Dreamer sanoi:
MerZi, vaihdetaan meidän avokkeja
Sun mies saa mun juopon tyttöystävän ja sä tuut sitten mun kumppaniksi! Annetaan niiden alkoholistien ryypätä ittensä hengiltä ja me mennään naimisiin :haart:
Okei, sopii mulle. Saisit musta hyvän vaimon. Oon kavereille aina puolileikilläni sanonu, et jos tämä suhde alkaa oikeesti kusemaan, otan seuraavaks vähintään kymmenen vuotta itteeni vanhemman miehen jolla on jo kokemusta elämästä ja osaa arvostaa nuorta, kaunista naista..
Helga, sä kirjoitit kyllä ihan asiaa. On todellakin vaikea kommentoida toisten ongelmia tällaisilla palstoilla, kun ei tunne tapauksia, niin kuin mun on vaikea kirjoittaa asioista sillä tavalla, että antaisin mahdollisimman realistisen kuvan niistä. Tää on niin vaikeeta, ja nimenomaan just se tekee tästä kaikesta hankalaa, että mies olis muuten tosi ihana kumppani. Mut ei musta tollainen alkoholin käyttö ole mitenkään kevyesti ohitettava seikkakaan... Tästä on kisattu jo niin kauan, montakohan kertaa on molemmat olleet valmiita heittämään hanskat tiskiin. Vaikka eihän koskaan oo liian myöhäistä. Jotenkin vaan pelottaa, että miehelle kävis vielä huonommin jos jättäisin sen. Mä yleensäkin välitän lähimmäisistäni niin paljon, tunnen olevani vastuussa. Kun mies on kännissä, hän haluaisi erota siksi, etten "anna" hänen juoda tarpeeksi, tai en lähde viemään toiseen kaupunkiin kapakkaan.. Hän loukkaa minua monella tapaa, ja jo se satuttaa, että nään hänen olevan huonossa jamassa. Oikeastaan pahimpia on ne seuraavat aamut, kun herään mies itseeni kietoutuneena, anteeksi pyydellen ym, ym, muistaen samlla kaikki muutaman tunnin takaiset tapahtumat ja sanomiset. :itku: Perinteistä on se, että juuri näinä krapula-aamuina hän lupailee kuun ja tähdet taivaalta, "ostetaan sulle koiranpentu ja uudet kengät, tarviitko sä rahaa..." Ihan kun mut vois ostaa... Ymmärrän, että omatunto kolkuttaa, silloin harvoin kun jotain sattuu muistamaan. Olen yrittänyt saada häntä myöntämään itse ongelmansa, ja viime viikonloppuna hän sitten lupasi että on viimeinen kerta kun minä saan kärsiä hänen toilailuistaan. Mutta mitä hän mahtaa ajatella, ettäkö minä en kärsi jos en vain näe hänen juopotteluaan? Kyllä mun puolesta sais ottaa, mutta kun sille käytölle ei ole mitään kohtuutta. Ei oo koskaan ollut.. Joko perskännit tai sit ei mitään... Itsellä saattaa mennä kuukausiakin ilman alkoholia, kun ei mulla oo mitään syytä, miks pitäis juoda.
Eilen alkoi taas käyrä nousemaan, kun miestä "ahdisti". Selvisi sitten syy, olis pitänyt olla vetämässä kännit PÄÄSIÄISEN KUNNIAKSI. Voi vittu suoraan sanoen, tätä en ymmärrä: minkä takia pitää joka helvetin kissanristiäisistä tehdä joku kansallinen ryyppyjuhla. On se kumma ettei meidän taloudessa kuitenkaan muuten vietetä näitä kristillisiä juhlapyhiä.