Wöyh!

[D.Yates]

Häpeällistä jos kyseisestä yhtyeestä ei ole oma trediä täällä.

Näiltähän on pari levyä ulkona ja edellisestä jo vuosi aikaa, mutta ajankohtaiseksi tämän tekee se että Wöyh! on paraikaa rundilla ja tämän iltainen Tampereen keikka ainakin oli aivan täyttä rautaa. On tämä nimittäin niin hienoa musiikkia ettei ole kuultu aivan hetkeen ja oheismeininki on vähintään samalla tasolla. Bändin tehokaksikko lienee tuttuja jostain puolivillaisesta hevipoppoosta, mutta se ei touhua haittaa ja rummuissa istuu legendaarinen Anssi Nykänen.

Keskustelu vapaa!

 

[Mike]

Onko toi Stam1nan vokalisti?

 

[Wannabe Athlete]

Onko toi Stam1nan vokalisti?

Jep, kyllä se Hyrde on.

 

[juhokoo]

Ja tämä vanhempi Hyyrynenhän on/oli YUP:n kitaristi. Wöyhin ekaa levyä tuli kyllä luukutettua paljonkin, mutta tuo kakkosalbumi jäi vähemmälle kuuntelulle. Pitääpä kuunnella tänään Spotifysta.

 

[Pates]

Vahingossa näin qstockissa livenä pari vuotta sitten. Olin duunissa ja mentiin illan viimestä keikkaa vartioimaan. Katoin listasta että mitähän vitun teknovouhotusta se tämäkin paska on. Pari tuntia myöhemmin olin ihan että ei helvetti, ei jumalauta. Siinä oli livenä melkonen meininki ja on kyllä tullu noita levyjä kulutettua jonku verran. Mukavan posketonta menoa kaiken ryppyotsasen rokin seassa. Jätkät on selvästi päättäny toteuttaa kaikki älyttömimmät kikkailut mitä keksii. Ei kukaan muu kehtaa enää vuonna 2013 tehdä niin ympäripyöreää e-c-d-kertsiä ku vaikka kalasatamaan-biisissä kaikkine "vo-o-o-uuu"-huutoineen. Mutta nää vaan tekee ja se toimii.

 

[D.Yates]

Jätkät on selvästi päättäny toteuttaa kaikki älyttömimmät kikkailut mitä keksii. Ei kukaan muu kehtaa enää vuonna 2013 tehdä niin ympäripyöreää e-c-d-kertsiä ku vaikka kalasatamaan-biisissä kaikkine "vo-o-o-uuu"-huutoineen. Mutta nää vaan tekee ja se toimii.

Kikkailut on välillä just niin rajalla että meneekö läpi, mutta kyllä ne sitten kuitenkin pysyy hyväksyttävän puolella. Enimmäkseen kikkailutkin on ihan maulla tehtyjä mutta ennen kaikkea biiseissä on hyvää poppimaista koukkua jota kikkailu sitten maustaa. Ja vaatiihan tällänen kama että soitto on timangia, ilman Nykästä voisi jäädä puolinaiseksi, mutta Anssi pitää homman kasassa aivan suvereenisti. Tuossa aarteenryöstäjässä on muuten paras bassolinja hetkeen aikaan.

Live-esiintymisensä on ilahduttavan tymäkkää mutta letkeää. Kengän kärkiä ei tuijotella. Repertuaariin näyttää kuuluvan yksi improvisoitu biisi per ilta.



Ainoa mikä edelleen tökkii on noi sanoitukset, lokki sitä, kaskelotti tätä ja hieho jotain. Toisaalta ei tuollaiseen kamaan sovi mitkään I love you -lässytyksetkään, kyllä siinä joku pitää olla joku eeppinen tarina tai sitten tollanen dada.