POWERLIFTING Voimanostovideoita

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja lieska
  • Aloitettu Aloitettu
Meta title: Voimanostovideoita – kyykky, penkki ja veto

Meta description: Voimanostovideoita-ketju: kyykky-, penkki- ja vetoklipit, treenipätkät, kisavideot, PR-yritykset ja tekniikka-analyysit.


Tucker sanoi:
Kisoista en tiedä, mutta salilla muistelisin Kankuksen aika varmasti ottaneen yli 110 kg.

EDIT Lainaukset kusi
Click to expand...


Jep. Johanna paukutteli 90kilolla kevyttä settiä jo liki 5 vuotta sitten. Tais ottaa seuraavalla viikolla tän treenin jälkeen jo huntin lattiapunnerruksessa. No kisat on tietty aina kisat ja vähän toista kun häkin touch&go touhut. Sama kaikille.

Video: http://www.youtube.com/watch?v=1o0DwlwrcOE

- - - Updated - - -

Laitetaas välillä näitä pitkiä siimoja heilumaan fitnesspainoineen niin pysytään holleilla.

http://www.youtube.com/watch?v=ehiV_I9uyWw
 
En mä niinkään kehottaisi jokaista penkkaavaa naista katsomaan peiliin vaan niitä aikuisia miehiä, jotka ilmoittavat harrastavansa salillakäyntiä, mutta treenaavat kyykkyä ja maastavetoa pienemmillä painoilla, kuin mitä 13-vuotias tyttö penkkaa.:)
 
NATIAINEN sanoi:
Kyllä suomen maallakin osataan. 14v tyttö nosti sm kisoissa 92.5kg ja tuli yleisen sarjan kakkoseksi
Click to expand...

Treeneissä jo yllämainitun SM-kisan jälkeen suomalaistyttö nosti 95 kg, joten ennen 15-vuotispäivää ollaan jo hyvän matkaa 200 paunan ylittävissä penkkituloksissa. Tyttö nostaa SVNL-nostoon vaaditulla stopilla, kapealla otteella ja ilman selän kaarta, kuten livescoresheetin kautta voi SM-kisojen videotallenteesta todeta. Päälaji on vielä yleisurheilu, mutta subjuniorien raakapenkki-ME on enää viiden kilon päässä ja raakavoimanoston MM-kisat (ipf) Venäjällä kesäkuussa.
 
BÖC sanoi:
Treeneissä jo yllämainitun SM-kisan jälkeen suomalaistyttö nosti 95 kg, joten ennen 15-vuotispäivää ollaan jo hyvän matkaa 200 paunan ylittävissä penkkituloksissa. Tyttö nostaa SVNL-nostoon vaaditulla stopilla, kapealla otteella ja ilman selän kaarta, kuten livescoresheetin kautta voi SM-kisojen videotallenteesta todeta. Päälaji on vielä yleisurheilu, mutta subjuniorien raakapenkki-ME on enää viiden kilon päässä ja raakavoimanoston MM-kisat (ipf) Venäjällä kesäkuussa.
Click to expand...

Vahva likka, olen nähnyt nostamassa ja hyvinkin puutteellisella tekniikalla punnertaa. Taitaa olla moukarinheittäjä? On muutenkin vahva, ei pelkästään penkissä.
 
FORTISSIMO 76 sanoi:
Vahva likka, olen nähnyt nostamassa ja hyvinkin puutteellisella tekniikalla punnertaa. Taitaa olla moukarinheittäjä? On muutenkin vahva, ei pelkästään penkissä.
Click to expand...

Kisapenkin tekniikka 14-vuotiaalla Susannalla on parantunut siitä, kun raakavoimanosto viime syksynä aloitettiin; viime kisoissa jälleen 3-0 hyväksytyt nostot. Lajit tytöllä on lähinnä kiekonheitto ja kuulantyöntö. Hän on Suomen ja Australian (vierailevana urheilijana) juniorimestari ikäluokassaan, muutama Euroopan ikäkausiennätys molemmissa lajeissa myöskin. Kapea ote penkissä mm. kuulantyönnön lajivaatimusten takia. Oman olkapääni hajotin aikanaan penkkaamalla maksimileveällä otteella SM-tasolla, joten en neuvo valmennettavaani siihen suuntaan, varsinkin kun kapeampi ote tuntuu urheilijasta omimmalta ja tehokkaimmalta vaihtoehdolta. Suurin osa voimaharjoittelusta on ikä huomioiden vielä pitkään erilaisia kuntopallon ja kuulanheittoja ja levytankoharjoittelussa pääpaino on nostotekniikoiden ja toisaalta räjähtävän voiman kehittämisessä.

Kiitokset valmennettavan puolesta kannustavista kommenteista! Piti nyt tuo moukarinheittoasia vielä oikaista, että menee "oikean firman piikkiin". Kiekonheitto on heittolajeista perinteisin ja naisheittäjiemme taso on mukavasti nousussa. Lajin suomalaishuiput ovat junioreille hyviä esikuvia ja lajikulttuuri voi hyvin mm. jokakesäisten kiekkokarnevaalien ansiosta.
 
BÖC sanoi:
Treeneissä jo yllämainitun SM-kisan jälkeen suomalaistyttö nosti 95 kg, joten ennen 15-vuotispäivää ollaan jo hyvän matkaa 200 paunan ylittävissä penkkituloksissa. Tyttö nostaa SVNL-nostoon vaaditulla stopilla, kapealla otteella ja ilman selän kaarta, kuten livescoresheetin kautta voi SM-kisojen videotallenteesta todeta. Päälaji on vielä yleisurheilu, mutta subjuniorien raakapenkki-ME on enää viiden kilon päässä ja raakavoimanoston MM-kisat (ipf) Venäjällä kesäkuussa.
Click to expand...

Piti ihan katsoa nuo nostot ja on kyllä vakuuttavaa voimaa kun tuolla tekniikalla ja stopilla pukkaa noita painoja.
 
On meinaan Tutsererilta hienoa nostamista! :worship: Missäs olisi filmiä tämän nuoren suomalaisen kuulantyöntäjä/voimailijamimmin nostoista?
 
_MrSiima sanoi:
Joo mutta kuinka moni 190-senttinen masentuu kun aloittaa saliharrastuksen, ja ei rauta liikukaan penkissä tai kyykyssä niinkuin huomattavasti lyhyemmillä kavereilla. Kyllä ne faktat kannattaa silti huomioida, kyllä tuollaselle hujopille kannattaa se kertoa että lähtökohtasesti ei voimanostossa ole niin helppoa kehittyä, kun on keskivertovoimailijaa 1,5päätä pidempi. Ei kaikki ole lähtökohtaisesti anatomiselta rakenteeltaan voimanostoon/painonnostoon soveltuvia, niinkun ei lyhyestä kaverista yleensä tule huippua lentopallossa tai koripallossa, oli kuinka kaamea pomppu tahansa. Mutta toki turha kaikkea on pistää välitysten piikkiin, ja kaikki pystyy kehittymään omissa rajoissa. Toisilla se vaan on hankalampaa kuin toisilla.

Suomessa IPF-voimailussa Jari Martikainen on hyvä esimerkki, että ainakin superraskaassa sarjassa pitkäkin(lähes 190cm) mies voi olla huipulla. Ja toki kun painoa ei rajoiteta, niin pro-puolella on hirveitä liharekkoja ja myös voimamieskisoissa, ja on voimanostoliikkeissä hirveät voimat, jos on painoa ja pituuttakin.
Click to expand...
Se nyt selvä että kaikki alussa masentuu, oli sitten 140cm tai 240cm pitkä. Anon olis kannattanut varmaan pelata lentopalloa kun ei silläkään ole niin helppoa.
Täytyy mainita myös Mika Virtanen 2005 WPC maailmanmestari ja 2004 euroopanmestari. Sarja -110, pituutta 190cm ja paras penkki 285kg! Raakana 2markalla sarjaa ;) Ja onhan pitkiä nostajia ollut.. no niin kauan kuin nostajia on ollut :) Tekosyiden keksiminen on maailman vanhin treenimenetelmä.
 
Ei ne nyt mitään tekosyitä ole. Niinkun sanottu niin voi raskaissa sarjoissa pitkätkin miehet pärjätä. Mut ei se mitään sattumaa ole että voimanostajan keskipituus on kymmenisen senttiä keskimääräisen väestön keskipituutta alempi. Sama painonnostossa. Tuo penkki on kyllä ihan kova pro-puolellakin -110 sarjaan, mutta kyllähän tuostakin näkee että penkkipaidasta ei kovin hirveää hyötyä tule, jos 200kg:lla ottaa raakana sarjaa. IPF-puolella yksi n. 1,5-metrinen kaveri ottaa 150kg raakapenkillä lähes 270 paidalla -93kg sarjaan. Pro-paidalla ja säännöillä varmaan saisi lähemmäs 300 ylös, vähällä treenillä. Toki tosi kovia paitoja on nuo ipf-superkatanatkin. Ei niitä pysty kun lyhyen laskumatkan omaavat nostajat käyttämään, tai sitten pitää liian löysä rätti ottaa.

Olympiapainonnostossa superin kovat legendaariset neuvostoliiton nostokoneet Taranenko ja Pisarenko olivat molemmat n. 180-senttisiä. Sinänsä kohtuu lyhyt pituus, kun otetaan huomioon että ei painorajaa. Taranenkolla on vieläkin kovimmat tulokset koskaan painonnostossa. Pitkään varteen voi kuitenkin kilollisesti pakata enemmän lihasmassaa kuin lyhyempään, näin teoriassa. Mutta nostogeometriassa tulee hujopeille tuossakin lajissa takkiin ja pahasti.
 
Oon ite tullu siihen tulokseen että tuohon asiaan ei kannata tuhlata ajatuksiaan. Ensinnäkään, siihen ei voi vaikuttaa mitenkään. Toiseksi, löytyy sekä pitkiä että lyhyitä kavereita ketkä ovat vuorollaan olleet pallon vahvimpien ihmisten joukossa.

Tän hetken paras superi painonnostossa, Behdad Salimi, on 197cm pitkä.

 
Viimeksi muokannut ylläpidon jäsen:
Jep 197cm/170kg. Pisarenko nosti kovempia rautoja 120-kiloisena aikanaan. No ei siitä sen enempää. Mut kyllä tosiaan superissa ilman painorajoja monesti pitkät ovatkin niitä vahvimpia. Kohtuu karun kokosia ukkoja esim. 200cm/200kg voimamiehet. Monelta kuitenkin unohtuu se tosiasia että painonnosto ja voimanosto ovat painoluokkaurheilua, ja 80% porukasta nostaa 75-110kg painoluokissa. Ei kaikki pitkätkään halua painaa 150-200kg pärjätäkseen ja nimenomaan superissa, ja painoluokkavoimailussa lyhyellä on selvä etu aina.

Ei kehonrakennuksessakaan ole yli 180-senttistä mr. olympiaa ollut 30-vuoteen. Kehotyyppi lajin mukaan. Mutta minä en jaksa tästä vääntää. Jos jotain kiinnostaa niin ottakoon fysiikan oppikirjan käteen, ja alkaa selvittää nivelkulmien vaikutusta voimantuottoon ja minkälaisia momentteja syntyy milläkin kuormilla ja momenttivarsilla(raajojen pituuksilla). Samaten minkälaiset momentit kohdistuu pitkään rankaan vrt. lyhyeen samalla kuormalla vaikkapa kyykyssä tanko niskassa.
 
_MrSiima sanoi:
...
Click to expand...
Olet kyllä sinällään oikeassa, mutta oma pointtini oli, että se nyt on se ja sama mitkä lähtökohdat on. Jokainen voi omilla valinnoillaan vaikuttaa lopputulokseen. Ei tästä mitään väittelyä tarvi aloittaa ja fysiikkakin unohdetuu lavalla, painovoimaa lukuunottamatta. Paras voittaa kisassa, eikä nivelkulmia aleta mittailemaan. Itelle tässä nostetaan, eikä kaikki voi yhtäaikaa voittaa. Joku on aina huonompi tai parempi kisassa. Paitsi Hippohiihdoissa.
:piis:
 
Nojoo, ihan totta, että turha sitä siellä nostolavalla on itkeä mitään, nostaa mitä nostaa ja siinä se. Ei se kuitenkaan pahaa tee teoriassakaan miettiä noita juttuja, kyllä niillä on taustavaikutusta lopputulokseen. Mut ei kiekonheitossakaan lyhytkätiset saa tasoitusta siitä, että se väline tuppaa saavuttamaan suuremman kehänopeuden pidemmän käden nokassa kuin lyhyen. Se tosin ei ole painoluokkaurheilua, vaan pelkästään isojen miesten laji.
 
Hmm... Eikös vahvimmat tyypit ole aina olleet myös isoimpia? Suhteessa omaan painoon tietysti pikkujäbät saa enempi, mutta absoluuttisesti isoimmat saa enempi. Tähän on kaikennäköisiä Wilksin painokertoimia ja muita, että voidaan vertailla eripainosten tuloksia. Se, että tietyissä painoluokissa on enempi nostajia, voi olla lähinnä siitä johtuvaa, että pidemmillä tyypeillä ne lihakset ei näy niin helposti, joka on taasen saanut helpommin lopettamaan punttiharrastelut.

Ihan vitun turhaa itkeä tuollasista asioista :D Ihan yhtä hyvin voisin itse itkeä miten minulla ei ole mahdollisuutta nostaa 400kg mavesta tai 300kg penasta, kun olen niin pieni. Tai sitten itkeä miten penkki laahaa kyykyn ja maven takana, kun on niin pitkät kädet suhteessa omaan kroppaan.

Noloa.
 
Wilksin taulukko ei huomioi nostajan pituutta millään tavalla. Eikä mikään muukaan taulukko. Lyhyet nostaa aina kovimmat wilksit. Nytkin taannoin IPF:n raw-sm:ssä reilusti kovimmat wilksit voimanostossa teki kaksi 160-senttistä kaveria, toinen vieläkin lyhempi. Se että on lyhyt, ei tarkoita etteikö voi olla painava. Moni superin mies voimanostoliitossakin on 170-175senttinen esim. Sandvik. Ed Coan oli absoluuttisesti vahvin nostaja aikanaan, n. 100-kiloisena. Pituutta reilut 160cm.

Ei ole ydinfysiikkaa että voimanosto/painonnosto on lyhyiden laji, tanko on esim. maastavedossa samalla korkeudella kaikille. Penkissä max. oteleveys rajattu samaksi oli syliväli 160cm tai 200cm. Kyykky on siitä tasapuolisin, että jalka-asennon leveyttä ei ole rajattu.
 
_MrSiima sanoi:
Wilksin taulukko ei huomioi nostajan pituutta millään tavalla. Eikä mikään muukaan taulukko. Lyhyet nostaa aina kovimmat wilksit. Nytkin taannoin IPF:n raw-sm:ssä reilusti kovimmat wilksit voimanostossa teki kaksi 160-senttistä kaveria, toinen vieläkin lyhempi. Se että on lyhyt, ei tarkoita etteikö voi olla painava. Moni superin mies voimanostoliitossakin on 170-175senttinen esim. Sandvik. Ed Coan oli absoluuttisesti vahvin nostaja aikanaan, n. 100-kiloisena. Pituutta reilut 160cm.

Ei ole ydinfysiikkaa että voimanosto/painonnosto on lyhyiden laji, tanko on esim. maastavedossa samalla korkeudella kaikille. Penkissä max. oteleveys rajattu samaksi oli syliväli 160cm tai 200cm. Kyykky on siitä tasapuolisin, että jalka-asennon leveyttä ei ole rajattu.
Click to expand...

Ed Coan on tapaus erikseen, ei hänestä kannata yleistää. Kirk Karwoski taasen oli 178 vaikkapa tai Konstantinovs 191 :) Voimamieskisoissakin useimmat kisaajat on tietääkseni 175+ Mä en kyllä niele tuota 170-175 keskivertoa superissa -väitössä. On siellä varmaan niitäkin, mutta suurin osa on varmaan 175< . Mun mielestä btw 175 on pitkä :D Mikään ei estä pitkää jätkää nostamasta painoaan vaikka 150kg+ jos vertaa johonkin 160cm ja 100 kiloseen tyyppiin. On siinä aikamoinen etulyöntiasema verrattuna siihen lyhkäseen jätkään superissa vaikka. Mua ainakin kiinnostaa enemmän ne nostetut kilot kuin jotkut wilks-pisteet, niin varmaan aika montaa muutakin.

Tais muuten olla toinenkin "korjauskerroin" kuin wilks. En vaan muista mikä sen nimi oli. Kuulemma se ois enempi kohdillaan... mun mielestä toi Wilks pitäs säätää vaikka kerran viidessä vuodessa jostain tuloksien keskiarvoista kohilleen.

edit. Mavessa varsinkin on joo lyhkäsillä etulyöntiasema, mutta ei se silti mikään tekosyy ole (esim. Konstantinovs).

edit2. Voimaleuanvedot on aika hyvä laji, kun siinä lasketaan vaan oma paino+lisurit mukaan. Yhteiskilot on ne, jotka merkkaa. Siellä taitaa kovimmat vetäjät olla jottain ~175 KAI.
 
Vaikka ny ohi aiheesta meneekin, kyllä mulla on aina ollut käsitys että vahvimmat vetäjät ja penkkaajatkin on kuitenkin yli 180cm pitkiä. Varsinkin penkissä kun mennään ihmisen äärirajoille (+300kg raw) nimet Kazmaier, Kiri, Sarychev, Williams, Mendelson, Henderson, Kennelly, Mezaros ovat yli 180cm, ka. lähempänä 190cm, Spoto saattaa olla alle. Vetäjistä, onko Coanin lisäksi muita alle 180cm 400kg vetäjiä paljonkin, ei ainakaan kapealla, näin uskallan väittää.
 
Aiemmin jo taisin sanoa, että yleensä absoluuttisesti vahvimmat on voimanostossa kohtuu pitkiä tai ainakin 180cm, koska lihasmassaa ei lyhyeen varteen voi pakata niin paljon. Spoto on 180cm. Sillon jos pitkistä pärjäävistä nostajista puhutaan niin käytännössä ne ovat superraskaan sarjan nostajia. Suurin osa normaalipituisista 176-182senttisistä nostelisi alemmissa painoluokissa, ja siellä jää jalkoihin pakosti fysiologisista syistä. Karwoski 178, melko lyhyt kuitenkin, ottaen huomioon että nosteli -125kg sarjassa. 175cm ei kyllä pitkää ole nähnytkään. Suomalaisen nuoren miehen keskipituus on 178-179cm, eli pitkänä voidaan pitää ehkäpä 185cm tai yli.

Lalas on yli 400kg vetäjä, 178cm. Myös yli 200kg mies tukkipunnerruksessa ja lähemmäs 400kg mies raw-kyykyssä. Sanosin että voimamiesskenessä ihan vahvimpia nykysin voimanostoliikkeissä on, kyykyssä varsinkin pieksee pidemmät kaverit mennentullen. Vaikka painaa 30-50kg vähemmän kuin monet 2m huiput. Sanoohan sen nyt järkikin miten hirveät vipuvarret jollain 2m miehellä on kyykyssä. Toki kun 200kg on massaa päällä niin sitä voimaa on helvetisti, mutta ei ne optimit ole koskaan voimantuoton kannalta. Warrick Brant on myös kovin/kovimpia kyykkääjiä voimamiehistä, 178cm varrellaan.
 
Niin ja sen verran pitää korjata edellistä postiani, että tarkoitin keskipituista miestä 176-182 senttisillä, en normaalipituista niinkun epähuomiossa kirjotin. Varmaan 165-195cm miehet ovat ns normaalipituisia.

Mistä muuten weak tiedät noista ipf- superin nostajien pituuksista? En puhunut mistään keskipituuksista että 170-175 superissa, vaan että sellasiakin sieltä löytyy. Keskipituus voimanostoliiton superin nostajilla on luullakseni 180cm luokkaa. Mä olen ollut MM-kisoissa joskus huoltajana ja muistaakseni olin pidempi kuin yksikään Suomen maajoukkuenostaja (alhasista painoluokista superiin oli nostajia) Olen keskipituinen ~180, en mikään pitkä mies. Freddi tosin taitaa olla 180 pintaan. Korkia-aho myös n.180. Hokkanen alle 180 arvio. Ja ovat raskaiden sarjojen nostajia. Sanosin siis, että on myös eroa onko naturaali vaiko helvetillinen liharekka niinkun joku Konstantinovs. Natuna ei 190cm varteen taida lihasmassaa riittävästi saada, että penkistä nousisi todella paljon. Vaikka minkälainen friikki olisi. 175-180 senttiset nostaa edullisemmilla välityksillä aina enemmän. Toki tällekin joku nauraa, mutta ihan sama. Totta se loppupeleissä on.

Voimanostossa ei vaan koskaan kärsi mainita mitään nostajan rakenteesta tai kyykkyjen syvyyksistä, niin heti ollaan kimpussa. Mutta jos mainitset että keskimäärin voimanosto, painonnosto ja telinevoimistelu on lyhytkasvuisten lajeja, niin kyllä itkeminen alkaa. Vaikka asia nyt on fakta, eikä tarvitse kovin paljon silmiään avata kun sen tajuaa. Superraskassarjan nostajia on ehkäpä 5% voimanostajista, eikä sielläkään kaikki ole mitenkään erityisen pitkiä.
 
Back
Ylös Bottom