Vituttaa niin ankarasti

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja Klep
  • Aloitettu Aloitettu
Vituttaa uskomaton tylsyys! Lomaa vielä kaksi viikkoa jäljellä ja ei mitään tekemistä. Päivät menee sohvalla maaten kun ei vielä muutamaan päivään salillekkaan pääse, ja muille saleille on niin paljon matkaa/liian kalliita ettei tämän muutaman päivän takia jaksa liikkua. Syödään sitten joulukonvehteja ja selataan imguria koko saatanan viikko kun ei mitään pysty tekemään, sisällä tylsää ja ulkona paska keli/ei mitään tekemistä.
 
10% ALENNUS KOODILLA PAKKOTOISTO
Joku keksi firmassa että vaihdetaanpa piirrustussofta AutoCadista johonkin parempaan (lue: halvempaan). Nyt on jokin ihan diipadaapa töhrysofta käytössä Cadin sijasta ja tätä hommaa voisi verrata siihen, että joltakulta, kuka käyttää työssään PhotoShoppia, vaihdettaisiin työväline Paintiin. Ei jumalauta hajoaa pää tähän hommaan.
 
Flunssan pukkas päälle vkl aikana ja nyt kurkkukin niin stanan kipeä. Onneks pukkas tähän päivään vapaan ettei tarvinnu lähteä palelemaan tonne kylymään.
 
Vituttaa ku soitin tänään työkkäriin ja sanottiin ettei oo mahdollista opiskella aikuispuolella liiton tuella koska oon alle 25v.. Toi helvetin järjestelmähän kannustaa työttömyyteen, koska sillonhan jos en tekis mitään nii saisin ton täyden liiton tuen. Nyt pitääki sitten miettiä kaikki mahdolliset asiat asumisjärjestelyt sun muut mahd. nopeaa kuntoon että pystyis ees jollakin tavalla jatkaa normaalia elämää.

ps. Jos täälä on porukkaa jotka tietää jotain keinoja miten järjestelmää pystyis kiertää jonkun porsaanreiän kautta nii kaikki vinkit on tervetulleita! Opiskelu on siis päiväopiskelua ma-pe klo. 8-15.
 
Ruusu uusii.
Tuo on oikeesti ihan perseestä. Mulla on kerran ollut ruusu, ja toivon ettei koskaan tarvitse kokea uudelleen.
 
Pakkasta pakkasta pakkasta. Taidan muuttaa Välimerelle perkele. Auton käsijarru jäätyy, pyörän lukko jäätyy, kädet jäätyy, reidet jäätyy. I'm done.
 
Vituttaa ja masentaa edessä oleva asumus- ja avioero. Tuntuu että 8v elämästä vedetään vessasta alas..vaikeinta koko asiassa on että meillä on yhteinen pieni lapsi joka joutuu kärsimään tästä.

Voin sano tällee jälkeen päin, että kyllä se siitä vaikka itsestäkin aluksi tuntu maailmanlopulta. Itellä on nyt erosta 4kk ja alkanut yhtäkkiä helpottaa kovaa vauhtia. Nyt alkaa näkemään jo ne positiiviset puolet. Saa tehdä ihan mitä lystää, ainoa jolle vastaat enää ikinä mistään olet sä ite. Muksun voit hakea vaikka kerran viikossa uimahalliin tai leffaan tai johonkin mikä on aina hauskaa. Saa tehdä aina ihan mitä lystää, ainoa jolle vas... ei ku sanoinki ton jo :D no se on ihan kertaamisen arvonen pointti! Sullakin on niin pitkä suhde takana ja jälkikasvukin tehty, niin nyt vaan nauttimaan täydellisestä itsenäisyydestä ja ilo irti siitä! Vaikka se ei vielä siltä tunnu, niin ihan varmaan jokusen kuukauden päästä oot samaa mieltä. :rock:

edit: äläkä helvetissä mene pilaamaan tätä Mahdollisuutta jollain "lapsi 2vko sulla, 2vko äitillä" järjestelyllä!
 
Kyllä me isät (normaalit) halutaan olla lastemme kanssa niin paljon tekemisissä kun on vaa mahdollista...

Se on hyvä että sä olet normaali isä... harmi vaan että sen verran paska isä olet säki että ero vissiin tuli?

Tuli tuosta Natukan viestistä hieman epätodellinen ja surullinenkin olo...

Turhaan sä välität muitten mielipiteistä/päätöksistä. :)
 
Rahattomuus. Sairaslomalla reilun vuoden jo, entinen työ piti lopettaa polvivaurion vuoksi lääkärin määräyksestä.... Jotenka sairaspäivärahoilla elelty eli tiukkaa on tehnyt koko viimevuoden, kunnes 30.11 tuli sairaspäivärahan enimmäisaika täyteen joten niitäkään ei saa enää. Sossu katsoi nuo joulukuun tuloiksi vaikka maksoin marraskuun laskut yms. Joten en saanut mitään joulukuussa sieltä... Kään. Hain kuntoutustukea kelasta + eläkevakuutusyhtiö ilmariselta koska aloitan ensiviikolla opiskelut.

Molemmista tuli hylätty päätös... Olen siis vetäny reilun kuukauden ilman pennin hyrrää ja hermoromahdus varmaan aika lähellä stressistä että mites tässä pärjätään. Miten maksetaan laskut+vuokrat sekä saadaan ruokaa elämiseen. Liittoon laitoin päivärahahakemukset, mutta joulupyhät sekoittanut niitäkin eli käsittelyajat pidemmät. Sanoisinko että "Vitun siistiä".
 
Pahimmat ongelmat tossa ovatkin juuri ne, että nämä tahtovat vähän pahoittaa mielensä, jos ei suostu "naputtelemaan paria tuntia näppäimistöä", kun eihän it-alan hommat ole edes oikeaa työtä. Pitäis kai ehdottaa, että jos vastapuoli tekis omaa duuniansa vaikka viikon tunnit satasella. Veikkaisin, että asia ei tulisi kuuloonkaan. Mikäpä minä olen maksamaan kenenkään mukavaa elintasoa omasta selkänahastani, olkoon vaikka sukua. Maksakoot sivunsa niin kuin muutkin yrittäjät. Ugh.

Istukaa alas "suunnittelupalaverin" muodossa ja raapusta paperille projektin luonnos. Sitten vetoat siihen, että työmäärä on yksinkertaisesti liian iso, kun vapaa-aikaa ei ole tälläkään hetkellä. Lopuksi vielä nootti siitä, että puuttumatonta vapaa-aikaa ei voi järkevällä rahamäärällä korvata. Myös jälkihoito kannattaa huomioida: sikäli kun sulla ei ole aikaa, virheiden korjaaminen tai muutokset voivat siirtyä seuraavaan viikkoon jne. Ostetuissa palveluissa on järkevät vasteajat, joskin niistä pitää ikävästä maksaa. :)
 
Kiitti vaan natukka tsempeistä mutta kyllä itsellä on aika erilainen näkökulma. Jokainen varmasti arvostaa omaa aikaa ja rauhaa varsinkin lapsiperheissä. Henkilökohtaisesti kuitenkin itse tekisin itse lapseni eteen mitä tahansa. Haluan olla lapseni elämässä koko ajan. Eilen salilla kun kaveri kysyi miten poika on ottanut eron ja järjestelyt niin itelle tuli melkein itku asiaa kertoessa. Nytkin kun tästä kirjoittaa saa pidätellä kyyneleitä. Se poika on mun elämän keskipiste ja mikään ei sitä tule muuttamaan.
 
Kiitti vaan natukka tsempeistä mutta kyllä itsellä on aika erilainen näkökulma. Jokainen varmasti arvostaa omaa aikaa ja rauhaa varsinkin lapsiperheissä. Henkilökohtaisesti kuitenkin itse tekisin itse lapseni eteen mitä tahansa. Haluan olla lapseni elämässä koko ajan. Eilen salilla kun kaveri kysyi miten poika on ottanut eron ja järjestelyt niin itelle tuli melkein itku asiaa kertoessa. Nytkin kun tästä kirjoittaa saa pidätellä kyyneleitä. Se poika on mun elämän keskipiste ja mikään ei sitä tule muuttamaan.
Tsemppiä. Mutta muista että pystyt oleen iso osa lapsen elämää vaikka ette samassa taloudessa asu. Isoin merkitys on varmasti teoilla. Soittele päivittäin ja vaikka useammankin kerran päivässä, kun lapsi tulee siihen ikään että alkaa kantaa omaa puhelinta. Sinähän voit sen vielä vaikka hommata lapselle.

Muuten kannattaa pyrkiä vain näkemään mahdollisimman paljon ja olla lapsen kanssa läsnä. Moni vanhempi unohtaa sen vaikka asutaan samassa taloudessa. Hyvän esimerkin näkee helpolla, kun lenkillä leikkipuiston ohi lapsi leikkii yksin ja äiti räplää penkillä puhelintaan. Ei se maailma eroon kaadu, vaikka aluksi siltä tuntuu!
 

Latest posts

Suositut

Back
Ylös Bottom