Ylikunto

[BonyMoronie]

Ostin tohtoriherra iso T:n kapsuja ja on puhdasta E-EPA:a eli ei sisällä E-DHA:ta ollenkaan. Sisältää 650mg /kapseli ja 2 kapselia otan nyt päivittäin. Aluksi en huomannut eroa mutta nyt 3 päivän jälkeen huomasin että mielialat eivät todellakaan heittele yhtä rajusti kuin viime viikolla. En tiedä onko sattumaa, mutta ainakin nyt on hyvä ja tasainen fiilis :thumbs: fyysisesti olo on kuin rekan alle jäänyt ja sydän jyllää yhä mutta johtunee häistä joissa olin lauantaina parhaana miehenä. :dance: Nyt kesällä kun näkee porukkaa lenkkeilevän ja jengiä kovassa rantakunnossa niin kyllä harmittaa :D mutta kyllä toivottavasti viimestään syksyllä uskaltaisi taas kokeilla jotain kevyttä salitreeniä!

Loistavaa! Kyllä se vaikuttaa. Alkoholia en käyttäisi juuri lainkaan, se on iso stressi elimistölle... Että ei istuta sitten siellä terassilla! ;)

 

[Moksu]

Katoin sun posteja ja huomasin että aika pitkään oot kärsiny tän asian kanssa. Mikä sun nykytilanne on tällä hetkellä? Mitään parannusta? Viimeisin update jonka huomasin osui jonnekin maaliskuun seutumille.

Todella hyvä nykyään. Kaikenlaista pystyy tekemään kuntotaso, ikä ym. osa-alueet huomioiden. Ei ole oikeastaan mitään ongelmia enää jäljellä, mutta helposti menee ylirasituksen puolelle pelkällä puntilla.

 

[Fragman-]

Todella hyvä nykyään. Kaikenlaista pystyy tekemään kuntotaso, ikä ym. osa-alueet huomioiden. Ei ole oikeastaan mitään ongelmia enää jäljellä, mutta helposti menee ylirasituksen puolelle pelkällä puntilla.

Helpottavaa kuulla Kauan paranemisprosessi kokonaisuudessaan kesti ja onko mitään huomioita tai asioita minkä huomasit edesauttavan toipumista? Miten ylipäätään pääsit yli tuosta kirouksesta? Käytitkö jotain tiettyjä lisäravinteita/lääkitystä/kuntoilua vai lähtikö pelkällä sitkeällä levolla? Teitkö mitään virhettä mikä antoi kovasti takapakkia?

Nämä asiat jos jaksat vielä kertoa niin olisin suuresti kiitollinen

BTW: Kyllä noi E-EPA:t ainakin mielialat on tasottanu aivan totaalisesti, en ollenkaan ylläty että tota jotkut käyttää masennuksen lääkitsemisessä. Kyllä kelpaa levätä kun ei jatkuvasti ahdista ja mielialat heittele Ostin siis puhdasta E-EPA (ei E-DHA yhdistettä) 500mg kapseleina ja otan niitä 2-3kpl päivittäin. Vinkkinä heille jotka kärsii mielialavaihteluista ja ahdistuksesta tämän kirouksen yhteydessä. Täältä voi lukea lisää. Osa tekstistä tuntuis olevan ihan liibalaaba fiilistelyä mutta kyllä toi ihan oikeasti toimii ainakin itsellä.

 

[Moksu]

Helpottavaa kuulla Kauan paranemisprosessi kokonaisuudessaan kesti ja onko mitään huomioita tai asioita minkä huomasit edesauttavan toipumista? Miten ylipäätään pääsit yli tuosta kirouksesta? Käytitkö jotain tiettyjä lisäravinteita/lääkitystä/kuntoilua vai lähtikö pelkällä sitkeällä levolla? Teitkö mitään virhettä mikä antoi kovasti takapakkia?

Kokonaisuudessaan se kesti mielestäni sen 6-7 vuotta. 2006 alkoi ja siitä eteenpäin. Loppuaika on tietenkin vaikeampi arvioida, kun pikkuhiljaa alkoi mennä koko ajan paremmin. Mielestäni se korvien väliin mennyt ylikunto oli kaikista pahin ja sillä teki eniten hallaa itselle ja toipumiselle. Ehkä se varsinainen hermoston ylirasitus meni loppujen lopuksi nopeasti ohitse, mutta itse "provosoi" tilannetta miettimällä liikaa. Enhän minä kyllä kuitenkaan voi tietää, kuinka paljon niistä ongelmista oli fyysisiä oireita ja kuinka paljon itse keksimiäni ja ylläpitämiäni oireita.

Yks parhaita apuja oli ehkä kuitenkin Firstbeatin analyysi, jolla mittailtiin puolen vuoden aikana useampi mittausjakso. Lääkärin määräyksestä sain enää vain kävellä. Tuo puoli vuotta osoitti kuitenkin, että pikkuhiljaa se palautumisen määrä ja laatu parani.

Tein paljon virheitä. Yritin kokeilla kaikenlaisia erilaisia ruokavaliometodeja, lisäravinteita ja mitä lie auttaakseni itseäni. Niistä oli varmasti lähinnä se vaikutus, että ne hidastivat palautumista ja tervehtymistä. Olisi pitänyt vain syödä riittävästi kunnollista ruokaa ja erityisesti painottaa hyvälaatuisiin hiilareihin. Hyvä puoli niissä välillä oli se, että ne veivät ajatukseni pois ylikunnosta ja siten hoitivat korvien väliä.

Olen myös tehnyt liian kovia maksimivoimajaksoja. Sain vasta nyt tänä vuonna tehtyä ensimmäistä kertaa maksimivoimajakson loppuun. Yleensä jouduin aina jättämään ohjelman kesken. Siihen taikasana oli se, että minun piti reenata kevyemmin. Sain myös paremmat tulokset sitä kautta. Mutuni on, että saan hermoston menemään tukkoon hyvin helpolla.

Tuohon ajanjaksoon mahtuu myös tosi paljon erilaisia tavalliseen elämään liittyviä vaikeempia ja stressaavampia hetkiä ja kestokykyni niihin ei ole enää entisenlainen.

Yksi todella hyvä kuntouttava tekijä oli myös lasten saaminen. Ei minulla ole enää sen jälkeen ollut aikaa miettiä ylimääräisiä. Liiallisen ajattelemisen paras hoitokeino on se, että hankkii vain niin paljon kaikkea tekemistä, ettei ehdi miettiä sitä asiaa, joka vaivaa.

Yhteenvetona arvioisin niin, että hermoston ylirasituksesta ja "burn outista" pääsin eroon levolla ja kävelemällä. Korvien välin ongelmista pääsin eroon sillä, että en enää ehtinyt miettiä niitä asioita ja meditaatio on ollut hyvänä apuna vaikeina aikoina.

Kävelkää, syökää paljon kunnollista ruokaa, meditoikaa, hankkikaa muuta tekemistä ja lakatkaa vain välittämästä.

 

[Fragman-]

Kokonaisuudessaan se kesti mielestäni sen 6-7 vuotta ...

Suuri kiitos tästä. Aika hurja aika tuohon kului lopulta! Mistä sait firstbeat analyysin ja mitä se kustantaa? Voisin itsekin sellaisen haluta mutta sekavat kotisivut heillä ainakin on. Onko toi OmegaWave (joka on tässä threadissa vilahtanut) samaa asiaa ajava?

Eli jos oikein nyt käsitin niin puolen vuoden kävelyn jälkeen kuntosi alkoi hiljalleen parantua ja siitä sitten kasvatit varovaisesti urheilun määrää? Paljon kävelit ja millaisia lenkkejä? Pahoittelen gallup-hyökkäystä mutta olen epätoivoinen tämän asian kanssa

Itse osaan olla ajattelematta asiaa paitsi aikoina jolloin tulee vahingossa liikuttua (esim. airsoft) ja oireet puskevat päälle. Toinen syy miksi aloin nyt tätä käymään täällä läpi johtuu rasvasta jota kertyy vyötärölle tasaisen tappavaa vauhtia ja sitä on vaikeaa vain seurata vierestä kun vähän päälle vuosi sitten oli elämänsä kunnossa.

 

[exitusletalis]

Päivitystä omaan tilanteeseen.

Nyt on kulunut:
- 6kk siitä, kun lopetin kaiken liikunnan, oireet olivat pahimmillaan ja sain lopulta virallisesti diagnoosin kroonisesta ylirasituksesta (en halua käyttää sitä ylikunto-sanaa).
- 10kk siitä, kun pahimmat oireet (lisälyönnit ja pahat univaikeudet) alkoivat
- 18kk siitä, kun todennäköisesti koko ruljanssi alkoi (hermosärkyä jaloissa ja univaikeuksia)

Tällä välin viimeiset 6kk on syöty hieman yli kulutuksen mahdollisimman järkevästi, paino noussut noin 1kg/kk. Ja lähes kaikki on tullut tohon mahan ympärille. Aloitin myös TRT-hoidon. Sillä ei tunnu olevan hermoston puoleen mitään vaikutusta, mutta fyysiseen jaksamiseen kyllä.

En ole harrastanut mitään liikuntaa paitsi maltillista kävelyä. Lyhyet matkat sopii, mutta yli 5km lenkit heittää jo vähän hermoston keturalleen. Viime ajat on kuitenkin tässä kesällä olleet hyviä, joten kävin tällä viikolla ensimmäistä kertaa salilla kokeilemassa ihan superkevyesti treenausta. Treeni sujui hyvin, eikä mennyt yöunet eikä tullut rytmihäiriöitäkään. Mutta seuraavan päivän iltana sitten taas tulikin (päivällä kävelyä n.6km ja rumpujen soittoa sinä iltana). Tuntuu oudolta, kun fyysisesti on valmis treenaamaan 110%, mutta jälkiseuraamukset hermoston osalta sitten tulevat "kuin salama". Paluu siihen huonoon oloon on tosi nopea ja raju.

Nähtävästi vaatii vielä lisää liikuntataukoa, jotta tuo hermosto rauhoittuu. Sen verran on tultu kuitenkin eteenpäin, että hyvinä päivänä saan nukuttua kohtalaisesti ilman melatoniinia eikä rytmäreitä tule kuin harvoin. Alkoholiakin voi ottaa muutamia annoksia ongelmitta. Periaatteessa elämä treenausta lukuunottamatta siis kulkee.

Jos tästä jotain hyötyä olisi muille, niin pystyn jonkin verran peilaamaan jo syitä miksi tähän ajauduin:
- pitkäaikainen, vuosien mittainen stressi pahin aiheuttaja (isoja elämänmuutoksia ja pahaa turhautumista työssä)
- en osannut nähdä ensimmäisiä oireita, tuli jalkoihin hermosärkyjä (ei DOMSeja) ja uni muuttui huonolaatuiseksi (luulin että tämä johtui yhdestä lääkkeestä jota käytin)
- olin dieetillä kun oireet alkoivat
- nostin samalla treenien intensiteettiä koko kevään, koska luulin että huonot tulokset johtuvat "liian kevyestä" treenaamisesta
- innostuminen uudesta lajista (maantiepyöräily) ja siihen liian kova volyymin/intensiteetin nosto liian nopeasti
- liiallinen kilpailu/tavoitehenkisyys
- hyvin matalat hormonitasot
- join paljon kahvia

Edessä olisi vielä yksi urheilulääkärin kanssa keskustelu ja sitten varmaan odottamista ja kuulostelua miten kroppa palautuu. Parasta/pahinta on ollut sen tajuaminen, miten suuren (liian suuren) merkityksen urheilulle on antanut omassa elämässään. Nyt vasta ymmärtää, että kyllä ilman treenaamistakin voi elää.

Ainoa mikä enää mietityttää, on tuo mahdollinen lisämunuaisten uupuminen. En ole oikein osannut sitä sulkea pois; kortisoleja ei ole koskaan mitattu. Segmentin viiva on negatiivinen, ei huimaile, mutta pupillit ovat "häilyvät" valossa. En tiedä onko se normaalia, kenties pitäisi vielä kokeilla ottaa kortisonia pillerinä tuleeko parempi olo.

 

[exitusletalis]

Vastauksia kyselyyn

1. mitä lajeja harrastit ? monta vuotta ?

puntti (perusliikkeitä), pyöräily, thainyrkkeily, kävely, satunnaista juoksu/futis

2. huipputuloksiasi ?

ei juurikaan, kehitys ollut erittäin hidasta

3. määrä viikkotasolla yhteensä

3 punttia, 150-250km fillarilla, yhet nyrkkeilyt ehkä päälle, yhteensä 10-15h liikuntaa

4. treenasitko erityisen tuloshakuisesti vai "fiiliksen" mukaan ?

tuloshakuisesti ja taulukon mukaan suorittaen

5. kilpailitko ?

en

6. piditkö lepoviikkoja ? jaksotitko harjoittelua muuten ?

pidin kevyitä viikkoja puntista, mutta en höllännyt muissa lajeissa silloin

7. olitko vähähiilihydraattisella ruokavaliolla ?

olin välillä, mutta se näkyi tuossa aerobisella puolella heti joten ylikunnon alkaessa hiilarimäärät oli ok

8. oliko oireiden aikaan elämässä paljon muuta stressiä ( ei tarvii eritellä =D ) ?

kyllä, elämäntilanteen muutoksia ja pitkäaikaista turhautumista työssä

9. millaiset sykkeet oli ennen ylikuntoa / sen aikana ?

suorituksen aikana normaali. iltaisin syke kohonnut ja "voimakas". ylikunnon alettua alkoi lisälyönnit.

10. käytätkö/käytitkö alkoholia,kahvia,treeniboostereita tai huumeita ?

alkoholia jonkin verran, kahvia paljon.

11. kuinka kauan kokonaisuudessaan olet kärsinyt ylikunto-oireista ?

tätä kirjoittaessa 1,5v josta viimeiset 0,5v täystaukoa liikunnasta.

12. kun tarkastelet treenihistoriaasi jälkeenpäin, huomaatko että jossain vaiheessa liikunta
on mennyt sinulla ns. överiksi ?

kyllä, lisäsin pyöräilyn määrää ja intensiteettiä liian nopeasti kuntotasoon nähden.

13. oliko mielestäsi sinulla huono pohjakunto suhteutettuna myöhempään kovaan treenaamiseen ?

kyllä

14. millaisia oireita ylikunnosta tuli ?

lisälyönnit sydämessä, pahoja univaikeuksia joissa loppuaikoina säpsähtelin jatkuvasti hikisenä hereille adrenaliineissa

15. jos tässä ei ollut listattuna jotain asiaa, niin mitkä olivat ne seikat jotka olivat aiheuttamassa ylirasitustilaa ?

katso edellinen viestini, ja lisätään listaan vielä Mykoplasman ja Keuhkoklamydian vasta-aineet verestä, eli ne on sairastettu joskus

16. olivatko veriarvot normaalit (CRP, testosteroni, kortisoli, kilpirauhasarvot...) ?

testosteroni alle viitteen, ollut kohta kymmenen vuotta. kilpirauhanen normaali, muut arvot normaalit. kortisolista ei tietoa.

17. onko sinulla jotain "sairastumista" edistäviä perussairauksia ?

paniikki/ahdistuneisuushäiriö johon lääkitys

18. onko ylikunto aiheuttanut sinulle jotain muita sairauksia ?

ei

19. mistä sait eniten apua oireisiin ?

työterveyslääkärille oli hyvin vaikea selittää ylikunnon mahdollisuudesta. ensin meni 4kk taistellessa asian kanssa ja hän kehotti vaan liikkumaan. lopulta kinusin väkisin lähetteen urheilulääkärille. lisäksi olen käynyt terapeutilla.

 

[BonyMoronie]

Mä olen nyt muutaman kuukauden alkanut taas tehdä kevyttä painoharjoittelua. Ihan vain kotipihalla, kevyin painoin, lämmittelyä jopa vain kehon omalla painolla kyykyssä. Kerrallaan ihan alussa vain muutaman minsan, nyt ehkä noin 15-25 min. Rennosti, mitä mieleen tulee, vapailla painoilla. Syön normaalisti, en bulkkaa enkä diettaa. Alussa meinasi tulla oireita, huimausta, tasapaino-ongelmia, ärtymystä, unettomuutta ym. Heti vaan hölliä. Pakko vain tajuta, että laihana ja vanhana tämä on nyt tällaista tätimeininkiä. Salilla jos kävisin pääsisin varmaan tänne salikomediaan... Tuloksia tulee, hitaasti, vähän mutta varmasti. Maidolle ja kaikille proteiinijauheillekin olen yliherkistynyt, joten ainoat proteiinit tulevat lihasta.

itse asiassa saan nyt ehkä parempia tuloksia kuin vuosi sitten kovemmilla painoilla ja pidemmillä treeniajoilla. Ja treeni on kivaa!

Ainoa parannus ylikuntoon on maltti ja nöyryys. Sinne salille ei vain voi ponkaista tunniksi ja vetää edes lähes samoilla painoilla kuin ennen. Aloittakaa vartilla, vaikka pari kolme kertaa viikossa. Hitaasti enemmän. Lepopäivät ja -viikot. Tai takapakki tulee aika pian. Kuten täältä niin monta kertaa saa lukea. Mummoilkaa ja pappailkaa ensin, älkää miettikö mitä muut ajattelee. Kumpi on parempi, todella hitaasti ja varovasti pystyä tekemään, kuin repiä hetki ja sitten taas ihan romuna ja kyvytön kuukausiksi...

EDiT: lisäyksenä se, että teen toki muutakin. Käyn koirien kanssa muutaman kilsan lenkeillä, joilla vedän lyhyitä juoksupätkiä. Teen lankkua lähes päivittäin, koko ajan enemmän. Tv:tä katsellessa teen vatsoja ym. Eli monta kertaa päivässä, vähän ja kevyesti. Ennen kaikkea rennosti. Näyttää sopivan minulle.

 

[Nomppa]

Vastauksia kyselyyn

19. mistä sait eniten apua oireisiin ?

työterveyslääkärille oli hyvin vaikea selittää ylikunnon mahdollisuudesta. ensin meni 4kk taistellessa asian kanssa ja hän kehotti vaan liikkumaan. lopulta kinusin väkisin lähetteen urheilulääkärille. lisäksi olen käynyt terapeutilla.

Itselläkin viime 3kuukauden aikana lukemattomia lääkärikäyntejä ylikuntoon liittyen, joista jokainen käynti ollut aivan helvetin turha. Saanut mitään selvyyttä asiaan. Nyt ois tarkotus lähteä vihdoinkin urheilulääkärille. Missä kävit urheilulääkärillä ja selviskö siellä koko homma lopulta?

 

[exitusletalis]

Itselläkin viime 3kuukauden aikana lukemattomia lääkärikäyntejä ylikuntoon liittyen, joista jokainen käynti ollut aivan helvetin turha. Saanut mitään selvyyttä asiaan. Nyt ois tarkotus lähteä vihdoinkin urheilulääkärille. Missä kävit urheilulääkärillä ja selviskö siellä koko homma lopulta?

Mehiläisessä työterveys ja siellä myös urheilulääkärille. Kyllähän mä itse jo "tiesin" missä oli vika, mutta oli hyvä käydä jonkun luona joka ymmärti asiasta ja otti myös jonkin verran verikokeita.

 

[BonyMoronie]

Ei mulle yksikään lääkäri osannut mitään sanoa, kun sydän temppuili hulluna ja luulin jo, että olin jonkun sydäntaudin saanut :(. Itse piti magnesium keksiä, joka auttoi isoina annoksina (sitraattimuoto) aika pian. Levon ja alkoholin totaalisesti pois jättämisen lisäksi.

ei niitä kokeita ja lääkäreitä loppujen lopuksi tarvita? Turhaa stressiä siitäkin. Lepoa ensin ja sitten oikeasti pikku hiljaa riittävän pitkän levon jälkeen lyhyitä ja kevyitä juttuja.

 

[exitusletalis]

Ei mulle yksikään lääkäri osannut mitään sanoa, kun sydän temppuili hulluna ja luulin jo, että olin jonkun sydäntaudin saanut :(. Itse piti magnesium keksiä, joka auttoi isoina annoksina (sitraattimuoto) aika pian. Levon ja alkoholin totaalisesti pois jättämisen lisäksi.

ei niitä kokeita ja lääkäreitä loppujen lopuksi tarvita? Turhaa stressiä siitäkin. Lepoa ensin ja sitten oikeasti pikku hiljaa riittävän pitkän levon jälkeen lyhyitä ja kevyitä juttuja.

No, esimerkiksi mykoplasma, alhainen d-vitamiini, kilppari tai testosteroni voi olla ylikuntoon ajautumisen syynä, joten kyllä ne on hyvä katsoa.

 

[Kerrostalo]

Puoliromaaninvääntö..

- mitä lajeja harrastit ? monta vuotta ?
Kamppailulaji päälajina 5v ja tukena juoksua sekä punttia/lihaskuntoharjoittelua.

- huipputuloksiasi ?
Kamppailulajissa SM-mitaleita yleisessä sarjassa. Fyysisesti parhaita tuloksia esim. cooper reilut 3400m (ulkomuistista), leukoja ~30, penkki:D 100kg ilman suurempia panostuksia (oma paino ~70kg.)

- määrä viikkotasolla yhteensä
Varsinaiset harjoitusmäärät vaihtelivat 7-10kpl per viikko. Lisäksi tein keskiraskasta/raskasta varastotyötä 40h viikossa ja ajoin kaikki matkat pyörällä 8-15km päivässä.

- treenasitko erityisen tuloshakuisesti vai "fiiliksen" mukaan ?
Aina pitkälti fiiliksellä, toki tarkoitus oli kokoajan kehittyä. Psyykkaamalla tehoja vaikka tuntuisikin huonolta.

- kilpailitko ?
Juu.

- piditkö lepoviikkoja ? jaksotitko harjoittelua muuten ?
En ainakaan suunnitelmallisesti, toki jos sairastuin. Harjoittelussa lähinnä vain viikkotason ajatus oli taustalla, ja suurin osa sitä samaa viikkoa kokoajan. Myöhemmin yritin ruveta hieman jaksottamaan mutta ei tuolloin ollut vielä osaamista.

- olitko vähähiilihydraattisella ruokavaliolla ?
En kilpailuaikana. Myöhemmin ylikunnon aikana (pahin oli jo ohi) ja sen jälkeen olin n. 2v yhteensä. Vähähiilariseen minulla ei ole pahaa sanottavaa, jos tajuaa huomioida lajinsa vaatimukset eli ei sovi varmaankaan kovaan urheiluun.

Söin kyllä ihan ok kilpailuaikana mutta liian vähän kun kulutus oli tyyliin 4000 ja ruokaa 3000 (erimerkkinä suhteet) niin eihän se pidemmän päälle toimi.

- oliko oireiden aikaan elämässä paljon muuta stressiä ( ei tarvii eritellä =D ) ?
Ei nyt pahemmin. Muija ja duuni kiristi :D

- millaiset sykkeet oli ennen ylikuntoa / sen aikana ?
Aiemmin en mitannut. Ortostaattinen ei ollut reilassa ylikunnon aikana eli erotus jotain 25-35, kun jossain vaiheessa viime vuosina 10-15. Aikoihin en ole enään mittaillut.

- käytätkö/käytitkö alkoholia,kahvia,treeniboostereita tai huumeita ?
Juu kyllähän sitä tuli 20v ikäisenä viihteellä käytyä. Sanotaan arviona keskimäärin joka toinen vkl. Varmasti häiritsi palautumista.

- kuinka kauan kokonaisuudessaan olet kärsinyt ylikunto-oireista ?
2008-2009 pahin aika. 2010-2011 oli paranemisvaihe, jolloin se pikkuhiljaa unohtui. Nykyisin en enään muista koko asiaa, joka on tärkeintä

- kun tarkastelet treenihistoriaasi jälkeenpäin, huomaatko että jossain vaiheessa liikunta on mennyt sinulla ns. överiksi ?
Ei ehkä pelkästään harjoittelu itsessään mutta kokonaisuuden hallinta puuttui. Siinä vaiheessa kun tila romahti ja edelleen yritti väkisin reenata ''menen, en mene, et vittu mene kun kuumottelee/kuumeilee niin prkl:eesti --> kohta kuitenkin reenaamassa ja entistä paskempi olo..'' huomasi kyllä pakkomielteen, tosin eihän sitä myönnetä.

- oliko mielestäsi sinulla huono pohjakunto suhteutettuna myöhempään kovaan treenaamiseen ?
Vaikea sanoa. En ole juurikaan tuota ennen (15-16v) varsinaisesti liikuntaa harrastanut, mutta muuten kuitenkin fillarilla aina matkat, lehtienjakoa, koululiikunta kunnolla jne. yleisaktiivisuutta. Hieman pullukkana (bmi ~28) cooper 2500m luokkaa koulussa. Harjoittelu vain oli sitä kovatehoista ensimmäiset vuodet. Ehkä tuo pyöräily sitten tasoitti asiaa.

- millaisia oireita ylikunnosta tuli ?
Fyysisiä: Kuumottelu/lämpöily erityisesti ennen reenejä 37-37,5 (normi 36,5). Jännä kyllä kun tuo oli selvästi henkistä. Aamuisin ja esim. iltaisin lämpö aina laski normitasolle. Kun et tajua olla menemättä, alitajuisesti sitten estetään. No menin usein silti ja myöhemmin keksin ruveta harjoittelemaan heti aamusta niin lämpö ei kerennyt nousta ;) Myöhemmin tuota rupesi esiintymään myös kun piti lähteä esim. luennolle. Puristus rinnassa / ''tyhjä tunne'', joka 'säteili' kaulaan, käsiin yms. Kuumottelun lisänä särkyä, hengenahdistusta (erityisesti välillä vaikea oli puhua pitkiä lauseita. Rytmihäiriöitä, hikoilua, sairastelua jne. Itse fyysinen suorituskyky ei ihan älyttömästi pudonnut. Toki tuo paska olo sitten esti tehojakin.

Henkisiä: mielialanvaihtelut maniasta masikseen ja kaikkea siltä väliltä. Ajatuksen kulku ei toiminut. Yöheräily jopa 20 kertaa yössä ja toisinaan lievä unettomuus sekä pitkä nukahtamisaika tyyliin 2h. Pakkomielle yrittää harjoitella. Itsensä tarkkailu tuosta sitten tietysti jäi päälle. Herätys --> mikä olo, mikäs olo nyt jne jne.

- jos tässä ei ollut listattuna jotain asiaa, niin mitkä olivat ne seikat jotka olivat aiheuttamassa ylirasitustilaa ?
Jaksotus, liiallinen tehojen korostus harjoittelussa, palautumisen laiminlyönti, kehon kuuntelemattomuus, liian alhaiset kalorit ja ryyppyreissut.

- olivatko veriarvot normaalit (CRP, testosteroni, kortisoli, kilpirauhasarvot...) ?
Jotain mitattiin pari kertaa mutta muistaakseni kaikki oli ok. En koe saaneeni (perus) terveydenhuollosta minkäänlaista apua ja jätin lääkärikäynnit heti alun jälkeen pois. Ammattilaiset erikseen mutta niitä ei tullut haettua. Itse tästä suosta noustiin.

- onko sinulla jotain "sairastumista" edistäviä perussairauksia ?
Ei.
- onko ylikunto aiheuttanut sinulle jotain muita sairauksia ?
Ei (koputtaa puuta).

Onnellisena loppuna (hehe..) nykyisin siis asiat ovat ok ja olen harjoitellut 3v ajan säännöllisesti ja ehjästi, josta viimeiset reilu 1,5v juoksua. Nykyisin juoksen harrastelumielessä kilpaa ratamatkoilla. Vertailuna vaikka tuo coopperi joka on nykyisin ~3500m ja kehityskäyrä on hyvä. Harjoitusmäärät 6 kertaa juoksua (lihaskuntoa hieman päälle toisinaan) ja kerran ylläpitävä puntti (100kg clean&jerk menee edelleen painonnoston jäljiltä, oma paino reilu 70). Jaksotan perinteisesti vuositasolla pk-kausi, kilpailuun valmistava, kilpailukausi ja lepojakso. Viikkojaksotus on 2 kehittävää, 1 kevyt viikko (tehot alas, määrät samat tai nyt kisakaudella jopa hieman enemmän). Viikkotasolla 2-3 kovaa juoksua (tai kisoja nyt kesällä), 3-4 peruskunto tai muuten kevyempää juoksua. Puntti nyt on tuommoinen vaihteluharjoitus juoksuun sitten. Nyt harkitsen seuraavalla peruskuntokaudella ottamista myös aamureeniä eli juoksisi 12 kertaa viikossa ja panostaisi ihan kunnolla mutta saa nähdä. Onhan tämä urheilu siistiä. Tämä lopputeksti siis osoituksena että kyllä sieltä noustaan.

 

[BonyMoronie]

No, esimerkiksi mykoplasma, alhainen d-vitamiini, kilppari tai testosteroni voi olla ylikuntoon ajautumisen syynä, joten kyllä ne on hyvä katsoa.

olet oikeassa. Kuitenkin hyvin usein arvot ovat normaalit, "eikä mitään löydy". En osannut avata ajatuksiani; tarkoitan sitä, että liian usein emme kuuntele itseämme ja kehon viestejä (oireet) vaan haluamme muualta eksakteja, tarkkoja "tieteellisiä" vastauksia asioihin, ulkoistamme asiat. Ja samalla vastuun. Jos syy löytyy, alamme käyttää lääkettä ja jatkamme samaa rataa. Eli liian kovaa, liian usein, väärällä tavalla, liian vähällä levolla, stressillä ym.

eli ensin levätään kunnolla, ja sitten aloitetaan riittävän varovasti, ja jos se ei auta, voi kokeilla lääkäriä. Ei toisin päin, tai tilanne pahenee entisestään.

 

[Axelpass Tommi]

Taitaa usein nuo ongelmat myös olla seurausta siitä stressitilasta eikä sen aiheuttaja? Itse olen saanut pari kertaa itseni tosi solmuun kombinaatiolla vähä syöminen, kova liikunta ja päälle henkinen paine/turvaton tilanne.
Kyllä tavallisella ruokavaliolla pitäisi silti kestää esim. tunti liikuntaa päivässä minusta.

 

[BonyMoronie]

Krooninen liiallinen stressihän (=liiallinen rasitus, kortisolia kroppa täynnä), fyysinen ja/tai psyykkinen sen ylikunnon aiheuttaa.

Ei voi kyllä koskaan yleistää yhtään mitään. "Tavallinen" ruokavalio, "tunti", "päivässä". Joku kestää vaikka 13 tuntia viikossa kovaa rääkkiä, ja toinen hajoaa kolmesta rankasta tai kevyemmästäkin kerrasta viikossa. Se on niin yksilöllistä, ja siihen vaikuttaa niin moni asia (ikä, kunto, tausta, entiset ylikunnot, henkinen puoli, nukkuminen, alkoholinkäyttö, muu elämä, työ...). Ja yleistykset vain saavat ylikunnosta kärsiville lisää paineita ja syyllisyyttä, että "miten mä oon tällanen luuseri, kun muut jaksaa... Pakko munkin on vaan jaksaa..." Ja jos yleistetään, oikean diagnoosin tajuaminen hankaloituu, kun "eihän näin pienestä nyt VOI mennä ylikuntoon, ja Pakkiksellakin sanottiin niin".

 

[Moksu]

Suuri kiitos tästä. Aika hurja aika tuohon kului lopulta! Mistä sait firstbeat analyysin ja mitä se kustantaa? Voisin itsekin sellaisen haluta mutta sekavat kotisivut heillä ainakin on. Onko toi OmegaWave (joka on tässä threadissa vilahtanut) samaa asiaa ajava?

Eli jos oikein nyt käsitin niin puolen vuoden kävelyn jälkeen kuntosi alkoi hiljalleen parantua ja siitä sitten kasvatit varovaisesti urheilun määrää? Paljon kävelit ja millaisia lenkkejä? Pahoittelen gallup-hyökkäystä mutta olen epätoivoinen tämän asian kanssa

Tamperelaisella lääkärillä oli se käytössään. En kyllä enää muista, mikä sen lääkärikeskuksen nimi oli. Taisin kävellä kolme-neljä kertaa viikossa alle tunnin lenkkejä. En nyt tiedä, ovatko ne lääkärit tarpeellisia varsinaisessa ylikunnossa. Se kyllä taittuu levolla ja kärsivällisyydellä, mutta lääkärin määräystä on tietenkin helpompi toteuttaa.

Viime vuosien ajan kasvatin pikkuhiljaa treenimäärää ja tehoja. Yritin rakentaa parempaa peruskuntoa ja mitään kovia treenejä en tee. Ainakaan useasti. Ei tämä nykyinen elämäntilanne mitään ammattiurheilijamäärää mahdollista, mutta en sitä haluakaan. Haluan vain harrastaa liikuntaa huolehtimatta sen enempää. Nykyään se onneksi onnistuu.

Epätoivoahan tuo tilanne lisää, mutta ei siinä auta mitkään poppakonstit.

 

[Moksu]

Vielä sen verran tuosta Firstbeatista, että sen mukaan mun palautuminen oli aivan surkeaa. Yöllä nukkuessa palautuminen lähti vasta joskus puolen yön aikaan käymään, vaikka meni 21-22 välillä nukkumaan. Palautumisen taso oli myös heikkoa. Päivän aikana ei ollut ollenkaan palautumista, vaan koko ajan "stressiä".

Puolen vuoden aikana, lepäillen ja kävellen, se palautuminen kuitenkin alkoi mittausten mukaan parantua ja se tietenkin loi motivaatiota ja toivoa paremmasta. Sitten vain pikkuhiljaa itseäni kiusaten aloin treenata. Uin, lenkkeilin, tein lihaskuntoa, punttia. En tietenkään yhtä aikaa kaikkea, vaan vähän kausittain. Aloin myös kiusata kroppaani iltaa kohden, koska treenaaminen illalla vei minulta aina yöunet. Sen tarkoitus oli tietenkin muokata tuota korvien väliä siten, että se jumppailu ei vaikuttaisi yöuniin.

Tuo peruskunnon rakentaminen kesti kuitenkin vielä muutaman vuoden, jossa koko ajan näytti menevän vain parempaan suuntaan. Sitä myöten pystyi lisäämään tehoa.

 

[JPO1512]

Ortostaattisesta sykkeestä jälleen. Mittailin tuossa uudestaan ortostaattista sykettä ja viimeksi siis oli 30sek seisomaan noususta 35 ja 1min kuluttua 25. Äsken mittailin uudestaan, ja syke hyppäsi 54 -> 90 noin 30sek seisomaan noususta ja 1min päästä 25. Toistin kaksi kertaa ja sama tulos molemmilla kerroilla. Onko tuo sellainen mistä kannattaisi huolestua? Väsymystä ja mielen harmautta on ilmassa, sekä treenaaminen aiheuttaa alkuun aina lievän ''pakotilan'', mikä kyllä yleensä tasoittuu ~30min jälkeen treenien aloittamisesta (sekä aerobinen, että puntti aiheuttaa nämä).

 

[jormapetteri]

Ortostaattisesta sykkeestä jälleen. Mittailin tuossa uudestaan ortostaattista sykettä ja viimeksi siis oli 30sek seisomaan noususta 35 ja 1min kuluttua 25. Äsken mittailin uudestaan, ja syke hyppäsi 54 -> 90 noin 30sek seisomaan noususta ja 1min päästä 25. Toistin kaksi kertaa ja sama tulos molemmilla kerroilla. Onko tuo sellainen mistä kannattaisi huolestua? Väsymystä ja mielen harmautta on ilmassa, sekä treenaaminen aiheuttaa alkuun aina lievän ''pakotilan'', mikä kyllä yleensä tasoittuu ~30min jälkeen treenien aloittamisesta (sekä aerobinen, että puntti aiheuttaa nämä).

KAIKKI SANOO SULLE ETTÄ RAUHOTU!!! LOPETA SE REENAAMINEN!!! SUN PITÄÄ LEVÄTÄ! Rupeatko tajuamaan kohta? kahtee kuukautee et mene pyöräilee etkä salille. korkeintaa kävelyllä voit käydä kevyesti. Ensiksi vartin ja siitä pikkuhiljaa tuntia kohden. Mutta et mitää hapottavaa tai hengästymistä.

Anteeksi avautuminen, mutta tää on sellanen asia mitä et tajua. SÄ reenaat aivan liikaa.Sun keho ei kestä tollasta, ei ole ihme että hormonaalinen toiminta on huonona.. TAI jos se on luonostaa huonompi, niin se pahenee entisestään vaan kokoajan. Onko sulla jotain ressaavaa muuta kuin tämä tilanne? se varmasti ressaa, kokemusta on. Pystytkö syömää lihiksen makkaralla hyvällä omatunnolla? Koska sun on nyt syötävä enemmän. Oot ihan mikkihiiri. Jos et pysty ottaaa iisisti nyt hetkeä, niin sä tiedät itsekkin että sulla on ongelma mikä vaan pahenee.

Kun joskus olosi paranee. Rupet nostamaan maltilla reenimääriä.. et voi käydä pyöräilemässä 3 tuntia, 4 kertaa viikossa ja salilla kolme kertaa viikossa. Sun pitää jaksottaa noita.
Matalsykkeistä fillarointia..Maastossa se vaan harvemmin on sitä.. siellä happoa on, hengästyy ja jännnittää kun ei ole tasaista rullaamista.


(Viittaan viestilläni korvaushoitoketjuun ja tähän ketjuun.)