Vähän lisää tuosta poliittisesta taustasta.
Ensinnäkään jenkkien konservatiiveilla ei ole mitään todellista halua kieltää abortteja. Se olisi jo tehty vaikka sitten 2008 vaaleja edeltäneen, konservatiivien täysin dominoiman edustajainhuoneen aikana, jos siihen olisi ollut oikeaa poliittista tahtoa. Todellisuudessa siitä vaahtoaminen on oikeiston tapa saada omat äänestämään. Kiellon toteuttaminen veisi tämän agitointikeinon mennessään ja pikemminkin aktivoisi vastustajien leirin.
Tämä ehkäisyjupakka ajaa toisaalta myös poliittista asiaa. Huomatkaa, että sitä ollaan toteuttamassa hyvin epäsuositun presidentin asetuksella eikä lainsäädännöllistä kautta. Tämä tarkoittaa sitä, että asetus voidaan kumota lainsäätäjien (kongressi+senaatti) toimesta, mikä tietenkin ennen vaaleja voisi olla maltillisten republikaanien etu tulevissa vaaleissa. Tuossa yllä joku jo totesikin, että tässä ehkä kalastellaan presidentin älyttömän idean torpedoinnista tulevia poliittisia pisteitä.
Taustalla tässä on se, että tulevissa vaaleissa kun ei äänestetä pelkästään presidenttiä, vaan myös kongressin ja senaatin kokoonpanosta. Vaikka lainsäädännöllinen valta on nyt nimellisesti demokraattien hallussa, on tämä enemmistö pieni ja sekin varsin konservatiivinen. Kongressissa republikaanit ja ns. blue dog demokraatit äänestävät sosiaalisissa asioissa varsin samankaltaisesti ja senaatissa avoimesti Bushin politiikkaa tukeva Joe Lieberman on vaa'ankielen asemassa vaikka hän äänestääkin nimellisesti demokraattien joukoissa. Lainsäädännöllisen vallan liukuminen entistä liberaalimpiin käsiin - mikä näyttää vaaliennusteiden pohjalta (onneksi) todennäköiseltä - olisi konservatiiveille suurempi ongelma kuin McCainin häviö presidentinvaaleissa.
Tulen nauramaan makeasti sille että Bushin vastustajat saavat pitkän nenän kun huomaavatkin ettei meno muutukaan yhtään kun Barack Osama tulee siellä valtaan.
Ehkäpä näin käykin. Onhan Obama nyt jo navigoinut kohti keskustaa, äänestämällä esimerkiksi Bushin laittomiin salakuunteluohjelmiin osallistuneiden teleyritysten syytesuojan puolesta (ns. FISA-äänestys). Poliittiset realiteetit on tietenkin tajuttava, eikä mitään täyskäännöstä voi mikään presidentti tehdä varsinkaan ensimmäisen kautensa aikana. Positiivista jenkkivaaleissa on kuitenkin tähän mennessä ollut kuitenkin se, että demokraattien oli valittava ehdokkaakseen joko värillinen mies tai sitten nainen. Ehkä edistystä tapahtuu kaikesta huolimatta.
