Virallinen känni, krapula ja ryyppytredi

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja 8Balls
  • Aloitettu Aloitettu
jaa jaa, pitäsköhän harkita

tottakai!

- - - Updated - - -

Ai se tällä kertaa pääsee tulee laivalle? :rolleyes: Vai pääsikös se teiän kans viimeks kun piti tulla, kiroilit ettei tulis mutta tarina ei kertonutkaa loppuja?

En mää uskalla tulla sun miestäs kattelee ku oon kuolannu täällä perääs :D Saapa nähä passaako aikataulu sillo, on aika kiirus töissä muistaakseni just tuolla viikolla.

:D
 
Muutama olut illan aikana, kävin siskon luona katsomassa Naurun tasapaino -finaalin ja pelailemassa. Nyt kotona taas ja hiukan safkaa, jos innostuu niin ehkä pari drinkkiä eestiviunasta.. Ihan maistelumielessä stand-upia katsellessa. Sami Hedberg ftw
 
ei :D sitäpaitsi, sit kun on se risteily, nii kaikki tulee tapaamaan mun miehen terminaalis(sit lauantaina, kun sekin lähtee risteilee) öriöriöri... tarvii varmaan lähtee johki pubiin :)

:offtopic: Eikö tunnu miehestäsi kiusalliselta, että kaikki muutkin ovat nähneet peppusi jääkaappiketjussa?


Mua ois pyydetty tänään vähän joka suuntaan ryypylle, mut ei passaa vielä ku ens viikolla pääsee! :dance:
 
:offtopic: Eikö tunnu miehestäsi kiusalliselta, että kaikki muutkin ovat nähneet peppusi jääkaappiketjussa?


Mua ois pyydetty tänään vähän joka suuntaan ryypylle, mut ei passaa vielä ku ens viikolla pääsee! :dance:
ei :D kun se tietää että sen perseen on nähnyt moni muukin :D
 
Sorry ny vielä :offtopic: mutta elsu et ole vielä tuonne viralliselle risteilylistalle ilmoittanu itteäs. Jollen väärin muista niin siihen alustavaan kyselyyn kyllä vastailit.
 
Sorry ny vielä :offtopic: mutta elsu et ole vielä tuonne viralliselle risteilylistalle ilmoittanu itteäs. Jollen väärin muista niin siihen alustavaan kyselyyn kyllä vastailit.

mutkun mä otan oman hytin :)

- - - Updated - - -

oijoi kun päätä säekee, vaikka join vaan 5 olutta, kai sitä on vanhaksi tulossa...
 
Oijoi. Jospa seuraavaa kämppää ei hankkis kirkon vierestä. Mikäs sen ihanampaa kuin heräillä darraiseen sunnuntaihin yhdeksältä kirkonkellojen säestämänä. Noi soi vielä joku 20min putkeen.
 
Heräsin sohvalta yllättäen ja katsoin että se on vain 3-tuntia, niin Ärrä aukeaa, joten sinne siis.
Mutta olihan yö/aamu, huh! Jatkoa varmaan seuraa. Mutta on ne Helvetin perkeleet, niin saatanan rumia jätkiä, ei millään pahalla, mut kuitenkin.
 
Oli melkoisen tiukka polttarisetti, mutta jostain syystä alkoi viina tökkiä eilen keskiyön aikoihin, niin selvenin koko yön mittaan, eikä nyt ole darraa. Aiettä. Tänään saattaa saada jotain aikaiseksi siis, vaikka heräsinkin klo 1430.
 
Kai sita yhden voisi menna ottamaan kun pojat niin kivasti pyysivat. Naurattaa aina kun mun mies on mustasukkainen siita kun hengailen tyopaikan poikien kanssa, se luulee etta meidan ulkona kaynti on jotain tanssilattialla hinkkaamista tms. Oikeasti me vaan istutaan ringissa juomassa kaljaa ja kertomassa paskoja juttuja, sen epaeroottisemmaksi ei voi menna :D
 
Pitäisi varmaan kertoa tähän vähän taustoja ja avautua nykyisestä alkoholinkäytöstäni:

Täytin huhtikuussa kahdeksantoista. Olin jo sitä ennen kärsinyt ahdistuksesta. Ahdistuksen aiheuttivat koulu sekä omat, henkilökohtaiset asiat.

Ensimmäisellä baarireissulla oli vain tarkoitus pitää hauskaa, totta kai. Tutustua, millaista on olla lain mukaan aikuinen. Sitten aloin käymään enemmän baareissa/pubeissa ja kuinka ollakkaan: huomasin että tämähän helpottaa ahdistukseen. Olin saanut lääkityksen ennen syntymäpäiviäni, mutta ne eivät reagoi alkoholin kanssa millään tavoin.

Parhaimillaan join 8 päivää putkeen, yksin, pubiruusujen keskellä. Varastin rahaa vanhemmiltani, haukuin heitä kun olin kännissä, rikoin tavaroita. Tähän mennessä olen juonut erittäin paljon ja myös toleranssi on noussut: ensimmäisellä kerralla 12 annosta tuntui paljolta, mutta eilen join tuplasti tuon verran. Olen vaarantanut oman terveyteni sekä turvallisuuteni. Juon jokaisena vapaapäivänä ja aina kun juon, juon itseni sammumispisteeseen.

Pahimmalta tässä tilanteessa tuntuu se, että olen muuttunut todella itsekeskeiseksi. Vanhempani jaksavat kohdella minua hyvin, vaikka minä en kohtele heitä samoin. On vaikeaa ottaa itseään niskasta kiinni. Haluaisin muuttaa tapojani ja alkoholinkäyttöäni, mutta se on vaikeaa. Pelkään vaan, että jos tätä tahtia jatkan, alkoholista tulee minulle vakavempi ongelma.

Olen syksyllä aloittamassa psykoterapian, mikä on erittäin tärkeä asia minulle sekä perheelleni. Toivon todella saavani apua. Olen välillä erittäin väsynyt ja masentunut itsekkin henkisesti, että kaikki tämä tuntuu tällä hetkellä ylipääsemättömältä.

Täytyi avautua, siinä toivossa että saisi jotain positiivisia ja rakentavia kommentteja. Tilanne on suhteellisen vakava tällä hetkellä.
 
Jumalauta, aikamoinen tilanne nuorella miehellä.. Kuulostaa sinänsä melko tyypilliseltä tarinalta (en siis tarkoita että luulisin keksityksi vaan että monelle käynyt noin). Vaikeapa tässä muuta jeesustella kuin että toivottavasti saat käytön hallintaan ja jotain muuta sisältöä elämään.
 
Pitäisi varmaan kertoa tähän vähän taustoja ja avautua nykyisestä alkoholinkäytöstäni:

Täytin huhtikuussa kahdeksantoista. Olin jo sitä ennen kärsinyt ahdistuksesta. Ahdistuksen aiheuttivat koulu sekä omat, henkilökohtaiset asiat.

Ensimmäisellä baarireissulla oli vain tarkoitus pitää hauskaa, totta kai. Tutustua, millaista on olla lain mukaan aikuinen. Sitten aloin käymään enemmän baareissa/pubeissa ja kuinka ollakkaan: huomasin että tämähän helpottaa ahdistukseen. Olin saanut lääkityksen ennen syntymäpäiviäni, mutta ne eivät reagoi alkoholin kanssa millään tavoin.

Parhaimillaan join 8 päivää putkeen, yksin, pubiruusujen keskellä. Varastin rahaa vanhemmiltani, haukuin heitä kun olin kännissä, rikoin tavaroita. Tähän mennessä olen juonut erittäin paljon ja myös toleranssi on noussut: ensimmäisellä kerralla 12 annosta tuntui paljolta, mutta eilen join tuplasti tuon verran. Olen vaarantanut oman terveyteni sekä turvallisuuteni. Juon jokaisena vapaapäivänä ja aina kun juon, juon itseni sammumispisteeseen.

Pahimmalta tässä tilanteessa tuntuu se, että olen muuttunut todella itsekeskeiseksi. Vanhempani jaksavat kohdella minua hyvin, vaikka minä en kohtele heitä samoin. On vaikeaa ottaa itseään niskasta kiinni. Haluaisin muuttaa tapojani ja alkoholinkäyttöäni, mutta se on vaikeaa. Pelkään vaan, että jos tätä tahtia jatkan, alkoholista tulee minulle vakavempi ongelma.

Olen syksyllä aloittamassa psykoterapian, mikä on erittäin tärkeä asia minulle sekä perheelleni. Toivon todella saavani apua. Olen välillä erittäin väsynyt ja masentunut itsekkin henkisesti, että kaikki tämä tuntuu tällä hetkellä ylipääsemättömältä.

Täytyi avautua, siinä toivossa että saisi jotain positiivisia ja rakentavia kommentteja. Tilanne on suhteellisen vakava tällä hetkellä.

Hienoa, että olet itse todennut tuon ongelmaksi ja että olet itse huomannut muutokset. Halua muuttua on ja nyt jostain on löydyttävä vain voimat sitä varten. Pitkään vanhempasikaan eivät tule tuollaista käytöstä katsomaan, alkoholistin läheinen on hyvin raskasta olla. Alkoholi saattaa vähentää ahdistusta hetkellisesti, mutta se tulee myös kasvattamaan sitä mikäli asiat jatkuvat samaa rataa. Ahdistuneisuudesta on mahdollista parantua lääkkeillä ja terapialla, aivokemia voidaan saada korjattua. Alkoholismi, kuten muutkin addiktiot, on todella vaikea sairaus parantaa. Toivotan kovasti onnea, olet suurimman askeleen jo ottanut. Joskus aurinko paistaa risukasaankin.
 
Punelle voimia ja yritä löytää elämään jotai muutakin sisältöä kuin douppaus. Vaikeaa se on, mutta jos haluat niin onnistut siinä. Et ole todellakaan ensimmäinen suomalainen, joka lääkitsee itseänsä tällä legaalilla huumeella huonoin tuloksin.
 
Myös yksi ongelmista on, että häpeän asiaa. Asiat jotka minua ahdistavat ovat niin arkoja, etten uskalla puhua niistä kenellekkään ystävälle. Ainut apu siis on ammattiapu. Tiedän myös sen, että jos jatkan tätä tahtia pidempään, terveydentilani heikkenee huomattavasti. Ainut positiivinen asia on se, että vaikka reilusti olenkin juonut niin en kovin pitkää aikaa. Joten terveydentila on vielä pelastettavissa. Se vaatii työtä, mutta siihen minun on pakotettava itseni. Niin itseni kuin perheen takia. Apua on tulossa ja sen otan vastaan. Anteeksi tämä pienimuotoinen avautuminen, mutta puhuminen auttaa monesti :)

Ja kiitoksia kommenteista!
 
Kylläpä janottais niin perkeleesti mutta helvetti, joutuukohan tuota odottamaan huomiseen jos en kalsareita tahdo vetää. Kaikilla kunnon ihmisillä kun on huominen töitä niin ei oikein juomaseuraa ole. Kai sitä jonkun vodkapullon ja olutputelin joutaa hakemaan varmuuden vuoksi jo tänään.
 
Back
Ylös Bottom