Vituttaa niin ankarasti

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja Klep
  • Aloitettu Aloitettu
Meta title: 💥 Vituttaa niin ankarasti – ketju jossa höyryt päästetään ulos ennen kuin pää räjähtää

Meta description: Keskustelua arjen ärsytyksistä, vastoinkäymisistä ja tilanteista jotka nostavat verenpaineen – tänne saa purkaa ilman filtteriä.


naksu sanoi:
Parin viikon takaiselta kokemukselta, kun jätettiin, niin voin sanoa, että elämä tuntuu helvetin hyvältä taas. Viikko oli mieletön vitutus, jonka jälkeen alkoi päivä päivältä tuntua taas paremmalta ja nyt on uusi nainenkin taas kiikarissa. :D

Sama täällä. Tyttö ei tiennyt mitä haluaa. Ilmeisesti hän ei sitten halunnutkaan minua enään. No yksin jäin, pientä vitutusta edelleen on aivan saatanasti mutta peitän sen niin saatanan hyvin ettei kukaan huomaa. :curs: :curs: :curs: .
No jonkin verran alkanut helpottamaan ja jatkossakin tulee helpottamaan :thumbs:
 
WastingTime sanoi:
Naiset vituttaa... pitkäaikainen tyttöystäväni(2,5v+) lähti tossa 5kk sitten vaihtoon Aasian ja tarkotus oli että minä hommaan täältä kämpän nii muutetaan sitten yhteen kun se tulee takasin tuolta. Nyt kuukausi sitten sain ilmoituksen ekan kerran, että hän ei enää olekaan varma tunteistaan minua kohtaan ja ei pysty muuttamaan yhteen. Tässä vaiheessa oli kämppä kaottuna ja muuttovalmiina, osa kamoista jo siellä. Onneks kämppä oli tuttujen, eli ei tullu iso ongelmaa tuosta.

Nyt hän sitten ilmoitti, että ei tulekaan tällä viikolla suunnitelmien mukaisesti Suomeen vaan jääkin Aasiaa kiertelemään pariksi kuukaudeksi, sen sijaan että voitais selvittää asia. Ei minun kuulemma kannata kuitenkaan hirveästi odottaa enää suhteelta...

Ite olen ihan rikki, olen vieläkin varma että rakastan tyttöystävääni, mutta ei oo paljon auttanu. Minulta ei tosiaan ole kysytty mitään eikä kerrottu asiasta muuten kuin ilmoitusluontoisesti... :itku:


Tämä vois olla melkein mun kirjottama. Mekin ollaan oltu yhdessä 2.5 vuotta, samassa osoitteessa ollaan asuttu 1.5 vuotta. Noh, viime syksynä mentiin molemmat vaihtoon ja mihinkäs muualle kun Aasiaan. Mä tulin nyt pari kuukautta sitten pois ja se jäi sinne. Tossa viikko sitten sain kuulla just samanlaista settiä että tämä toinen osapuoli ei ole enää oikein varma mitä haluaa.. Viime viikko meni kyllä niin hajoillen ja kova vitutus päällä että tännekään ei siitä pystynyt kirjottaa. Nyt ollaan puhuttu ja paljon, en tiedä missä mennään mutta rupee valoa jo näkymään. Muut naiset ei kyllä kiinnosta pätkääkään, oon vielä sen verran tossa kiinni. Tsemppiä vaan sulle! Hajoillaan yhdessä :curs:
 
ja taas mennään näillä eväillä etiäpäin :curs:
1.ainainen palelu, sormet ja varmaat sinisinä :(
2.lämpöä +37
3.vasen korva ja nielu niin kipeät että hengittäminenki tekee kipeää :itku:
4.väsymys
(et en mä varmaan kipeäksi tule)
5.lumi, kylmyys. voisko jo kevät oikeasti tulla?! :itku:
6.viisaudenhammas tykyttää aina kiitettävällä tasolla :wall:
 
WastingTime sanoi:
Naiset vituttaa... pitkäaikainen tyttöystäväni(2,5v+) lähti tossa 5kk sitten vaihtoon Aasian ja tarkotus oli että minä hommaan täältä kämpän nii muutetaan sitten yhteen kun se tulee takasin tuolta. Nyt kuukausi sitten sain ilmoituksen ekan kerran, että hän ei enää olekaan varma tunteistaan minua kohtaan ja ei pysty muuttamaan yhteen. Tässä vaiheessa oli kämppä kaottuna ja muuttovalmiina, osa kamoista jo siellä. Onneks kämppä oli tuttujen, eli ei tullu iso ongelmaa tuosta.

Nyt hän sitten ilmoitti, että ei tulekaan tällä viikolla suunnitelmien mukaisesti Suomeen vaan jääkin Aasiaa kiertelemään pariksi kuukaudeksi, sen sijaan että voitais selvittää asia. Ei minun kuulemma kannata kuitenkaan hirveästi odottaa enää suhteelta...

Ite olen ihan rikki, olen vieläkin varma että rakastan tyttöystävääni, mutta ei oo paljon auttanu. Minulta ei tosiaan ole kysytty mitään eikä kerrottu asiasta muuten kuin ilmoitusluontoisesti... :itku:

jep, voin vain kuvitella miten paska fiilis on. otan osaa.
 
juha79 sanoi:
Kuulin tuossa että mummoni kuoli viimeyönä ja nyt vituttaa oikeesti.. Tai en tiiä että onko tamä vitutusta vai jotakin muuta, mutta pahalta tuntuu... En ole kokenut aikasemmin läheisen menetystä ja nyt tiedän miltä se tuntuu.

No mummoo ei ainakaan enää pahemmin vituta.
Osanottoni
 
naksu sanoi:
Parin viikon takaiselta kokemukselta, kun jätettiin, niin voin sanoa, että elämä tuntuu helvetin hyvältä taas. Viikko oli mieletön vitutus, jonka jälkeen alkoi päivä päivältä tuntua taas paremmalta ja nyt on uusi nainenkin taas kiikarissa. :D
WTF... Oletko unohtanut vanhan rakkauden muutaman viikon jälkeen? Mulla on mennyt 3 kuukautta ja vieläkin pyörii välillä vanha mielessä, tosin vähemmän kuin aiemmin tietty. Mun tapauksessa kesti n.2 viikkoa supervitutusta ja sen jälkeen pikkuhiljaa vitutus laski, jolloin päädyin nykyiseen "ihansama"-tilaan. Ei auttanu mulla ainakaan heti uudet naiset. Varmaan jos sattuisi joku superhyvä vastaan vaikka heti eron jälkeen niin voisi toimiakin. Uudessa suhteessa kuljen nyt kuitenkin... mutta edelleen olen tätäkin tyttöä kehoittanut olemaan laskematta liikaa mun varaan.
 
Proteos sanoi:
WTF... Oletko unohtanut vanhan rakkauden muutaman viikon jälkeen? Mulla on mennyt 3 kuukautta ja vieläkin pyörii välillä vanha mielessä, tosin vähemmän kuin aiemmin tietty. Ei auttanu mulla ainakaan heti uudet naiset. Varmaan jos sattuisi joku superhyvä vastaan vaikka heti eron jälkeen niin voisi toimiakin. Uudessa suhteessa kuljen nyt kuitenkin... mutta edelleen olen tätäkin tyttöä kehoittanut olemaan laskematta liikaa mun varaan.

No kyllä se edelleenkin on niin, että exä käy välillä mielessä. Ja perjantaina, kun sillä oli bileet, niin toivoin vähän, että siellä ei tapahdu mitään, mutta en toisaalta stressaa asian eteen tippaakaan. Eli en mä siitä ylitse ole päässyt. Tunnen kyllä kuitenkin itseni tosi onnelliseks. Kavereiden kanssa olen viettänyt paljon aikaa viimeisen viikon aikana ja jos ajattelen exää, niin mulle ei tule ollenkaan surullinen olo. Tapasinkin exän vahingossa ja juteltiin hetki ja tuntui siltä, että sillä on vaikeampaa, kuin mulla... Mä tulin jo oikeastaan pari päivää sitten siihen lopputulokseen, etten haluaisi sitä takaisin, mutta kuitenkin vituttaisi vähän, jos se löytäisi nyt jonkun. :)

Toisaalta tää uusi tapaus, joka sattui eteen on vapaa ja aivan helvetin hyvä tapaus. Siis parempi tapaus, kuin exä. Nyt pitäisi vain tehdä siirto ja toivoa parasta...
 
iivili sanoi:
...jolla ajelin ensin Ouluhallille (oli oikein lenkkarit mukana, että pääsisi tartanilla vähän pyrähtämään reenin yhteydessä). Tänä uikendinä vain sattuu Oulusa olemaan Tervahiihto ja koko Ouluhalli oli ko tapahtuman käytössä. Siinä vaiheessa rupesi olemaan kiire, kun töihinkin piti keritä joskus...


USKOMATONTA!!

En ollut ainoa pirulainen joka meni tuohon samaan ansaan!
Töiden jälkeen nukuin hyvin, söin hyvin ja virkeänä ja täynnä energiaa ja kofeiinitärinää painelin Ouluhallille, vain toteamaan, että ei pääse ei.
Mihinkäs hittoon ne sitä koko hallia tarvi?? Kun sinne kurkkasin niin noin 3 pöytää oli levitelty halliin ja 8 ihmistä seisoskeli tomerina vieressä!

Muutenkin ihme juttu, että vähän väliä joku tilaisuus jonka takia halli on varattu.
Heti kun kasvan isoksi, rikastun ja omistan kartanon, rakennutan sinne alakertaan salin jossa voin käydä rauhassa vaikka kello kolme yöllä, alasti, Joel Hallikaisen musiikin tahtiin treenaten. :jahas:
 
Pitkän aikaa oon keikkunu diettaamisen ja bulkkaamisen välillä ja tätä ennen se bulkkaaminen on tuntunut paremmalta. Nyt pitäs alottaa dietti ja viime kerran perusteella se on PERSEESTÄ. Muuten ei olis mitään pakottavaa tarvetta ryhtyä dietille, mutta tissit näyttää varastoivan rasvaa ihan törkeesti. Perkele kun ei pysty enään edes t-paitaa käyttää yleisillä paikoilla ja kohta on siirryttävä college paidasta pelastusliiveihin. Viime kerralla dietin tulokset ei ollu kauheen huomattavia, enkä näyttänyt edes tiukalta, vaikka painoin vaan 76 kiloa. Nyt pitäs mennä vielä tosta alle ja sekös syö miestä. Tosin, jos onnistun dietissä ja vaikka näkisin vatsa palikkani ensi kertaa kunnolla olisin todella iloinen, todella iloinen 70 kilonen heikko rääpäle :itku: .
 
Dreamer sanoi:
Kolmen kympin kriisi päällä.

Tätäkö samaa paskaa tulee loppuelämä olemaan? ...


Juu tällainen fiilis on meikällä ollut puserossa jo pari vuotta. Vähitellen alkaa tuntua, että tätäkö se sitten on koko loppuelämän? Ja elinvuosia pitäs kuitenkin muutama kymmenen vielä jäljellä olla... Periaatteessa juuri nämä vuodet pitäs olla elämän onnellisinta aikaa. Vaan kun ei siltä tunnu?
 
Sacramento sanoi:
Juu tällainen fiilis on meikällä ollut puserossa jo pari vuotta. Vähitellen alkaa tuntua, että tätäkö se sitten on koko loppuelämän? Ja elinvuosia pitäs kuitenkin muutama kymmenen vielä jäljellä olla... Periaatteessa juuri nämä vuodet pitäs olla elämän onnellisinta aikaa. Vaan kun ei siltä tunnu?

Mietin tässä, että miksi tämmöisiä ajatuksia juuri nyt? Tulin siihen lopputulokseen, että ennen oli aina jotain "kesken" ja elämä eteni johonkin suuntaan.

Ala-asteen jälkeen odotti yläastetta, sitten lukiota, sitten vielä mentiin insinöörien kouluun. Koko ajan mentiin eteenpäin ja eihän siinä hirveästi edes ehtinyt jäädä pohdiskelemaan juttuja kun piti pää kuumana lukea seuraavaan tenttiin.

Sitten oli tyttöystävän etsimistä, armeijan käymistä, auton ja asunnon hankkimista, salia ja muita harrastuksia vielä päälle...tekemistä riitti, hyvä jos joskus ehti vähän levähtää.

Mutta siinä kohtaa tulee tämä ontto tunne, kun kaikki on "tehty". Koulut ja armeija on käyty, unelmien nainen hurmattu, työpaikka, asunto ja auto on. Penkiltäkin tulee se 100kg ja vähän enemmänkin. Sitten sitä jää miettimään, että mitäs nyt? Asiat ei enää oikein etene mihinkään suuntaan.
 
Dreamer sanoi:
Mutta siinä kohtaa tulee tämä ontto tunne, kun kaikki on "tehty"....
...Sitten sitä jää miettimään, että mitäs nyt? Asiat ei enää oikein etene mihinkään suuntaan.

Lasten hankkimisen aika?
 
Rufus sanoi:
Lasten hankkimisen aika?

Jaaha...vai että itse tässä on jo elämä suurinpiirtein eletty ja on aika jättää tämä maailma jälkipolville...Niin, kai sitä pitää perillisiä hankkia, kuka muuten kantaisi minun elämään kyllästyneen ruumiini haudan lepoon?
 
inflames sanoi:
USKOMATONTA!!

En ollut ainoa pirulainen joka meni tuohon samaan ansaan!
Töiden jälkeen nukuin hyvin, söin hyvin ja virkeänä ja täynnä energiaa ja kofeiinitärinää painelin Ouluhallille, vain toteamaan, että ei pääse ei.
Mihinkäs hittoon ne sitä koko hallia tarvi?? Kun sinne kurkkasin niin noin 3 pöytää oli levitelty halliin ja 8 ihmistä seisoskeli tomerina vieressä!

Muutenkin ihme juttu, että vähän väliä joku tilaisuus jonka takia halli on varattu.

Helpotta paljon ku katsoo netistä aukioloajat.
 
Dreamer sanoi:
Mutta siinä kohtaa tulee tämä ontto tunne, kun kaikki on "tehty". Koulut ja armeija on käyty, unelmien nainen hurmattu, työpaikka, asunto ja auto on. Penkiltäkin tulee se 100kg ja vähän enemmänkin. Sitten sitä jää miettimään, että mitäs nyt? Asiat ei enää oikein etene mihinkään suuntaan.

Miten olisi uusi työpaikka, tai haasteellisempi työtehtävä? Kuulemma ihminen kyllästyy kun on tehnyt samaa työtä noin 5 vuotta.

Tai uusi harrastus? Puntinnostokin alkaa maistua puulle, jos kehitystä ei enää juurikaan tapahdu.
 
Dreamer sanoi:
Mutta siinä kohtaa tulee tämä ontto tunne, kun kaikki on "tehty". Koulut ja armeija on käyty, unelmien nainen hurmattu, työpaikka, asunto ja auto on. Penkiltäkin tulee se 100kg ja vähän enemmänkin. Sitten sitä jää miettimään, että mitäs nyt? Asiat ei enää oikein etene mihinkään suuntaan.

Säästä pari vuotta rotan lailla ja ota sitten välivuosi duunista ja arjesta. Meet johonkin korpeen kalasteleen, häivyt reppumatkalle ulkomaille tai löysäilet himassa ja katot kaikki elokuvat ja luet kaikki kirjat mitä aina olet halunnut, mutta mihin ei ole ollut aikaa. Ite meinaan toteuttaa ton sit kun ipanat lähtee kouluun, eli löysäily osuuden ja kalastelun.
 
jambo sanoi:
Säästä pari vuotta rotan lailla ja ota sitten välivuosi duunista ja arjesta. Meet johonkin korpeen kalasteleen, häivyt reppumatkalle ulkomaille tai löysäilet himassa ja katot kaikki elokuvat ja luet kaikki kirjat mitä aina olet halunnut, mutta mihin ei ole ollut aikaa. Ite meinaan toteuttaa ton sit kun ipanat lähtee kouluun, eli löysäily osuuden ja kalastelun.

Itse asiassa tuota olen jo tehnytkin. Elikkä tuo elokuva osuus. On tässä viime aikoina tullut katsottua varmaan 200 elokuvaa. Kaikki vanhat klassikot ja monet tuntemattomatkin. Mutta nyt alkaa jo tarjonta tyrehtyä, sitä saa kissojen ja koirien kanssa etsiä joitakin harvinaisempia tapauksia. Esim. Tampereelta ei mistään löydy City Of Lost Childreniä tai Sergio Leonen Once Upon a Time In America filmejä.

Yksi juttu mihin aion ryhtyä on semmoinen projekti, että raitistan tyttöystäväni vaikka väkisin! Jos niitä (terveitä) lapsiakin sitten joskus voisi hankkia.
 
Back
Ylös Bottom