ja saadut tulokset ovat sitten harhaanjohtavia ja voivat täten pahentaa ylikunnosta toipumista.

Edelleen pointseja sille kävelylle, koska se on kevyttä liikuntaa.

Mites moksulla on noi sykkeet palautuneet parantuessa? Voisitko vähän kertoo et kuinka asteittain paranit vai miten se kävi? Etkö nyt jo oo parantunut ja ylikunto on vain muisto?

En muista oikein yhtään, millaisia lukemia sykkeet ovat näyttäneet. En ole mitannut leposykettä tai ortostaattista sykettä varmaan viimeiseen 6-12kk:een. Muistan kyllä, että se syke oli tosi pitkään jotain 55-85 ja joskus paljon myöhemmin mitattaessa syke oli jotain 50/55-65/70. Lopetin sykkeen mittaamisen ihan siitä syystä, että se aiheutti mielestäni enemmän stressiä kuin hyötyä ja nyt se on jäänyt täysin pois. Sykemittaristakin on patterit loppu. En osaa siis sanoa, paraniko sykkeet jotenkin asteittain, koska en mitannut niitä enää säännöllisesti.

Ylikunto vaikuttaisi olevan pelkkä muisto. Palautuminen ei ole lähellekään sama, mitä nuorempana, mikä johtuu varmastikin paljolti iästä. Treeni kulkee hyvin ja sitten kun alkaa takkuamaan, niin ainakin jossain vaiheessa tajuan pitää taukoa. Kunto on huono, mutta voimanpaskaa on jonkun verran. Siihen syypää taitaa olla lähinnä se, että punttia tulee nostettua, mutta lenkkeilyt on niin ja näin. Juostua tulee, mutta juoksen täysin fiiliksen mukaan, enkä yritä väkisin ollenkaan.

Mutta ei mulla ole mielestäni minkäänlaisia ylikunnon oireita, kilpparin oireita, lisämunuaisen tai stressin oireita ollut enää aikoihin. Matala ruumiinlämpökin on korjaantunut sillä, että olen vain tuupannut enemmän ruokaa (hiilareita) naamaan. Enkä ole potenut sitä ahdistusta siitä, että paraneeko kroppa vai ei, ja pystyykö koskaan enää harrastamaan liikuntaa.

Edes illalla tehty salitreeni ei ole vienyt enää yöunia vaan nukun ihan ok.

Luulen niin, että itselläni on auttanut paljon se, että kaksi pientä lasta vaativat kaiken ajan ja keskittymisen, joten ei kerkeä enää omia ongelmia murehtimaan ja sitä kautta ne ongelmatkin alkavat ratketa, kun niitä ei tietoisesti ylläpidä :) Kuitenkin kun olen aivan varma siitä, että korvien välin luulot aiheuttivat kaikista pahinta vahinkoa.


sanokaapa kuinka sitä oppis syömään?

Itse kanssa tarkastellut noita ravintosuosituksia ja aika lailla niiden mukaan olen syönytkin, eli n. 6 palaa leipää (ruis), riisiä, pastaa, perunaa kohtuullinen määrä lämpimän ruoan kanssa. Sitten tietenkin kohtuuden mukaan lihaa, kalaa tai kanaa. Itse luulin, että hedelmiä voi vetää rajattomasti mutta hedelmäsokerin takia niitä nyt ei kannat ihan sikana vetää jos jollain lailla haluaa linjojaan tarkastella. Marjoja ja vihanneksiä voi sitten mättää mielensä mukaan. Itellä tulee paljon syötyä luonnonjogurttia myslillä. Herkut ja alkoholin olen pyrkinyt pitämään aika minimissä. Tosin itse olen ihan noviisi näiden kanssa (olisi ehkä sm-uran aikana kannattanut myös tähän valmennuksen ohella paneutua, ei kerinnyt...:)

Säännöllisin väliajoin esim 3h välein ruokaa, niin ainakin sitä saa upotettua enemmän. Minä en lähtisi siitä, että ruokavalion täytyy olla aivan uskomattoman monipuolinen ja terveellinen vaan panostaisin enemmän kaloreiden määrään. En tarkoita äärilaitoja: eli joko eletään kuin nihilisti tai sitten syödään pelkkää roskaruokaa ja karkkeja.

Tee ruokia ja välipaloja, joista itse pidät, niin kyllä niitä mielellään sitten syökin. Hedelmäsokerista en olisi ollenkaan huolissani. En tiedä, enkä ole kuullut vielä yhdestäkään ihmisestä, josta olisi tullut lihava hedelmiä syömällä. Hedelmissä fruktoosia on onnettoman vähän verrattuna esim limppareihin.

Ruoka-asioissa ei mielestäni kannata tehdä liian tiukkoja rajoja, koska nekin ovat lähinnä sitten stressia luovia asioita.

Kuitenkin kun väittäisin, että jokainen meistä, joka on urheillut kunnolla, on ollut oikeastaan täysin tietämätön urheiluvalmennuksesta ja ravitsemuksesta, mutta silti se oli sitä parasta aikaa urheiluelämässä. Silloin ei stressannut turhista.
 
Pakko kommentoida tohon ahd:n postaukseen: Siis mistä se Harri Selänne repäs tollaset sykerajat.Mun mielestä vähän outoo lähtee heitteleen jotain satunnaisia arvoja, tyyliin: "saat tehdä lenkkejä vaan alle 120 sykkeellä"

Joo eiköhän toi 135 tyyliin ollut ettei vahingossakaan mene homma yli, eli varmuuden maksimointi.

Kävin taas tällä viikolla osteopaatilla ja nukahtaminen ei ollut kaukana taaskaan. Osteopaatti totesi, että mun hermosto on " laiska" jota yrittää saada aktivoitumaan. Useampi kerta pitää vielä käydä.
 
Ylikunto?!?

Njoniin..ihan ekaks,meikäläinen on uus täällä.. joten katotaan mitä tästä kirjottelusta tulee :D

Mutta juu, kävin repäsemässä sunnuntaina sykeohjatun spinningin ja siitä asti ollukin sitten leposyke 85-90,tänään rupes oikee todenteolla pistää rintaan ja leposyke huitelikin sitten 100, päänsärkyä ja etomista etc.. menin käymään lekurissa,otti sydänfilmit ja verenpaineet ja kaikki oli ok (alapaine oli kyllä koholla?). Hoitaja siis vaan tutki ja konsultoi sitten lekuria ja päätös oli että 2vkoa treenitaukoa ja ylikunto todennäkösesti..

Ite oon vaan sen verran urheiluhullu,että varmasti tekee tiukkaa olla toi aika tekemättä mtn.. normisti käyn sen 2-3krt/vko salilla plus sit pari kertaa spinningii tms aerobista sekä lenkkeilyä.. Nyt kuitenkin varmaan pakko pelata varman päälle ja ainakin yrittää ottaa niin iisisti kun voi..

Kerpele että ärsyttää moinen, tullu vissiin taas innostuttuu liikaa treenistä ja varsinkin siitä spinningistä,kun kroppa rupee pistää hanttiin :wall: Just kävin kehoanalyysissäkin ja olin tyytyväinen tuloksiin, vaikkakin tekemistä vielä on :D Mutta tässä on nyt ehkä hyvä rako saada sitä rasvaprossaa nousemaan kun rupes olee jo turhan alhainen.

Kauanko muilla on mennyt että on päässyt takaisin treenaamaan kunnolla? Ja voinkohan mä nyt kuitenkin käydä iisei kävelylenkkejä tms? (en tietenkään nyt heti)
 
palautuminen

Hei Moksu ja sun muut, miten teillä sitten parani ylikunto, että miten ajan kanssa teillä rupesi häviämään oireet ja sun muut? Tiedän, että pahinta on stressi ja kaikenlainen miettiminen, että paraneeko vai ei, mutta omalla kohallani en osaa tehä muutaku stressata et paraneeko vai ei. Itse olin 2 kuukautta täyslevossa ja nyt kokeilin urheilla keho toimi niinkuin ennenkin, mutta heti urheilun jälkeen paikat meni tosi kipeäksi, ja tuntuu, että palautuminen olisi vituillaan. Tein vain pienen treenin ja tuntuu, että keho olisi käyny läpi hulluimmankin salirääkin. Teiltä vanhoilta konkareilta olisi kiva saada jtn selvennystä kun kummiskin olette viisaampia? (:
 
Kauanko muilla on mennyt että on päässyt takaisin treenaamaan kunnolla? Ja voinkohan mä nyt kuitenkin käydä iisei kävelylenkkejä tms? (en tietenkään nyt heti)

Hankala sanoa, mikä tuon tekee, kun vaikuttajia on niin paljon, mutta jos lähdetään siitä, että oot nyt hetkellisessä "ylitreenaus"-tilassa, niin lepo on nopein toimenpide. Vaikuttaa siltä, että treenaat paljon ja jatkuvasti, sekä taidat suhtautua asiaan "hieman" pakkomielteisesti. Jos yhtään selailet näitä tämän threadin juttuja taaksepäin, niin saatat huomata, että me KAIKKI, jotka olemme joutuneet kroonisen ylikunnon riepottelemaksi, omaamme noita samoja piirteitä. Joten: olet riskiryhmässä ja pahasti.

Kuitenkin voisin kuvitella, että oot vielä siinä hetkellisessä ylitreenauksen vaiheessa, joka menee nopeasti ohi. Voit kävellä rauhallisesti, mutta KAIKKI muu rasittavampi liikunta pois. Syö riittävästi ja monipuolisesti. Vedä tällaista lepolinjaa ainakin se kaksi viikkoa aluksi. Jos homma lähtee sillä nousuun niin hyvä. Jatkossa sitten vain järkevämpää treeniä.

Pidemmän tähtäimen tavoitteina sanoisin, että koita päästä eroon ulkonäkökeskeisyydestä ja suorittajaluonteesta sekä pakkomielteisestä suhtautumisesta liikuntaan. Tutustu urheiluvalmennukseen ja hahmota itsellesi se, että miten se suorituskyky paranee, sen sijaan, että juokset endorfiinihumalassa tehden kaikkea. Kovaa pystyy treenaamaan, mutta siihen pitää olla kunnon pohjat ja tietää, mitä tekee.

Hei Moksu ja sun muut, miten teillä sitten parani ylikunto, että miten ajan kanssa teillä rupesi häviämään oireet ja sun muut? Tiedän, että pahinta on stressi ja kaikenlainen miettiminen, että paraneeko vai ei, mutta omalla kohallani en osaa tehä muutaku stressata et paraneeko vai ei. Itse olin 2 kuukautta täyslevossa ja nyt kokeilin urheilla keho toimi niinkuin ennenkin, mutta heti urheilun jälkeen paikat meni tosi kipeäksi, ja tuntuu, että palautuminen olisi vituillaan. Tein vain pienen treenin ja tuntuu, että keho olisi käyny läpi hulluimmankin salirääkin. Teiltä vanhoilta konkareilta olisi kiva saada jtn selvennystä kun kummiskin olette viisaampia? (:

Ajan kanssa vain. Välillä oli huimia nousuja, joita seuras komea rysähdys alas. Lähde liikkeelle siitä kävelystä, riittävästä ravinnosta ja levosta. Ala rakentamaan hommaa ihan alusta sillä, että kävely on ensimmäinen liikuntamuoto ja ota tuosta edistymisestä pitkän aikavälin projekti. Vähintään 6kk ajanjakso, jona aikana pyrkisit pikkuhiljaa etenemään siinä treenihommassa. Lähde nollasta, mutta elä tavoittele satasta heti puolen vuoden päähän. Tuon kun jaksat kunnolla tehdä hätiköimättä, niin todennäköisesti selviät huomattavasti vähemmällä, kuin hosuen ja kiirehtien, ja olet 6kk-12kk jälkeen hyvässä iskussa.

2kk täyslevon jälkeen tietenkin treeni tuntuu, mutta kevyen treenin ei kyllä pitäisi kuitenkaan ihan kauheaa olla.
 
Itellä ylikunto pukannu kohta 6kk päälle! Välillä jopa parin viikon oireettomia jaksoja ja sitten tulee taas takasin kenties liian kovien futishöntsäilyjen takia.. Eniten häiritsevät nämä henkiset/psyykkiset oireet jotka tulevat aina samanlailla kun rupeaa stressaamaan jostakin asiasta. Kevyellä lenkillä sykekkin noussut korkeimillaan 140 hujakoille. Eiköhän sinne kuntosalille kerkeä vielä päästä :)
 
Back
Ylös Bottom